14.05.2023 / Välillä Lamminmäki–Pieksämäki asema
14.05.2023 Telatykki Rmmn-vaunun kyydissä.
Kommentit
| 15.05.2023 02:11 | Juha Toivonen: | K9 Moukari perskeles! Etelä-Korean aseteollisuuden lahja maailmanrauhan ylläpitämisen turvaksi. Varsin pätevä ase. Suomi osti näitä muutamia kymmeniä kappaleita vuosia sitten, ja taidettiinpa käyttää vielä optio lisähankinnoillekin. 155 mm:n haupitsi, jolla voi lähettää viholliselle ojentavia terveisiä normaaliammuksilla n. 40 km:n päähän. Excalibur- tai Volcano erikoisammuksilla väkevät terveiset kulkevat jopa 60-100 km:n päähän, osumatarkkuuden ollessa silti huippuluokkaa. (Käyttäjä muokannut 15.05.23 05:45) |
|
| 15.05.2023 08:27 | Kari Haapakangas: | Panssarihaupitsiksi sitä kutsutaan, mutta oikeastihan kyseessä on kanuuna. Mukava lisä kuitenkin Suomen tykistövoimaan. Asemanvaihto kun sujuu suitsait sukkelaan. | |
| 16.05.2023 11:38 | Esa J. Rintamäki: | Eikös se muinainen nimitys "rynnäkkötykki" (saksaksi Sturmgeschütz) enää olekaan muotia...? | |
| 16.05.2023 11:55 | Kari Haapakangas: | Rynnäkköpanssareita on nykyäänkin, mutta rynnäkkötykit jäivät historiaan, kun kuulalaakerit eivät sodan päätyttyä olleet enää pulatavaraa. Niin, no, ruotsalaisilla oli stridsvagn, mutta sekin taidettiin laskea taistelupanssarivaunuksi tornittomuudestaan huolimatta. |
|
| 16.05.2023 12:24 | Timo Salo: | Eikös rynnäkkötykillä ammuta lähinnä vihollisen taisteluvaunuja max. parin kilometrin päähän ja vastaavasti telatykillä keskityksiä kymmenien kilometrien päähän vihollisryhmityksiin? Olisko pieni ero ominaisuuksissa??? | |
| 16.05.2023 12:48 | Hannu Peltola: | Pari poikkeusta rynnäkkötykkien myöhempään historiaan on: - Tsekkoslovakia rakensi Hetzer-rynnäkkötykkejä eli saksalaisittain Jagdpanzer 38(t) -vaunuja vielä sodan jälkeen ja mm. Sveitsi otti niitä käyttöön 158 kappaletta. Sveitsin viimeiset yksilöt olivat käytössä 1970-luvulle saakka. - Saksassa rakennettiin vielä 1960-luvulla toisen maailmansodan aikaiseen Jagdpanzer IV:een pohjautuvia rynnäkkötykkejä ja vuosina 1965-1967 valmistui yhteensä 770 Kanonenjagdpanzer-vaunua. Näiden käyttökelpoisuus oli varmasti jo 1960-luvun alussa kyseenalainen! - kolmas on tosiaan ruotsalaisten S-tankki, mutta se taidetaan laskea tornittomaksi taistelupanssarivaunuksi. |