19.02.2023 / Tampere asema
19.02.2023 Dr19 Ohittamassa Tampereen asemaa.
Kommentit
| 16.07.2023 22:36 | Esa J. Rintamäki: | Tämä prötkötes ei pääse liiallisella virtaviivaisuudella rehvastelemaan...! | |
| 17.07.2023 19:33 | Markku Naskali: | Eipä pääse. Työkone ei ole missikilpailuihin tarkoitettu, mutta olisi mukava tietää, miten paljon ilmanvastus noissa nopeuksissa vaikuttaa. Pendolinot ja nopeammat kyllä hyötyvät paljonkin sopivasta muodosta. | |
| 17.07.2023 20:40 | Esa J. Rintamäki: | Herra Markku, saksalaisten veturinsuunnitteluoppikirjojen (mm. Meineke - Röhrs: Dampflokomotiven) mukaan ilmanvastuksen osuus kulkuvastuksista alkaa olla merkittävä 120 km/t nopeudessa. Sen vaikutus alkaa jo noin 80:ssa km/t. Yksi kulkuvastuksista on ns. kaarrevastus. Jos ajatellaan tavanmukaista XY-koordinaatistoa ja siihen sijoitetaan 90 asteen kaarre. Koordinaattiakseleiden suunnista katsottuna junan toinen "vektori"-nopeus pienenee nollaan ja toinen vektori kasvaa nollasta kulkunopeuteen. Siten junan pyörien nojaaminen ulkokaarteen puoleiseen kiskoon aiheuttaa juuri kulkuvastusta, johon osana kuuluu myös keskipakoisvoima (vaikka sitä yritetään "hillitä" kaarteen kallistuksella). (Käyttäjä muokannut 17.07.23 20:50) |
|
| 18.07.2023 11:55 | Jussi Laukkanen: | Ilmanvastuksen muodostuminen rautatiekalustossa on aika jännä kokonaisuus. Nopeus on tietysti tärkein muuttuja, mutta junan rakenne, joka muodostuu yhteen kytketyistä vaunuista, on merkittävämpi kuin yleensä tulisi ajatelleeksi. Suurnopeusjuna tehdään yhtenäisen putken muotoisiksi ja junan päädyt on muotoiltu ajatellen alhaisinta mahdollista vastusta. Se on havaittu parhaaksi ratkaisuksi. Tavarajunassa ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Siinä esimerkiksi jokainen vaunuväli tuo oman lisänsä ilmanvastukseen ja veturin nokan muoto menettää lopulta merkityksen kokonaisuudessa, kun juna pitenee riittävästi. Siksi tavarajunan veturin muotoilussa huollettavuus voi olla tärkeämpi tekijä kustannusten minimoimisessa pitkällä välillä. Yllättäen melko tylpältä vaikuttava nokka voi olla kohtuullisen hyvä kun nopeus ei ylitä 90 km/h. Kuorma-autoissa käytetyissä tylpissä keuloissa imanvastusta voidaan oleellisesti vähentää pyöristämällä esimerkiksi vain hytin pystysivut. Mainitsin nimen omaan pystysivut erikseen siksi, että niiden yhteispituus on noin kolme kertaa katon vaakapituus, joten parannus kannattaa kohdistaa ensin niihin. | |
| 18.07.2023 13:10 | Teppo Niemi: | Aikoinaan veturinkuljettajat totesivat 1980-luvun alussa, että raskaimpia vedettäviä suhteessa junan painoon olivat tyhjistä Hk ja Hdk vaunuista kootut junat. Niiden rullaus kun oli jo sen aikaisiilla normaaleilla tavarajunanopeuksilla heikkoa juurikin ilman vastuksen vuoksi. | |
| 18.07.2023 16:03 | Esa J. Rintamäki: | Herra Teppo: puhumattakaan tästä yhdistelmästä: - talvipakkanen, liukulaakerit, umpipääty-Hdk (ym.) , tuulen suunta ja tietysti vetokalustoyksikön kuntokin. |
|
| 18.07.2023 17:12 | Teppo Niemi: | Aivan. Ja vielä ennen kuin laakerit ovat saavuttaneet normaalin käyntilämpönsä Ilmiö on havaittu mm. Jokioisten museorautatiellä joulupukin junissa. |