01.09.2023 / Veturimuseo, Toijala

01.09.2023 Kuvassa akselin laakerien rasvojen tarkastuksia ennen liikenteeseen saattamista, sekä akselin merkintöjä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Toijala (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Veturimuseo
Kuvaaja: Simo Tuominen
Lisätty: 01.09.2023 21:50
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sekalaiset: Työmaa
Sijainti: Varikolla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

02.09.2023 10:07 Esa J. Rintamäki: Nuo merkinnät ovat tärkeitä, jos sattuu jotain, jota ei pitäisi sattua.

Esimerkiksi jo terästehtaalta alkaen on oltava jäljitettävissä olevan teräserän sulatusnumero, joka on sidottu aineenkoetuksen yhteydessä tehtyyn ainestodistukseen, koetuloksineen, seostuksineen ja analyyseineen kaikkineen.

Pienikin poikkeama vaatimuksista johtaa yleensä hylkäämiseen. Esimerkiksi liiallinen rikin ja fosforin "läsnäolo" teräksessä on ei - toivottua (kylmä - tai kuumahauraus). Raaka-ainetoimituksissa teräserään tehtyjen tunnistusmerkintöjen ja todistusten on ehdottomasti vastattava toisiaan. Myös koneistustöiden suorittamisessa on omat vaatimuksensa.

Vaatimukset ovat aikamoisen kovia ilmailu- ja paineastiapuolella, jotain mainitakseni.

Rautateiden alkuaikoina, vaadittaessa tietyllä tavalla sileätä pintaa koneistusten yhteydessä huomattiin, että pienikin ylimääräinen naarmu saattoi olla väsymismurtuman alun paikka. Rautatievaunun akselissa kuormituksen suunta vaihtuu koko ajan tiheällä syklillä.

Se on samanlaista, kuin sanotaan nyt vaikkapa rautalangan poikkaisemista edestakaisin nitkuttamalla.

Tekniikan tuntijoille tuttu Wöhler-rasituskoemenetelmä kehitettiin juuri parin kohtalokkaan junaonnettomuuden seurauksena. Kyseinen koe on simulaatio juuri vaihtelevasta kuormituksesta. Syklimäärissä puhutaan miljoonista kerroista.

Lieneekö koesauvan muodolle ja laadulle asetettuja vaatimuksia muutettukaan sen jälkeen, kun tekusta valmistuin 40 vuotta sitten...?
02.09.2023 11:00 Rainer Silfverberg: Mikä laakerityyppi tämä on? Tulevatko kuulat noihin rakoihin?
02.09.2023 12:49 Erkki Nuutio: Laakeri on kuvassa näkyvän säätömutterin takana. Putkimaisen kiristystyökalun ulokkeet menevät kuvassa näkyviin säätömutterin otsapinnan koloihin, ja sitten vaan kääntämään säätömutteria kireämmälle tai löysemmälle. Kun itse laakeriin (joka on kartiorullalaakeri) saadaan näin sopiva välyksettömyys (tai mahdollisesti vähäinen ahdistus), lukitaan säätömutteri kuvassa akselin päässä näkyvän lukitusosan avulla.
(Käyttäjä muokannut 02.09.23 12:50)
02.09.2023 13:10 Esa J. Rintamäki: Lukituslaitteessa näkyy olevan kahden kuusiopultin kannat, jotka on teräslangalla varmistettu pyörimättömäksi, löystymisen estämiseksi.

Kaikkea se saksalainen keksii, sanoi savolaisisäntä, kun Korkeasaaressa apinan ja kirahvin näki.
02.09.2023 20:54 Martti Vuorikoski: Ja kaikki numerot, tiedot ja vuosiluku meistattu käsin, nykyään laser tekee saman sekunnin murto-osassa.
08.03.2024 09:27 Timo Salo: Meidän työmaalla tuollaisen mutterin kiristys-/irrotustyökalua sanottiin "haka-avaimeksi"... (sinänsä ympäripyöreä käsite, kun joissain avaimissa oli vain yksi "vetotappi" ja joissain yhtä monta "tappia", kuin koloakin mutterissa.)

https://www.tooloutlet.fi/product/160627​/ks-tools-nivelletty-haka-avain-tapeilla​-1535-mm--5171323
https://www.autodoc.fi/hazet/9770140#hak​a-avain-suutinpidike-kiristysmutteri
(Käyttäjä muokannut 08.03.24 09:54)
08.03.2024 11:15 Esa J. Rintamäki: Eräänlainen haka-avainversio tarvittiin Saab 99:n etujarrupalojen vaihdon jälkeen, kun sylintereiden mäntiä piti kiertämällä saattaa uusien jarrupalojen paksuuden vaatimaan asemaan.

Saman kaltainen, edelleen haka-avaimeksi nimitetyllä työkalulla kiristettiin uusi hiomalaikka "klassiseen" paineilmarälläkkään.

Ja vasta-alkanutta "suviuunoa" (lue: kesätyöntekijää) juoksutettiin hakemassa "hakaviilaa", ympäri koneistamohallia.
08.03.2024 12:56 Erkki Nuutio: Tuossa on SKF:n valikoimaa, mutta ei sellaisiin ole luultavasti varaa:
https://docs.rs-online.com/70a0/A7000000​07049337.pdf
Normaali työväline upotettujen akselimutterien säätöön/kiristämiseen/avaamiseen on sopivan sisä- ja ulkohalkaisijan omaava putki, jonka otsaan sahaillaan/viilaillaan akselimutterin uriin sopivat hampaat.
08.03.2024 14:01 Timo Salo: Ei kai Erkki tarkoita, että tuommoinen avain pitäisi itse "rakentaa"...? CNC-koneella jakoväli ja muutkin toleranssit saattavat tulla parempilaatuisia? Eiköhän myös mutterikohtaisia avaimia myydä kaupassakin ja ei tuollaisen hinta pitäisi päätä huimata näinä päivinä...
08.03.2024 20:16 Erkki Nuutio: Tavallisia haka-avamia saa MotonettiBiltemoista kympillä parilla. Kiinalainen tai vastaava on ne tehnyt.
Otsapinnaltaan avaavia ei näissä kaupoissa taida olla ja kokoja ja tyyppejäkin voidaan tarvita useita.
Tekee ne sitten sahaten ja viilaten tai CNC:llä, on aihio silti haalittava.
Toistuvassa teollisuus- ja korjaamotyössä hankitaan toki tarvittavat koot ja tyypit esimerkiksi räikkä- tai momenttivääntimeen.
08.03.2024 21:32 Esa J. Rintamäki: Eiköhän Toijalasta löytyne sopuhintainen CNC-koneistamo parin puhelinsoiton jälkeen tai avulla...?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!