??.??.1930 / Helsinki asema

??.??.1930 Yleislakon aikainen kuva Helsingin asemalta ja ne, jotka eniten tunsivat, tukevansa yleislakkoa, ovat kiivenneet veturin päälle. ::) ;) Kuvan on valmistanut Poutiainen.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jarmo Pyytövaara)
Lisätty: 14.12.2023 17:38

Puukori
R:

Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

15.12.2023 09:39	Erkki Nuutio:	Suurlakon merkeissä kuljettiin parhaat asusteet päällä ja kansainvälinen ravintolavaunu odotteli houkuttelevasti. Kekkosen virkaanastumista näin kirottiin/kunnioitettiin.
15.12.2023 10:30	Teppo Niemi:	Yleislakkohan oli maaliskuussa 1956 (1.–20. maaliskuuta 1956), oliko Helsingissä silloin näin lumetonta? Ainakin Turusta otettu kuva http://vaunut.org/kuva/161192?kd=15.2.19​56&kd2=25.3.1956 viittaa suuresti, että lumitilanne poikkeaa tämän kuvan tilanteesta. (Käyttäjä muokannut 15.12.23 11:28)
15.12.2023 11:35	Petri Nummijoki:	Veturissa ei näyttäisi olevan edes höyryletkua kiinnitettynä ja puissakin taitavat olla lehdet, joten kesäaika on mitä ilmeisimmin kysymyksessä. Junanlähetysopastimet taisivat tulla 1955 ja ainakaan itse en niitä tästä erota. Voisiko taustalla olevista tavaravaunuista tulkita, ettei kiitotavarakaan olisi vielä siirtynyt rautatieaseman länsisiiven ja Postitalon väliselle alueelle, joka viittaisi suorastaan sotia edeltävään aikaan? Toisaalta vasemmasta reunasta luulisi erottuvan jotain konepajan rakennuskantaa, jos kuvausaika olisi ennen vuotta 1956. Ihmisten reaktioista voisi ajatella, että tässä odotetaan jotain merkkihenkilöä.
15.12.2023 11:47	Jussi Laukkanen:	Erikoisen lumetonta on ajatellen, että kuva olisi maaliskuulta. Mutta voi hyvin olla, että tuolloin oli poikkeuksellisen vähälumista tai lämmintä. Äitini kertoessa yleislakon tapahtumista hän mainitsi, että lakon alettua hän ja muutama hänen opiskelijatovereistaan Helsingin Yliopistolta halusivat lähteä kotiin Riihimäen junalla, jota ei tietenkään lähtenyt. He olivat sitten jotenkin törmänneet autonkuljettajaan, joka oli tuonut teurastamon autolla lihaa Helsingin liikkeisiin. Kuljettaja oli lähdössä viemään autoa takaisin teurastamolle, joka oli jossain radan varressa ja lupautui ottamaan opiskelijat lavalle kyytiin. Ihmisiä oli kuulemma huvittanut kyseinen kuljetus sen takia, että opiskelijoilla oli ylioppilaslakit päässä ajan tavan mukaan. Ja nehän muistuttivat teurastajien päähineitä. Jos olisi ollut kylmä, olisi äitini varmaankin siitä maininnut.
15.12.2023 11:49	Petri Nummijoki:	Talvi 1955-1956 oli yksi 1900-luvun ankarimmista. Tuolla Tepon linkittämän kuvan kommenteissakin todetaan mm. "Kolmeviikkoisen yleislakon jälkeen 21.3.1956 ensimmäisenä lähti liikkeelle niin rauta- kuin raitioteilläkin lumiaurat. Ja aurattavaa riitti."
15.12.2023 12:15	Erkki Nuutio:	Täytyy ottaa tapahtuman teema ja vuosikymmenkin avoimeen tarkasteluun. Jotain ollaan ilmeisesti ottamassa vastaan. Etualan veturi ei ehkä ole lämpimänä, mutta kauempana ainakin kaksi veturia on. Herrojen asustus on tyyliltään 30-luvun loppupuolta, mutta vielä 50-luvun puoliväli lienee mahdollinen. Poliisi väen keskellä on todennut tehtävänsä ylivoimaiseksi - voiko univormua ajoittaa? Yhden konepajarakennuksen pääty näkyy, mutta se rakennus oli kai jäljellä noin vuoteen 1960. (Käyttäjä muokannut 15.12.23 12:16)
15.12.2023 15:48	Petri Nummijoki:	Olisiko etualan veturissa vielä kaasuvalot? Mikäli tuo Hv1-3-sarjoja edustaa niin viimeiset kaasuvalot poistuivat kai 1951. Muuten tämä mielestäni sopisi vuotta 1956 vanhempaan ajankohtaan mutta kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/82209 näkyvä konepajan rakennus purettiin kai vasta siinä vaiheessa, kun Helsingin konepajan itsenäinen toiminta lakkasi eli purku ajoittuu juurikin noin vuoteen 1956. Tästä kuvasta en ko. rakennusta erota. Vai onko kuvakulma sellainen, että rakennus on kyllä tässäkin olemassa mutta jää läntisen siipirakennuksen taakse?
15.12.2023 16:28	Jorma Rauhala:	Odotetaanko Kliment Voroshilovia?
15.12.2023 16:40	Hannu Peltola:	Vaunuissa näkyy vielä luokkamerkinnät, jotka poistuivat käytöstä 1956 ja varmaan vaunujenkin kyljistä kohtuullisen pian. Se asettaa ainakin yhden reunaehdon kuvan viiimeiselle mahdolliselle kuvauspäivälle. Kuvan vasemmassa reunassa olevan umpivaunun päätynumerointi on lähellä katonreunaa. Milloin numerointi muutettiin alemmas? Pikaisella Vorgin katselulla 1940-luvun kuvissa päätynumero on korkealla, mutta jo 1954 kuvissa alhaalla.
15.12.2023 21:50	Rainer Silfverberg:	Jussi L. : Ei kai ylioppilaslakkia käytetty muutoin kuin touko-syyskuussa, siihen oli tarkat säännöt? Hannu P. : Kolmas luokka poistui kesäaikataulun myötä 1956. Jorma R.: Minä vuonna Voroshilov kävi Suomessa? Olisiko virkavalta antanut kiivetä vetureiden päällä valtionpäämiehen vieraillessa? Olisiko ollut joku muu VIP-vieras kyseessä? Filmitähti, olympiavoittaja ?
15.12.2023 22:18	Alex Chudoba:	Tavaravaunujen merkintöjä uudistettiin 1949, ja noin kuuden vuoden täyskorjauskierrolla olisi siis melko todennäköistä, ettei vanhoilla merkinnöillä olevaa tavaravaunua olisi enää 1956 näkynyt. Kyseiseen uudistukseen liittyvä piirustussarja oli vielä joitain kuukausia sitten näkyvillä Rautatiearkisto-sivulla, joka on nyttemmin sulkeutunut.
15.12.2023 22:36	Jorma Rauhala:	Rainer S: 21.8.1956 Kuvapostin sivu 4 https://www.juvekim.fi/product.php?id=51​5375 https://helsinkipietari150.vayla.fi/vira​llisia-ja-epavirallisia-vierailuita-valt​iomiesten-matkoja-rataa-pitkin/ (Käyttäjä muokannut 15.12.23 22:37)
15.12.2023 22:38	Hannu Peltola:	Tuskin Voroshilov sai kansaa kadulle. Voisiko kuvassa olla Armi Kuuselan paluu Suomeen kesäkuussa 1952? Kävikö hän tuolloin rautatieasemalla? Entä Paavo Nurmen vierailu Helsingissä? Entä jos kuva olisi 1930-luvulta? Talonpoikaismarssi?
16.12.2023 00:20	John Lindroth:	30-luku,36 suomalaisten urheilijoiden paluu Berliinin Olympialaisista? (Käyttäjä muokannut 16.12.23 00:21)
16.12.2023 00:27	Rainer Silfverberg:	Eikö ne tullut Ariadne laivalla Eteläsatamaan? (Käyttäjä muokannut 16.12.23 00:28)
16.12.2023 01:14	John Lindroth:	Rainer,Ainakin lähtö Berliiniin on dokumentoitu Finnassa,paluu laivalla Ariadne lienee dokumentoitu,liityisikö kuva sitten lähtöön?Yleisön ollessa sitten saattajajoukkoa?Ajoissa hattu päässä odottamassa! (Käyttäjä muokannut 16.12.23 01:25)
16.12.2023 08:10	Esa J. Rintamäki:	Käskylehti 53/58 - 5: Kotiaseman merkintä vaunuihin on lopetettu joulukuussa 1958. Minulla on sellainen hytinä, että vähintään osa 1930 talonpoikaismarssin erikoisjunista ohjattiin Töölön tavara-aseman sotilaslaiturille. Marssijoista osa tietenkin tuli normaaliliikenteen yöjunissa. Aika paljon väkeä tuli henkilöautoilla kolonnittain. Oliko kommenteissa mainittu Ariadne - laiva juuri se sama, jolla jääkärit palasivat Suomeen helmikuussa 1918? (Käyttäjä muokannut 16.12.23 08:16)
16.12.2023 09:43	Teppo Niemi:	Kyseessä on 1960-luvun puolivälin raidenumeroinnin mukaan raiteiden 6 (paikallisjunat) ja 7 (saapuva kaukoliikenne) välinen laituri.
16.12.2023 12:18	Erkki Nuutio:	Kannatan Talonpoikaismarssia 7.7.1930 edeltäneitä päiviä. Marssipäivä oli aurinkoinen, mutta sitä edeltäneet päivät olivat ehkä pilvisiä. Kannatan siksi että konservatiivisen paremman väen paras ulkovaatetus hattuineen ja pitkine poplari- ym. takkeineen oli jo tuolloin tuollaista. Lisäksi kuvaan osui kaiketi sama ravintolavaunu, kuin tähän : http://vaunut.org/kuva/144196?kv=1929&kv​2=1932&paik=Helsinki Talonpoikaismarssin tuloliikenteen alkuvaihe voisi myös selittää sen, että etualan veturi ei ehkä ollut kuvaushetkellä käyttölämmin. Asema käsittääkseni ajettiin täyteen eri puolilta Suomea tulleita junia (oli komeata näin). Junia ei kaiketi haluttu siirrellä ennen kuin jokainen niistä oli saapunut asemalle. Marssin johto- ja päähenkilöitä saapui junilla asemalle, ja heitä oltiin vastassa. Rivimarssijat vietiin Töölön tavara-asemalle.
16.12.2023 18:24	Tuomo Kärkkäinen:	Heil Hitler, meil Kosola.
16.12.2023 18:50	Timo Salo:	Eikös Vihtorillakin ollut ongelmia perheen kanssa, tai jotain ongelmia kuitenkin? Diktaattorin hommat ei aina ole niin helppoja...
16.12.2023 19:56	Esa J. Rintamäki:	Vihtorin "katu-uskottavuutta" himmensi dokaaminen aika tavalla ja lopullisen niitin heitti Mäntsälän kapinan totaalinen pieleen meno maaliskuussa 1932. Johtohahmot seurustelivat tiiviisti pirtupullojen kanssa Hämeenlinnassa ja kapinalliset ihmettelivät hoomoilasina että tietääkö kukaan mistään mitään? Kiivaimmat pohjalaisista nimittelivät presidentti "Vinhuvuutia" kuuluisan radiopuheensa jälkeen "Akka-Pekaksi". Vihtori Kosolan mainetta ei suinkaan parantanut touhuaminen Minna Craucherin reisien välissä kuuden kupin kumarassa Mechelininkatu 23 A:n "salongissa". Eihän se nyt olisi ollut vakaalle ja vanhurskaalle pohjalaiselle talonisännälle sopivaa toikkaroida helvetillisessä kännissä kotipitäjän raitilla keskellä kirkasta päivää...? Minna Craucherhan sai sitten kuitata lystäilyt hengellään. Kosola sai joksikin aikaa valtaa käsiinsä, muttei oikein tiennyt miten sitä käyttäisi, sanotaan. Lapuan liikekin sitten lässähti "kertakäyttörähisijöiden" jouduttua tosiasioiden eteen. Heil Hitler, meil Kosola, muil Mussolini ja lopuil Stalin. (Käyttäjä muokannut 16.12.23 20:08)
16.12.2023 20:40	Timo Salo:	Esalla on historiallista tietoa Suomen politiikan menneisyydestä... :-)
16.12.2023 21:28	Jarmo Pyytövaara:	Valokuvaaja Paavo Poutiaisen päivät päättyivät 3.2.1953, Joten hän ei ole, ainakaan kuvaa ottanut ja leimannut sitä vuonna 1956. https://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Pout​iainen_(valokuvaaja) Kuvan takana on leima: Kuvanvalmistamo Poutiainen ja joku oli kirjoittanut lyijykynällä: Hki Yleislakko -56 ja varsin kauniilla käsialalla. Hieman kyllä ihmettelin, että lakkoilevat pu….. ovat noin hienosti pukeutuneena aseman lakkotapahtumassa. Eiköhän tämä ole, 30-luvun tapahtumasta?
17.12.2023 06:45	Kari Haapakangas:	Viina on tosiaan vienyt puhdin niin oikeiston kuin vasemmistonkin vallankumoustouhulta, tai saanut tekemään tyhmyyksiä. Ensimmäisestä on esimerkki kirjallisuudesta (fiktiota):"kun soitin esikuntaan saadakseni ohjeita, niin vastauksena oli humalaista örinää ja pari valetta". Jälkimmäisestä puolestaan esimerkkinä olkoon ensimmäisen presidenttimme puolisoineen tekemä odottamaton Joensuun matka. Paluumatka sentään tehtiin junalla, vaikka herra Ståhlberg kieltäytyikin tarjotusta erikoisjunasta.
17.12.2023 11:31	Timo Salo:	Jaaha, Kari on lukenut "Täällä Pohjantähden Alla"-kirjasarjan, montako kertaa? (itse ainakin muistan lähes ulkoa nuo repliikit, kuten tuonkin tilanteen missä noin sanotaan. Akseli mollaa Hellbergiä teloitetun Halmeen tuvassa!) (Käyttäjä muokannut 17.12.23 11:41)
17.12.2023 12:49	Erkki Nuutio:	Vastaanottajat eivät ole surujuhlaan menossa. Tilanne sopisi hyvin Talonpoikaismarssia edeltävään päivään. Asemaa lienee tyhjennelty. Normaalivaunustosta näkyy Riihimäkeen lähdössä oleva paikallisjuna ja ilmeisesti Turun pikajunan vaunusto. Tämä vaunusto on varsin identtinen viitattuun, ilmeisesti vuoden 1931 vaunustoon verrattuna. Todettakoon että Talonpoikaismarssi nautti laajaa hyväksyntää, sanoisin että kansan enemmistön hyväksyntää. Ylilyöntejä esiintyi kun ydinryhmä muodostettua Lapuan Liikkeen ja myöhemmin puolueen, IKL:n. NL ja maanpaossa olleet kuusislaiset provokaattorit ja vakoilijat, sekä NL:ään hurahtaneet, monesti kostonhaluiset kansalaisemme toimivat aktiivisesti. Näiden vuosien päivälehdet ja asianomaisten myöhemmät muistelmakirjat hyvin kuvasivat tätä. Kuusisen oikeana kätenä toimineen Arvo "Poika" Tuomisen myöhemmät kirjat (kuten Sirpin ja vasaran tie) ovat tunnetuimpia näistä. Riekin johtama Etsivä keskuspoliisi oli varsin tehokas näiden puuhien selvittäjä. Tuohtuneisuus joka johti Talonpoikaismarssiin oli oikeutettua. (Käyttäjä muokannut 17.12.23 13:23)
17.12.2023 14:16	Tuomo Kärkkäinen:	O.t. Vaikka lie ollutkin oikeutettu, mahdetaanko talonpoikaismarssi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella lauseen keskellä.
17.12.2023 14:21	Kari Haapakangas:	Kieltämättä se on tullut luettua useammin kuin kerran. Talonpoikaismarssilla oli oikeutuksensa, mutta vaarana oli ärimmäisyysaineksien halu käyttää sitä suomalaisena "mustapaitojen marssina". Kyllä demokratia oli tuolloin uhattuna yht lailla oikealta kuin pelätyltä vasemmalta.
17.12.2023 14:45	Esa J. Rintamäki:	Minun nähdäksen talonpoikaismarssin oikeutus syntyi silkasta kommunismikauhusta ja siihen liittyvästä joukkopaskahalvauksesta. Tyyliin: - "näillä lakeuksilla ei pilkata Jumalaa!" Viljelijäväestöhän satoineen on aina ollut riippuvainen taivaan oikuttelemisista. Sorvari tehtaalla koki toimeentulonsa epävarmuuden toisin. Lisäksi talonjusseilla oli vuosi 1918 vielä tuoreessa muistissa. Silloinen punikkikysymyksen lopullinen ratkaisu on vieläkin nähtävissä Hennalassa, viitoskasarmin takana. Tosin se oli tuoreessa muistissa vielä punikeillakin. Väinö Linnan suurin ansio lienee olla ensimmäinen, joka käsitteli vuoden 1918 sotaa toisella tavalla kuin tyylipuhtaat lahtarikirjat siihen mennessä (ja samoin tyylipuhtaat luokkasotakirjatkin). Voisi sanoa, että "onneksi" tuli Talvisota ja yhdisti porukat "talvisodan henkeen". Saivat Mäntsälän kapinoijatkin tapella sielunsa kyllyydestä. Saksalaisten kävi köpelömmin: - luulivat Aatua joulupukiksi, mutta saivatkin todeta hänen olleen pelkkä kaasumies. Mussolinikin kutistui vaivaiseksi sirkusmussoliniksi. Isä Aurinkoisen hehkua yrittää pikku Vovka nytkin saada lietsotuksi itärajan takana, mutta se on silkkaa murhanhimoa oikeassaolemisen riemun pönkittämiseksi. (Käyttäjä muokannut 17.12.23 14:53)
17.12.2023 15:01	Timo Salo:	Eikös se ollut alunperin tapiseeraaja, mutta uraPUTKI vei kaasuhommiin... :-)
17.12.2023 15:36	Rainer Silfverberg:	Se että kellään ei ole ylioppilaslakkia, vaan stetsonit, viittaisi talonpoikien kokoontumiseen. Ellei kuva sitten ole otettu myöhemmin syksyllä.
17.12.2023 17:42	Eljas Pölhö:	Asut ja stetsonit eivät oikein vastaa kuvia talonpoikaismarssijoista esim. Suomen Kuvalehden kuvissa. Toki tässä ovat kaupunkilaiset vastaanottajat kyseessä. Koska Paavo Poutiaisen kuvia esiintyi Suomen Kuvalehdessä ainakin 1930-luvulla, niin kannattaisi varmaan selailla aikakauden Suomen Kuvalehtiä (nehän ovat kaikki netissä näköispainatuksina), sillä luulisi tällaisen väenpaljouden tulleen tavalla tai toiselle julkaistuksi.
17.12.2023 18:18	Rainer Silfverberg:	Mikä talonpoikaismarssissa kiehtoi helsinkiläisiä niin paljon että piti sankoin joukoin asemalle tungeksia?
17.12.2023 18:54	Esa J. Rintamäki:	Herra Rainer: - ilmiselvästi junttien vyöry...? Menivät junttaamaan hallitusta, että tämä säätäisi ns. kommunistilait, tarkoituksena lopettaa vasemmistopuolueiden toiminta valtakunnan- ja kuntapolitiikassa. Se oli suunnattu pääasiassa kommunistiryhmiä vastaan, mutta asia kun keitti pahasti yli, niin sosdemitkin saivat lapualaisia niskoilleen huutamaan näitä v**un kommareiksi. Sitä samaa kommunistilakia sovellettiin sittemmin Sinimustat-järjestön (ei ollut kommunistipuolue, päinvastoin!) lopettamiseksi. Lopettamista ajoi silloinen sisämiministeri U. Kekkonen. (Käyttäjä muokannut 17.12.23 19:17)
17.12.2023 19:20	Timo Haapanen:	Vihtori on vielä arvossaan Etelä-Pohjanmaalla, paitakauppa käy https://www.sinimusta.fi/ ja Kosolan talo on suosittu käyntikohde https://kosolantalo.fi/fi/etusivu-2/
17.12.2023 20:16	Pasi Utriainen:	Kuva voi olla presidentti K. J. Ståhlbergin paluusta Helsinkiin 16.10.1930.
17.12.2023 20:51	Erkki Nuutio:	Tämä vaihtoehto on tutkittava. Kun 10000 vastaanottajaa oli asemalla, täytyi vastaanoton olla hallitumpi kuin yllä olevassa kuvassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1828064?page=5 Yrjö lomstedtin tutkimuskirjassa K.J. Ståhlberg (Otava, 1969) on sivun 432 jälkeisellä kuvasivulla Ståhlberg puolisoineen tumma-asuisten nais- ja miesvastaanottajien ympäröimänä syksyisenkostealla Helsingin asemalla. Takana raiteilla näkyy vain umpitavaravaunuja. (Käyttäjä muokannut 17.12.23 21:11)
17.12.2023 21:05	Rainer Silfverberg:	No siinäpä se!

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!