09.04.2024 / Tahkoluoto

09.04.2024 Ensimmäinen Ruokis―Tahkis -pasutejuna on saapunut määräpaikkaansa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tahkoluoto (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Ari-Pekka Lanne
Kuvasarja: Meri-Pori
Lisätty: 10.04.2024 22:48

Kommentit

11.04.2024 11:29 Jari Välimaa: Ja tuulivoimala toimittaa sähkön junaan...
11.04.2024 11:42 Petri Nummijoki: Ja Tahkoluodossa oleva hiilivoimala varmistaa, että sähköä saadaan silloinkin, kun muilla tavoilla ei.
11.04.2024 17:30 Rasmus Viirre: Miksikäs pasutetta ajetaan nyt sinne eikä enään Kokkolaan? Syväsatamassa kun on viimeisen päälle kaikki tehty bulkkia varten ja kooltaankin se on Suomen suurin satama jossa raideliikennettä on. Matkaa Ruokosuolta Tahkoluotoon on ~510 km. Vertailussa Ruokosuolta Ykspihlajaan tekee reilun 300 km. Tietysti maailmalle lähteville laivoille tuo lyhentää matkaa taas sen 200-300 km.
11.04.2024 18:26 Petri Nummijoki: Tätä kirjoitettaessa Kokkolaan vaaditaan vielä laivalta jääluokka 1A mutta Porista liikennerajoitukset ovat poistuneet, joten sinne saa tulla kesälaivallakin. Tosin syy lienee silti muualla, jos pasutetta on juuri nyt ruvettu ajamaan, kun koittanee kesä Kokkolassakin muutaman viikon sisällä.
11.04.2024 19:51 Rasmus Viirre: Ihan hyvä huomio.
Juliasta kun katsoo tämän T 54077:n aikataulua, käy ilmi että kyseinen juna on suunniteltu kulkevan samaa reittiä pitkälle tulevaan kesään..
11.04.2024 20:54 Tero Korkeakoski: Porissa on Rauanheimon terminaali ollut kaksi vuotta vaille käyttöä ja yhtä syvä satama kuin Kokkolassakin mutta vähemmän liikennettä.
12.04.2024 07:10 Jari Välimaa: Tahkoluodossa oleva hiilivoimala ei tee enää mitään vaan on huoltovarmuuskeskuksen vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.3.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi.
12.04.2024 07:26 Jari Välimaa: Fortum pyrkii eroon hiilivoimasta ja sen sijaan https://yle.fi/a/74-20083136
12.04.2024 08:47 Timo Salo: Ei se sähköistäminen ole aina niin yksinkertaista, kuin eräät henkilöt täällä VORGissa antavat ymmärtää:

https://www.is.fi/autot/art-200001034600​5.html

Tältä sivustolta löytyy apu moneen "mystiseen hihhuliongelmaan", moni alan ihminenkään ei ymmärrä noitten komponenttien tärkeyttä:
https://www.schaffner.com/company/about-​us
(Käyttäjä muokannut 12.04.24 11:38)
12.04.2024 13:45 Petri Sallinen: Tahkoluodon hiilivoimalaitos suljettiin vuonna 2015. Samalla luodolla sijaitseva kivihiiltä käyttävä Meri-Porin lauhdelaitos siirrettiin 1.3.2024 alkaen huoltovarmuuskeskuksen haltuun poikkeusolojen reservikäyttöä varten — sillä ei siis voida enää tuottaa tuulivoimalaitosten tuotantovajeita varten säätösähköä. Päätöksestä huolimatta Meri-Porin markkinakäyttöä jatkettiin varmuuden vuoksi vielä kuukaudella — eli huhtikuun ajan, mutta huhtikuussa laitosta ei käytetty tuntiakaan.

Teknisesti hiililauhde on huono ratkaisu säätösähkön tuottamiseen, koska tuulivoimalaitosten reaktioajat ovat nopeampia kuin mihin hiililauhde kykenee. Siksi säätösähkön tarpeesta noin 90 prosenttia tuotetaan vesivoimalaitoksilla, joiden reaktiokyky on tunnetusti nopeaa. Tulevaisuudessa myös pumppuvoimalaitoksilla.

https://www.energiauutiset.fi/kategoriat​/tuotanto/saatosahkoa-pumppaamalla.html
(Käyttäjä muokannut 12.04.24 13:48)
12.04.2024 15:19 Timo Salo: Vesivoima on ideaalista säätövoimaa, siitä ei ole epäilystäkään MUTTA... Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivia kesiä tulee jatkossa enemmän ja enemmän.(Vesisäätöinen säätö-/poikkeustilavoima on kortilla) Kun talvi tulee tammi-/helmikuun vaihteessa ja ilma seisoo korkeapaineen takia, niin silloin tarvitaan jotain muuta kuin EI-ilmastoystävällistä voimaa, että kämpät pysyy lämpöisinä. Tuon Meri-Porin laitoksen sulkeminen lopullisesti on hölmöläisten hommaa... (Ei se Suomen energiaomavaraisuus vielä niin hyvä ole!)
(Käyttäjä muokannut 12.04.24 15:25)
12.04.2024 16:50 Petri Sallinen: Ilmastonmuutos tekee sen, että kuivuus lisääntyy Keski-Euroopassa. Skandinaviassa sen sijaan sademäärien lasketaan kasvavan jopa 20 prosentilla. Samoin tuulisuuden ja muidenkin sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Tuulivoimatilastoista näkee sen, että tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä Suomessa enemmän talvikuukausina kuin kesäkuukausina.

Mitä korkeampia myllyjä rakennetaan, sitä vähäisempiä ovat tuulennopeuden muutokset laitoksen napakorkeudella. Suomen ongelma on se, että tuulivoimalaitosten rakentaminen on keskitetty maantieteellisesti samoille alueille. Jos jossain vaiheessa päästään rakentamaan Itä-Suomeen (puolustusvoimat on vastustanut tätä tutkahäiriöiden vuoksi), niin kenttä laajenee. Yleensähän jossain tuulee aina, jolloin tuulivoimalaitosten tuotannon vaihtelut tasaantuvat.

Tuulivoimatuotannon vaihtelut aiheuttavat hintavaihteluita ja tuotannon vaihteluita. Näitä voidaan tasata joustoilla. Niitä ovat erilaiset energiavarastot: lämpö- tai sähkönvarastot. Kun akkuteknologia halpenee, voidaan jopa edellyttää sitä, että tuulimyllyjen yhteyteen rakennetaan akkuja, joita ladataan ylituotannon aikana ja puretaan korkean kysynnän aikana.

Kiinteistöjen lämmityksessä suurimman ongelman aiheuttaa suora sähkölämmitys, koska siinä ei ole varaavuutta, jota voitaisiin hallitusti ohjata. Tämä tarkoittaa sitä, että kämppä jäähtyy suhteellisen nopeasti silloin, jos sähköä ei ole saatavilla tai jos haluttaisiin ohjata lämmitysjärjestelmää. Suoran sähkölämmityksen osalta joustoista ei siis ole apua. Pahimmillaan suoran sähkölämmityksen kiinteistöt varaavat talvella kokonaisen ydinvoimalaitoksen kapasiteetin.

Toisaalta — kun ilmastonmuutos etenee, niin lämmityksen tarve voi vähentyä.

Vesikiertoiseen sähkölämmitysjärjestelmään taas voidaan varata lämpöä hyvinkin pitkäksi ajaksi. Olisi siis vain etu, jos suorasta sähkölämmityksestä päästäisiin eroon. Todennäköisesti tätä varten räätälöidään samankaltainen tapporaha kuin öljylämmitystä varten. Tästä saataisiin suhteellisen mukavasti joustoja.

Suomi ei tavoittele energiavaraisuutta, vaan energiaa — etenkin sähköä — ostetaan aina sieltä, mistä sitä halvimmalla saadaan. Siksi sähköä tuodaan pohjoismaisilta markkinoilta Suomeen aina silloin, kun se on halvempaa kuin Suomessa tuottaminen — keskimäärin vajaat 20 prosenttia vuosittain. Se on kokonaan toinen juttu, miten pärjätään poikkeusoloissa. Sitä varten on olemassa reserviin siirrettyjä vanhoja raatoja, joiden kilpailukyky on mennyt tai huippukalliita kaasuturbiineita. Poikkeusoloissa ei lasketa sitä, mitä sähkö maksaa, vaan että sitä ylipäätään on tarjolla välttämättömiä toimintoja varten.
12.04.2024 17:17 Timo Salo: Ilmastonmuutos voi myös jäähdyttää Suomea... Ei tarvitse hillua ajatuksella, että kelit lämpiää... Klapeja tarvitaan taas!
13.04.2024 09:07 Jari Välimaa: Suomeen on rakenteilla aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja akkuvoimaloita niin paljon että se riittää koko sähkönkulutuksen hoitamiseen. Erityisesti seuraavina vuosina aurinkovoimaloita on tulossa rutkasti lisää.
13.04.2024 10:35 Petri Sallinen: Ilmastonmuutokseen voi suhtautua tietenkin monella tavalla. On myös ihmisiä, joiden mielestä ilmastonmuutosta ei ole olemassa. Uskonasioista ei tietenkään voi kinastella.

Tällä hetkellä tiedemaailma on kuitenkin sitä mieltä, että ilmasto Suomessa lämpenee: talvet leudontutuvat ja lyhenevät, mutta sademäärät kasvavat. Kesät kuumenevat, rankkasateet yleistyvtä. Elinkeinoelämä, energiatoimiala ja yhteiskunta yrittävät sopeutua tähän. Analyysejä aiheesta löytyy runsaasti.

Aurinkovoima, tuulivoima tai akkuvoimalat eivät kuitenkaan riitä kattamaan sähkön kysyntää, jos kaikki suunnitteilla olevat vetytaloushankkeet toteutuvat. Silloin sähkönkäyttö kaksinkertaistuu nykyisestä. Todennäköisesti uutta ydinvoimaa rakennetaan Suomeen muodossa tai toisessa: suuria tai pieniä.
13.04.2024 12:03 Timo Salo: Siitä on kinattu paljon, miten ilmastonmuutos loppuviimein vaikuttaa. Ei ainakaan positiivisesti! Pelkästään Golf-virran hidas pysähtyminen tekee tulevaisuudessa Suomeen mannerilmaston, eli samanlaiset olosuhteet kun Venäjällä. Talvet jopa kylmenee, Norjan rannikko jäätyy, kesät kuumenee ja kuivuu ja toisaalta vettä saattaa tulla kerralla liikaa... (tulviminen) Sehän on selvää jo omien kokemusten perusteella, että aurinkovoimalla ei tee mitään joulu-/tammikuussa. Omaakin akustoakin joutui lataamaan verkkosähköllä useamman kerran. Jos sydäntalvella vielä sattuu tyyni ilmanala pitkäksi aikaa, niin kyllä silloin on hieno pistää hiilivoimala tulille. (luonnollisesti VAIN siksi aikaa kun on pakko) Ydinvoimakin on kuin toimitussopimus paholaisen kanssa... Kun kaikki pelaa oikein, niin homma on bueno! Fuusiovoimalaa odotellessa voi aika tulla pitkäksi!

https://www.ydinvoima.fi/ongelmat/onnett​omuudet/
(Käyttäjä muokannut 13.04.24 12:27)
13.04.2024 15:01 Petri Nummijoki: Metsään rakennetulla aurinkovoimalalla ei liene mitään tekemistä ympäristöystävällisyyden kanssa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009857​747.html
13.04.2024 17:59 Petri Sallinen: Hiilivoima on joka tapauksessa mennen talven juttuja. Salmisaari, Hanasaari ja Suomenoja vetävät viimeisiä henkosia. Kivihiilen kieltolaki lopettaa hiilen energiakäytön viimeistään vuonna 2029. Energiayhtiöt eivät sitä ole jääneet odottamaan, vaan aika moni on jo down ennen aikojaan — esim. Lahdessa.
13.04.2024 18:07 Esa J. Rintamäki: Helsingissä Hanasaari lopetti jo kuukausia sitten.
13.04.2024 18:33 Petri Sallinen: Hiilitiedon data on ollut suhteellisen hyvin ajan tasalla. Tosin Meri-Porin osalta tieto ei ainakaan pidä paikkaansa.

https://hiilitieto.fi/hiilitietoa/hiili-​suomessa/hiilivoimalaitokset-suomessa/
(Käyttäjä muokannut 13.04.24 18:35)
13.04.2024 19:48 Teppo Niemi: Hanasaari B purkutyöt ovst käynniszä. Voimala on lopettamut toiminnan noin 12,5 kk sitten..A o purettu bo vuosia sitten.
(Käyttäjä muokannut 13.04.24 19:51)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!