28.05.2024 / Välillä Siuro–Suoniemi (uusi)
28.05.2024 Tutustuin parin helteisen päivän ajan Tampereen ja Tahkoluodon väliseen rataan. Reissun viimeinen kuva esittää IC 469:ä Kokemäenjoen virratessa taustalla. Tulin kuvauspaikalle "alakautta" ja jälkiviisaana "yläkautta" olisi varmastikin ollut kevyempi ja helpompi siirtymä, mutta arvioin väärin etukäteen ettei hakkuurinettä täytyisi kiivetä aivan ylös asti radalle ulottuvaa näkymää varten. Lopulta näkymää varten piti nousta vielä hakatun rinteen yläpuolellekin kalliojyrkänteen päälle.
Kommentit
| 02.06.2024 16:24 | Vertti Kontinen: | Vaude! Pitää muistaa tämä paikka, kun seuraavan kerran liikkuu tuolla! | |
| 04.06.2024 15:48 | Tuomas Pätäri: | Fiilataan vähän kuvatekstiä, että taustalla on Kulovesi. Kokemäenjoki taitaakin alkaa normaalin määritelmän mukaan vasta Sastamalan Liekovedestä - olen syystä tai toisesta ajatellut että se alkaisi jo Nokialta Pyhäjärvestä. Toki eihän pätkällä ole jokimaista kuin osuus Nokialta Siuroon, sen jälkeen on peräkkäisä järviä. | |
| 04.06.2024 22:14 | Tero Korkeakoski: | Kokemäenjoki alkaa Tyrvään voimalaitokselta. | |
| 05.06.2024 06:59 | Juhana Nordlund: | Tyrvään voimalaitoksen sijaintipaikka on Hartolankoski. Se on siis Kokemäenjoen alkamiskohta. Kokemäenjoen vesistö on sitä vastoin paljon laajempi juttu. Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi (Hartolankosken toisella puolella Kokemäenjokeen nähden) kuuluvat niihin, ja monet muutkin (kaukanakin edellä mainituista) sisävedet, joiden vesi virtaa kohti Kokemäenjokea, ja samalla Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Arkisessa kielenkäytössä Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö voivat joskus sekoittua keskenään, mutta tuon joen alkamiskohta on todellakin tuossa pisteessä, jonka Tero mainitsi. |
|
| 05.06.2024 09:53 | Timo Salo: | Lisätään vielä Juhanan oikeaan osuneeseen selvitykseen Kokemäenjoen alkupää: Pyhäjärvi laskee Nokianvirtaan, jossa on Emäkoski. Se on taas "hävinnyt" Melon voimalaitoksen myötä. Nokianvirta taas laskee Lukkilansalmen kautta Kuloveteen. Huom. pysäkki ko. salmen kohdalla oli aikanaan Lukkisalmi ja siitä puhekielessä täällä puhutaan. Nokianvirta laski ammoisina aikoina lähempänä rataa olevan "muinaisuoman" kautta Kuloveteen. Nykyään se on vain märkä prunni, jota turistit käyvät hyttysten iloksi kulkemassa läpi. Tuo nykyinen Lukkilansalmi puhkesi kallioon vuonna xxxx ja kaikki vedet kulkee nykyään sen kautta...Eikös Kokemäenjoen vesistöön kuulu latvavesiä myöden kaikki järvet, kuten Näsijärvi ja muut. Kokemäenjoki taas on eri juttu... Ainakin Teppo Mäkelän oppikirja "SUOMI ja muut pohjoismaat" vuodelta 1962 väittää niin!Meniköhän tämä asia nyt lopullisesti sekaisin. Kuitenkin paikalliset puhekielen termit ei aina vastaa "todellisuutta". Meille ainakin opetettiin Linnavuoren kansakoulussa, että nuo Juhanan mainitsemat järvet ovat Kokemäenjoen suvantoja. Matkalta siihen liittyy paljon muitakin vesiä kuten Kyrösjärven reitti, jota myöden Siuroon radan varteen uitettiin/laivattiin tavaraa Kyröskoskelta junaan lastattavaksi... Joissain junakuvissakin mielestäni näkyy Kuloveden työjuhta hinuri nimeltä Kulovesi. (yllättäen) (Käyttäjä muokannut 05.06.24 10:17) |
|
| 05.06.2024 10:43 | Timo Salo: | Lisätään nyt vielä eri kommenttina ajatus siittä, että Melon ja Hartolankosken padot avattaisiin täysin. Silloin maisema muuttuisi melkoisesti ja nuo järvialueet kutistuisivat jokimaiseen muotoon... Esim. Melon pinnankorkeusero on muistaakseni 18 metriä ja Hartolankoskesta ei ole edes huonoa arvausta! Maisema muuttuu vuosisatojen myötä ja nimiä ei aina "päivitetä" nykytilanteen mukaan. Kuloveden pinta merenpinnasta on vielä Sastamalassa, Tyrväällä, Vammalassa, what ever, (eli Rautavesi) on sama 57 m. Joen alajuoksullahan on vielä lisää patoja/voimalaitoksia(?), mutta niihin en ole tutustunut. Harjavallassa ainakin on lähes järven oloinen suvanto padon yläjuoksulla???https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/q3508740y/wqfi.html (Käyttäjä muokannut 05.06.24 10:47) |
|
| 05.06.2024 11:11 | Tuomas Pätäri: | Jokea ja vesistöä en sentään sekoittanut, ulottuuhan vesistö sentään esimerkiksi Ähtärin pohjoispuolelle asti. Joet alkavat sieltä mistä niin on päätetty, ja etenkin Suomen rikkonaisissa piirteissä nämähän pitää vain "tietää", ja nyt vain tiesin väärin tai kouluvuosilta muistin väärin. Pääteltävissähän nämä eivät ole: Kaksi saman tyyppistä tapausta voi olla eri paikoissa eri tavoin: Esimerkiksi Kymijoki (nimenä) saa alkunsa Päijänteestä vaikka sen alkuosassa on vain pieni jokimainen pätkä Kalkkisten kohdalla, jonka jälkeen tulevat Heinolan seudun suuret järvet Ruotsalainen ja Konnivesi. Kymijoen logiikalla Kokemäenjoki siis voisi alkaa jo Nokialla Pyhäjärvestä, ja Kokemäenjoen logiikalla Kymijoki voisi alkaa vasta Vuolenkoskella Konnivedestä :) |
|
| 05.06.2024 12:07 | Kari Haapakangas: | Katkaiseeko järvi joen, vai onko järvi vain joen laajentuma on aina vähän tapauskohtaista. Iijoessa on Pudasjärvellä aivan mahtava järvidelta, vaikka järvi ei niin kummoinen olekaan. Oulujoessa on Utajärvi ja Sotkajärvi, jotka tällä hetkellä ovat lähinnä malliesimerkkejä rujosta vesivoimarakentamisesta. Kemijoessa on Kemijärvi, ihan kunnioitettavan kokoinen, mutta niin vain Kemijärveen laskee Kemijoki ja Kemijärvestä lähtee Kemijoki. | |
| 06.06.2024 10:07 | Juhana Nordlund: | Minulle periaatteessa sopisi oikein hyvin se, että Nokianvirrankin kohdalla joen nimi olisikin Kokemäenjoki. Vastaavalla periaatteella tosiaan joitakin jokia on maassamme nimetty. Maantieto on mielenkiintoinen tiede. Järvet tai niiden osat voivat sisältää kapeikkoja, joskus pitkiäkin, ja vuolteita yms., molempia vaihtelevan määrän. Ne muistuttavat erehdyttävän paljon jokia eikä niistä aina voi olla varma, ovatko ne oikeasti järviä (järven osia) vai jokia. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat puheessaan maininneet esimerkiksi Vanajaveden (Hämeenlinnan kaupunkialueen läpäisevä osuus) jokena. He ovat kyseistä järveä katselleet rannalta käsin ja siitä tulleet omaan tulokseensa. Vanajavesikin kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Suomalaiset vesistömaisemat ovat etenkin kesällä todella kauniita. Se välittyy yllä näkyvästäkin kuvasta. |
|
| 06.06.2024 10:59 | Timo Salo: | Juurikin näin... Nokia nimenä tuli käytäntöön vasta 30-luvun loppupuolella ja siihen asti asuttiin Pohjois-Pirkkalassa. Joku "valopää" keksi ilmeisesti ko. tapahtuman jälkeen nimetä Pyhäjärvestä lähtevän virran "Nokianvirraksi"? Tässä olisi EU-tason märehdittävää tämä jokien nimiasia. Lähes samaa luokkaa kun juomapullojen korkit, kurkkujen käyryys, jne... Olisko Suomen/EU:n "terävämmässä" päässä parempiakin kohteita joihin pitäisi puuttua, kuten esim. tuo raideleveys? Sillä voi olla tulevaisuudessa isokin merkitys??? (Käyttäjä muokannut 06.06.24 11:05) |
|
| 06.06.2024 11:47 | Tero Korkeakoski: | No ei EU:n tartte mistään typeryyksistä, kuten jokien nimistä tai raideleveyksistä huolehtia. Eiks se nyt oo ihan loogista että joki on joki sen lähtökohdasta alkupisteeseen. Tampereen pohjoispuolelta alkaen Kokemäenjoen vesistössä on siis kolme jokea, Tammerkoski, Nokianvirta ja Kokemäenjoki. |
|
| 06.06.2024 13:46 | Juhana Nordlund: | Timo, Nokianvirralla tosiaan on ollut aiemmin eri nimi: se oli Mäkijoki, kerrotaan teoksessa Kylä nimeltä Korvola. | |
| 06.06.2024 15:01 | Timo Salo: | Kiitti Juhana tiedosta, täysin uusi asia mulle... Korvola on kyllä tuttu ja sen kohdalla on nykyään se Melon voimalaitos... (60 MW) Hetken räknäsin tuota vanhaa KUNNIAKASTA joen nimeä, niin se ehkä johtuu siittä isosta laskusta, millä ko. joki "laskee Kuloveteen"! Kaikki vanhat hyvät asiat/nimet pitää peukaloida nykyformaattiin... :-(http://lauri.lepola.info/kirjat/kyla-nimelta-korvola UPEA TEOS! (Käyttäjä muokannut 06.06.24 15:51) |
|
| 06.06.2024 16:15 | Tuomas Pätäri: | Tero: Se olisi loogista, mutta siitähän tässä juuri on puhuttu, että logiikka ei noudatu läheskään kaikkialla. Ja mahdotontakin se olisi, koska missään ei ole määritelty minkälainen joen pullistuma lasketaankin jo järveksi. Esimerkiksi Pyhäjärveä Voikkaan ja Jaalan välillä ei voine parhaalla tahdollaankaan pitää joen pullistumana, mutta Kymijokea se on järven molemmin puolin. Juuri siksi noita jokien eri nimien muutoskohtia on mahdotonta johtaa logiikalla... |