10.06.2024 / Haapamäki
10.06.2024 Mihinköhän museokalustoon mahtaisi kuulua tämä ns "miljoonajousi"? Katketessaan matka loppuu lyhyeen. Kuvassa "yläpään" lenkki on vaurioitunut. Mitähän sitten tapahtuu?
Kommentit
| 22.06.2024 09:30 | Ari-Pekka Lanne: | Taustan värivinkki antaa ymmärtää, että vastausta saattaa lähteä etsimään »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -raamatun kohdasta »Dm 6- ja Dm 7-moottorivaunut»? Toisaalta vetovaunu voi olla taustalla hämäyksen vuoksi. Yleisesti kuvan jousi tuo mieleen maantielättähattuvaunujen kytkinpolkimissa olevan samantapaisen jousen. Sillä on tapana katketa ― ei ehkä miljoonan, vaan pikemminkin sadantuhannen kilometrin välein. Tällöin katkenneen jousen lyhyempi osa jää killumaan kytkinpolkimen yläpuolella olevaan kiinnikerautaansa, jossa tavallisesti samanlaisia muutaman kierteen töröjä killuu jo ennestään useampia. Sen sijaan jousen pääosa lentää kuljettajan olkapään yli kauas matkustamoon, jossa ehkäpä joku kyytiläisistä ottaa kopin siitä. Matka ei suorastaan siihen katkea, vaikka kytkinpolkimen asentotunnistin teettääkin pientä kiusaa, kunnes kuljettaja tai asentaja Bremshey-istuimen ja polkimien väliin lattialle selälleen maaten heitettyään virittelee vanhan jousen pääosan tai vallan uuden jousen jälleen paikoilleen. |
|
| 22.06.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki: | Manuaalikärkisorvi, työntömitta, jousiteräslankaa, asiaan kuuluva erikoismallinen lankaa ohjaava työkalu ja sorvin pakkaan kiinnitetty sopivan paksuinen pyöröterästanko. Ja sivuleikkurit tai hohtimet tietysti. Piirustus ja kotvan aikaa, niin voisin vaikka itsekin tehdä tuollaisia jousia lippalakillisen. Huom! Hitaalla kierrosluvulla! Opettelemiseen (muistelemiseen, oikeamminkin!) menisi myös hiukan aikaa, ja se langanohjainkin pitäsi väsätä itse, ei sitä mistään K-Raudasta noin vain haeta. G.A.Serlachiuksen ammattikoulussa (vv. 1975 - 1977) Mäntässä opin kierrejousia tekemään sorvilla. Tehtaan konepaja kun teki vielä siihen aikaan paperitehtaan tarpeiksi pakkauskoneita ("Serlawell"- ja "Glolok"- merkkisiä). |
|
| 22.06.2024 22:13 | Jorma Toivonen: | AP on oikeassa kaluston suhteen. | |
| 22.06.2024 23:57 | Ari-Pekka Lanne: | Kyl jousen täytyy siinä tapauksessa olla osa linnavuorelaisen pysäyttämislaitteistoa. Jousen katketessa Valmet Linnavuori 815 D sammuu kuin saunalyhty. | |
| 23.06.2024 12:47 | Mikko Herpman: | "pysäytys" jousi Dm7 moottorin tehon säädössä. Näitä jousia pitää olla aina mukana kaapissa. Kuluva osa | |
| 23.06.2024 12:47 | Jan Jahkola: | Veikataan vielä kuljettajan istuimen etäisyyssäädön kahvan palautusjousta. Riippuu tietty penkistä minkälainen! | |
| 23.06.2024 21:50 | Jorma Toivonen: | AP kaivelee asiaa oikeasta suunnasta... 50-luvun tekniikkaa, ruiskutuspumpulta kun jatkat matkaa edelleen. Voisiko tapahtua jotain päinvastaista. Mikko: Montako jousta olette joutuneet vaihtamaan ajan saatossa? HMVY:n tapahtuman jälkeen näitä "kulutusosia" on ilmeisesti kovasti haeskeltu esille. |
|
| 24.06.2024 09:03 | Ari-Pekka Lanne: | Mietin hetken edellä mainitun kirjan s. 733 olevaa, lievästi tupakkiaskin kanteen taiteillun näköistä piirroskuvaa katsoessani, että kumpaako pysäytysjousen katkeaminen saisi aikaan ― linnavuorelaisen sammumisen vaiko ryntäämisen ―, ja ryntäämisenhän se sitten aiheuttaisi. Tähän liittyen muistan, kun odotin Huittisten linja-autoasemalla torstaina 17/7-2008 Satakunnan Liikenteen Helsingistä Poriin kulkevaa pikavuoroa noustakseni sen kyytiin matkustajaksi. Lauttakylän Auton asentaja ajoi tovi ennen auton saapumista Risto Rytin kadun toisella puolella olevalta varikolta vara-auton Porin laituriin. Kohta Kakkostien suunnasta jo alkoikin kuulua melkoista pörinää ― kuin suuri ruohonleikkuri olisi lähestynyt ―, ja samassa Helsingistä tuleva linja-auto kurvasi moottori täysillä kierroksilla huutaen asemalle. Kysymyksessä oli Lauttiksen auto nro 173 (OSG-144) ― tullut Tommolan omistukseen edellisenä vuonna Kuopion Liikenteen ostettua T. Makkosen ―, v. 1997 teli-Scania. Siinä oli kaasu hirttänyt, ja kuljettaja ajoi sillä viimeiset kilometrit Huittisiin »kytkimellä». |
|
| 24.06.2024 22:07 | Jorma Toivonen: | AP lie oikeassa, kierroslukusäätimen palautusjousen katkeaminen aiheuttaa Valmetin ryntäämisen. Missä vaiheessatuo havaitaan, tuleeko moottoriin vaurioita vaiko ei. HMVY selvisi tapauksesta pelkällä säikähdyksellä. Mikähän mahtoi olla Valmetin hinta 50-luvulla? Viittaisiko jousen lempinimi siihen. (Käyttäjä muokannut 24.06.24 22:26) |
|
| 25.06.2024 14:02 | Ari-Pekka Lanne: | Ryntäystä ilmeisesti pääsee jousen poikki ollessa tapahtumaan tyhjäkäynti-ep-venttiilin ollessa virraton eli kun vaihteita ei ole kytkettynä tai kun vaihdetaan isommalle? Vai ei kesän -77 lättäkurssilla kerrottu moisesta jousesta. Jospa opetuskuljettajakaan ei ollut kuullut siitä. Näkyy linnavuorelainen maksaneen 50-luvun alussa Dm6-kiskoautoja tilattaessa nimenomaan miljoona markkaa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11849.msg109564.html#msg109564 (EPö:n perjantaina 16/6-2023 keskustelun oheksi liittämässä skannauksessa Y. Karasjoen koneteknillisen toimiston puolesta Koneosaston herra johtajalle torstaina 30/10-1952 lähettämästä kirjeestä). Nykyrahassa se on ( http://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html ) vajaa neljäkymmentä tuhatta euroa, mutta ns. »iso raha» joka tapauksessa. (Käyttäjä muokannut 25.06.24 14:24) |
|
| 25.06.2024 17:42 | Timo Haapanen: | Olipa mielenkiintoinen tämän miljoonajousen tarina! | |
| 25.06.2024 19:43 | Markku Naskali: | Ehkä nimi voisisi viitata ns. miljoonalaatikkoon, eli sellaiseen jossa on suuri määrä erilaista kamaa jota säilytetään koska jotain osaa voi joskus ehkä tarvita. Jousihan ei sinänsä ole kovin kummoinen, vaan yksi miljoonista. | |
| 25.06.2024 22:10 | Jorma Toivonen: | Lättäkurssilla saatettiin ohimennen mainita asiasta. Luokassa vietettiin aikaa 8x7h=56h (teoriassa). Tauot saattoivat hieman pidentyä kahvi-/tupakkahuoneessa shakkilaudan ääressä. Opettaja todellinen harrastaja, oppilaat (4 kpl) täysiä noviiseja. Taukojen aikoina arvottiin vastustaja kahvitauon pidentämiseksi. | |
| 26.06.2024 13:37 | Ari-Pekka Lanne: | Voi vitjat... =oD En mää sillä, etteikö shakki olisi hyvä peli. Jorman muistelukset on niin voittamattomia. Valtionrautatiet forever! | |
| 26.06.2024 18:47 | Rainer Silfverberg: | Samanlaisia jousia on mm Baden-Baden puutarhalepotuoleissa. | |
| 26.06.2024 21:35 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, se vaan että on olemassa sellainenkin "ilmiö" kuin jousivakio. Luku kertoo mm. sen kuinka suuren voiman jousen venyttäminen vaatii. Laskennallisesti helpohko juttu. |
|
| 26.06.2024 22:47 | Rainer Silfverberg: | Baden-Badenin jousi on niin jäykkä että olen käyttänyt sitä autoni jarrurummussa kun alkuperäinen katosi kun se lensi komeassa kaaressa metsään kun olin vaihtanut jarrukenkiä ja piti asentaa jouset takaisin. | |
| 26.06.2024 22:48 | Jaakko Tuominen: | Herra Esa, onko sama termi myös puristusjouselle? | |
| 27.06.2024 00:40 | Esa J. Rintamäki: | Kyllä vain, herra Jaakko. Laskettaessa etumerkki vaihtuu toiseksi. Kuvan jousi on tyypillinen vetojousi. Puristusjousessa on kierrosten välit isompia, kuten varmaan tiedätkin. (Käyttäjä muokannut 27.06.24 00:42) |
|
| 27.06.2024 19:18 | Jaakko Tuominen: | Herra Esa, kyllä tiedän, tuo termistö ja matematiikka vähän hakusessa. Leipätyönä oli koneasentaja + sivutoimet. | |
| 28.06.2024 02:59 | Esa J. Rintamäki: | Erinomaista, herra Jaakko. Toisaalta, kommenttini tavoittanee muitakin lukijoita, joilla on myös omaa mielenkiintoa tekniikan perusteisiin...? |
|
| 28.06.2024 03:17 | Lasse Reunanen: | Kylmiltään kotikonstein jousiteräksestä käännetyt kierrejouset kuoleentuvat huomattavasti nopeammin kuin teollisesti valmistetut, mitkä on lämpökäsitelty vasta jouseksi kääntämisen jälkeen. Mitä itse olen tehnyt, niin hyvin lyhytikäisiä ovat olleet. Harvalla on kotiverstaassa tai edes pienemmissä konepajoissa karkaisu- ja päästöuuneja eikä myöskään osaamista niiden käyttöön. Myös tarvittavan jousiteräksen metalliseoksen laadun selvittäminen riittävän kestävyyden ja oikeiden lämpötilojen löytämiseksi voi olla kiven alla. Ja ylipäätään pienen oikeanlaatuisen jousilankamäärän hankinta voi olla vaikeaa. | |
| 28.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki: | Toisin sanoen, työ vaatii omat valmistelunsa. Aloitus vaikkapa taulukkokirjasta, etsimällä sopivaa teräslaatua. Sen jälkeen puhelinlangat laulamaan. Vaikka nykyisin ovat tolpanvälit ilman lankaa, heko heko! |