28.06.2024 / Välillä Nokia–Siuro
Timo Salo

28.06.2024 Olipa tuskien tie taas ressukkaveturilla. Nopeus noissa Melon mutkissa oli arviolta n. 15 km/h. Heti kun nousu loppui, alkoi myös vauhti kiihtymään. Uskomattoman paksuja pöllejä taaempana junassa. Ulkolämpötila tämän kesän ennätyslukemissa (Nokialla) +30c...
Tämä paikka on ollut aina se ns. kääntöpaikka, kun veturista puhti/pito loppuu!

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Timo Salo
Lisätty: 29.06.2024 11:26
Junatyyppi
T: 7154
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

29.06.2024 19:21 Jarno Piltti: Uteliaisuus heräsi, tein juliassa tarkennetun haun ja sen mukaan operaattorilla Fenniarail on viimeisen vuoden aikana ollut yhdeksän mäkeenjääntiä. Yksikään ei Porin radalla, eli ilmeisesti vauhdin hiipuminen on otettu huomioon aikataulussa.
29.06.2024 19:56 Timo Salo: Katselin korkeuskäyriä retkikartasta ja niitähän kyllä piisaa tuossa kohdin. Liekkö nousu, vai tiukat mutkat joka tappaa vauhdin tehokkaammin...? Yleisin "peruuttaja" on ollut Sr1. Liekkö myös vieläkin yleisin veturi tavarajunissa. Toisaalta tänäänkin on näkynyt 3 kpl Sr3:sia, mutta 2 kpl matkustajajunissa ja 1 kpl vettinä... Tuo Dr18 näyttäisi kuitenkin olevan sitkeä veturi kuuden akselinsa kera!
(Käyttäjä muokannut 29.06.24 20:07)
29.06.2024 20:12 Rasmus Viirre: Jotkut taisivatkin oikein korostaa Dr18:aa Ferrin alkuaikoina sanoin ”Suomen vahvin”. Onhan siinä painoa peräti 38 tonnia enemmän painoa kuin Dr16:ssa, ja kaksi vetoakselia. Tosin moottorissa tehoja ~100 kW vähemmän..
29.06.2024 21:20 Juha Toivonen: Irtiottokyky on se mikä ratkaisee. Dr16 oli ja on todellinen kehitysmaatuote.
29.06.2024 21:52 Toni Lassila: Mikä tekee aikoinaan yhdestä maailman nykyaikaisimmasta dieselveturista kehitysmaatuotteen? Eikös Dr16 ole neliakseliseksi dieselveturiksi varsin sitkeä?
(Käyttäjä muokannut 29.06.24 21:53)
29.06.2024 22:32 Juha Toivonen: Katsopa tuolloisen Valmetin rankasti elvistelevä lanseerausvideo. Tuolloinen Valmetin TJ antoi ymmärtää, kuinka Dr16 veturilla olisi jopa vientikysyntää. Eiväthän edes kotimaiset alkuperäiset hankintamäärät toteutuneet. PS: jos 23 veturista romutettiin jo ennen 2020 lähes puolet, niin jo se tekee kyseisestä veturisarjasta erittäin kyseenalaisen.
29.06.2024 22:35 Juha Toivonen: Dr16 oli valitettava seuraamus Dr15 kehitystyön epäonnistumisesta. Ei mitään muuta.
30.06.2024 09:22 Timo Salo: Vanhana Valmetin miehenä kuitenkin täytyy puolustaa tuota Dr16:sta. Suunnittelu tehtiin 80-luvun alussa ja senaikaisella tekniikalla. Ko. veturin alkutaival oli kuin ruotsalaisten Gripen-hävittäjän kehittäminen. Ensimmäinen julkinen demo päättyi maahansyöksyyn ja nyt se on arvostettu hävittäjä...!!! Muistin virkistykseksi:

https://www.youtube.com/watch?v=dAOZJx6j​upY
30.06.2024 09:57 Esa J. Rintamäki: Yleisesti esisarjan ja varsinaiset sarjatuotantokoneet ovat jokseenkin edelleen kehitettyjä versioita prototyypistä.

Joskus ero on iso ja joskus myös pieni, johtuen onnistumisesta. Pikkupiruthat piilevät usein detaljeissa.
30.06.2024 12:39 Petri Nummijoki: Minä ymmärtäisin kehitysmaatuotteen tarkoittavan sellaista, joka on jo valmistuessaan eilispäivän teknologiaa. Suomessa käytössä olleista vetureista moinen saattaisi olla Sr1 tai ehkä voimansiirron puolesta kuvan Dr18. Mutta Dr16 oli voimansiirtonsa osalta maailman nykyaikaisimpia vetureita 1990-luvun alussa eikä varmaan monessa maassa sellaista olisi osattu siihen aikaan rakentaa.

Muutenkin Dr16-veturissa oli paljon hyvää. Pikajunakäytössä se oli vähintään Dv12-parin veroinen, vaikka pelkän tehovertailun perusteella Dv12-parin pitäisi olla selvästi parempi. Tavarajunan vetäjänäkin se hoiti homman ilmeisesti ainakin Dv12-paria taloudellisemmin http://www.vaunut.org/kuva/69415. Jostain syystä tuntuu olevan myös niin, että Dr16-veturilla työtä tehneet kuljettajat ovat (tälläkin palstalla) tavanneet antaa siitä positiivisia lausuntoja.

Dr15 oli nähdäkseni pelkkä kokeilu, voidaanko Dr12-vetureista saada uutta vastaava suhteellisen maltillisin muutostöin. Dr15-kehitystyöstä puhuminen tuntuu aika juhlavalta ilmaisulta.
30.06.2024 15:48 Timo Salo: Ennen Oulu-Rovaniemi radan sähköistystä nuo Dr16-veturit kiskoivat jopa yksinään koko hemmetin autopikajunaa. Koskaan ei ollut ongelmia ja lähtö oli enemmän kuin tasainen. Vauhtiakin piisasi sn:ien mukaan ja en muista, että koskaan olisi myöhästytty muutamaa minuuttia enempää... Tästä on puhuttu ennenkin, mutta ko. veturi oli uraauurtava tuote aikanaan, mutta aliarvostettu tälläkin sivustolla jostain kumman syystä. :-(
30.06.2024 20:05 Petri Nummijoki: Ennen Rovaniemen radan sähköistystä ajettiin tosiaan pitkät 15-20-vaunuisetkin yöpikajunat yhdellä Dr16-veturilla http://www.vaunut.org/kuva/23852 eikä silloisten aikataulujen kanssa ollut ongelmia. Tyypillisesti tuollainen juna pystyi ajamaan tilapäisestä hiljennyksestä tai ylipitkästä pysähdyksestä johtuvan muutaman minuutin myöhästymisen kiinni. Minullekin on jäänyt mieleen, että kulku oli todella tasaista ja pehmeämpää, kuin Oulun eteläpuolella sähkövedolla.

Ehkä kuitenkin on vähän liioittelua sanoa, että vauhtia oli suurimman sallitun mukaisesti. Noin 15-17-vaunuinen juna saavutti kyllä sallitun 120 km/h nopeuden jossain mutta ei kovin monessa paikassa. Vielä raskaammilla korkeimmatkin nopeudet jäivät ainakin omissa mittauksissani hieman tämän alle.

Rovaniemen ja Kemin välillä oli dieselaikana useita kaarteista johtuvia nopeusrajoituksia ja maasto mäkisempää ja korkeimmatkin nopeudet olivat yleensä vain vähän yli 100 km/h ja pitkät matkat mentiin paljon tämän alle. Tosin aivan dieselajan lopussa oli Tervolan ja Laurilan välinen osuus oikaistua hyväkuntoista rataa ja siinä raskaskin yöjuna lasketteli rannikkoa kohden 120 km/h vaivattoman oloisesti.

Mutta Kemin ja Oulun väli on varsin tasaista rataa ja siinä nuo 15-20 vaunuiset junat pystyivät tyypillisesti ajamaan kymmeniä kilometrejä 100-120 km/h nopeutta ylläpitäen yhden Dr16-veturin vetämänä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!