20.08.1977 / Kaipiainen
20.08.1977 Bliksti C5 110 pääsi ulkoilemaan Kaipiaisten kalustovajasta 20.8.1977. Veturi oli tuohon aikaan maalattu siniseksi. Siitä oli irrotettu valmistajanlaatat ja lyhdyt.
Kommentit
| 20.08.2024 19:41 | Jarno Piltti: | Nätti. Harmi ettei sinisen kauden vetureita ole säilynyt / asuun entisöity enenpää kuin on. No, toisaalta eipä ole aikauden vaunustojakaan niiden perään. | |
| 20.08.2024 20:51 | Jukka Viitala: | Pikkupoikana sukulaisreissuilla Kaipiaisissa ja Rautjärvellä ( järvi pohjoispuolella) tuo vaja oli vakio pyhiinvaelluspaikka, kalusto oli jotenkin autenttisempaa kuin puleerattuna museossa ja olihan ne huikean suuria maasta katsottuna, kun nenänpää ylsi tuskin vantringin tasolle. (Käyttäjä muokannut 20.08.24 20:54) |
|
| 23.08.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki: | Muistuipa mieleeni, että kaivelenpa roipeslaatikosta Pohjanmaan rata - muistiinpanoja esiin: Vuosi 1883, eli liikenteen aloitus virallisesti syyskuun lopulla, rataosalla Tammerfors - Keuru - Nikolaistad elikkä Tampere - Haapamäki - Vaasa. Tilastovuosi (1883) käsitti siis loka-, marras- ja joulukuun "saavutukset". Veturipalveluksesta: - lokakuussa oli vedetty henkilöjunia (veturilla 304) 60 veturivirstaa. Toisin sanoen oletuksena: yksi juna Vaasasta Tervajoelle ja takaisin. Aikataulukirjan mukaan Vs - Tk väli oli juuri 30 virstaa. Kyseessä oli siis suomalainen virsta (yksi virsta = 1068,80 metriä, se oli otettu käyttöön vuonna 1827 suuriruhtinas Nikolai ensimmäisen hallituskaudella). Rataosa Tf - Nkl oli 285,74 virstaa. Suomen virstan pituus oli kymmenesosa Ruotsin ja Suomen vanhasta peninkulmasta (ennen metrijärjestelmän käyttöön ottoa [Suomessa vuonna 1887]). Venäjän virsta taasen oli 1066,80 metriä. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 virstaa. Tavarajunissa sitä ei käytetty. Rautatien omiksi tarpeiksi 302:lla oli ajettu 100 virstaa ja pelkkänä veturina 119 virstaa. Tavarajunissa entien ahkeroi veturi 305 (8 940 virstaa). Eniten kaksinvedolla sekajunia ajettaessa oli käytetty veturia 312, jolle tässä palveluksessa kertyi 1 195 virstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten parivedossa oli ollut veturi 313: 435 virstaa. Sitävastoin veturille 301 ei Vaasan radalla oltu kirjattu mainittuna aikana yhtään virstaa. Timmar under ånga, eli ylöslämmitettynä tunteja oli veturilla 305. Tällä oli asemapalvelustunteja höyryssä 134. (Ilmeisesti varallaoloa tai järjestelyveturina?) Varalla oli kauimmin pidetty veturia 302: 105 tuntia. Ylöslämmityskerratkin oli kirjattu: kärjessä veturi 302 (35 kertaa) ja vähiten veturi 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty yhteensä 219 kpl. (Lienee tarkoittanut 219 kpl käytettyjä tulitikkuja...? Eli noin 4,9 stidiaskia? Heko heko). Pisimpään korjattavana oli ollut veturit 307 ja 310 (45 päivää kumpikin) ja 311: 40 päivää. Höyryveturi valtionrautateillä: sarja C5, nrot 302 - 315, vuodesta 1887 nrot: 101 - 114. Rautatiemuseon nro 110 oli alunperin nro 311. Lokakuussa 1883 kulki kaksi henkilöjunaa, 72 sekajunaa ja 27 tavarajunaa. Ja sitten hieman lisätietoa Filppulasta: sivuraidepituus 31.12.1883 oli 2 190 jalkaa (eli reilut 667 metriä). Vaihteita siellä oli ollut kolme. Filppulassa oli ollut yksi Morse-lennätinkone. Lennätintä hoiti asemapäällikkö (Frithjof Arnkil, s. 1854, k. 1921. Poikansa Jarl Arnkil s. 1920 oli lentäjänä jatkosodassa Itä-Karjalassa. Vuodesta 1948 Jarl "Kille" Arnkil oli Aero/Finnairilla, alkuun perämiehenä. Sittemmin lentokapteenina. Kelpuutuksia riitti: DC-3, Convair Metropolitan, Caravellekin. Kun Finski aloitti 1969 Atlantin ylitykset DC-8:lla, oli Kille kipparina niissäkin.) Filppulassa myytiin 30 kpl II luokan matkalippua ja III luokassa 452 kpl. Tulot: 1289,74 mk (nyt 6913,33 eur) henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä 2447,48 mk (nyt 13119,11 eur). Miten Filppulasta matkustettiin loka - joulukuussa 1883: Tammerfors: 21/II luokassa ja 147/III luokassa Wehmais: 3/III Suinula: 9/III Orihwesi: 27/III Korkeakoski: 16/III Lyly: yksi/II ja 34/III (meniköhän itse G.A.S puunostomatkalle?) Kolho: 104/III Keuru: 50/III (alias Haapamäki vuodesta 1897) Pihlajavesi: 9/III Myllymäki: 6/III Etseri: 1/II ja 6/III (myöhempi Inha) Töysä: 3/III Alawo: 16/III Sydänmaa: 1/III Östermyra: 1/II ja 5/III (vuodesta 1897 Seinäjoki) Kaukola: - (myöhemmin Ylistaro) Orismala: 1/III Tervajoki : - Laihela: - Toby: - ja (Toby totteli myös nimeä Tuovila) Nikolaistad: 2/II ja 7/III Helsingfors - Petersburg/Tavastehus - Tammerfors rautatielle: 4/II ja 5/III Hangö - Hyvinge rautatielle: - Åbo - Tammetfors/Tavastehus rautatielle: 1/III Kervo - Borgå rautatielle: - Eniten rahtitavaraa lähti Nikolaistadin, Kaukolan ja Östermyran asemilta. |