28.08.2024 / Hattula, Panssarimuseo

28.08.2024 Elementit nosteltiin järjestykseen ja pultattiin sidekiskot kiinni. Tässä vielä menossa sidekiskojen viereisten pölkkyjen naulaus.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Hattula, Panssarimuseo
Kuvaaja: Matias Immonen
Lisätty: 29.08.2024 22:50
Muu tunniste
Sekalaiset: Muistomerkki
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella

Kommentit

30.08.2024 10:41 Erkki Nuutio: Taustalla on ylempi panssarivaunujen esittelykatos. Takaseinän suojakankaat on osin avattu. Rinteessä alempana on mm. alempi esittelykatos sekä moottori/vaihteistohalli. Museon päärakennus ja sisähalli sekä sodanjälkeisten panssarivaunujen sisähalli on näiden edustalla ja panssarintorjunta omassa paviljongissaan.
Yksityisiäkin toivotaan museon keräystilille, jotta rankkoihin sotiimme osallistunut korvaamaton panssarijuna pääsisi katoksen suojaan.
Kiitokset museolle ja sen talkoolaisille!

Jos saavutte autolla Helsingistäpäin (jos haluatte suoraan museoon, käännytte vasta Parolan liittymästä) ja joudatte, kääntykää moottoritieltä Hml:n jälkeen jo Tiiriön liittymästä vasemmalle lyhyen matkaa, oikealle Parolan suuntaan jonkin matkaa ja oikealle Parolannummentielle. Ennen vasemmalle avautuvaa Parolan kenttää on viitta vasemmalle Parolan Leijonan luokse.
Parisataa metriä panssarivaunujen kuopittamaa soratietä ja olette Parolan Leijonan aukiolla, jossa on pysäköintialue kentän reunassa.

Suomen Vanhan väen upseeristo rakennutti Parolan Leijonan ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Parolan_le​ijona ) muistoksi Aleksanteri II:n suorittamasta Suomen Vanhan väen ja Suomeen sijoitetun venäläisväen tarkastuksesta ammuntoineen.
Erityisesti patsaan kookas jalusta teksteineen on vaikuttava. Leijonakin on komea. Tavoite lienee ollut luoda yhteys vaakunaleijonaan. Kun leijonan tassu lepää pallon (maapallo?) päällä katoaa yhteys.
Aleksanteri II ja Venäjän sotaministeri Vannovski vierailivat patsaalla myöhemmin.
Ainakin Vannovski (joka vastusti Suomen omaa sotaväkeä) olisi varmaan mieluumin nähnyt jalustalla kaksoiskotkan.

Alueella on unohdettuna (kuvaavaa) myös Kansanvallan muistomerkki. Presidentti Kekkonen sen vihki vuonna 1963 kun Aleksanteri II , Parolan kenttäteltassa Senaattori Snellmanin kanssa keskusteltuaan päätätti Hämeenlinnassa Senaatin istuntoa johtaen suomenkielen virallisestamisesta ruotsinkielen rinnalle. Svekomaanien hillittömän vastahangan vuoksi täysi tasavertaisuus toteutui toki vasta vuonna 1902. Kiitos Bobrikoville tästä. Venäläistäjä osasi toimissaan iskeä svekomaanien omaan itsekkyyteen näiden syrjiessä suomenkielisiä.

Kun sivusto on rautatieaiheinen, todetaan lopuksi, että tuolloinen Aleksanteri II:n erikoisjuna, tai ainakin Snellmania kuljettanut myöhempi juna Helsingistä Hämeenlinnaan aloitti yöliikenteen maassamme. Parolaan jatkettiin hevosvaunuilla.
(Käyttäjä muokannut 30.08.24 10:55)
30.08.2024 12:32 Esa J. Rintamäki: Eikös yksi tuon ps-junan vaunuista ollutkin pahamaineisen punakomentaja Heikki Kaljusen vaununa 1918 sisällissodan aikana?

Kaljunen pääsi pakoon sodan lopulla ja touhuili suksitehtailijana CCCP:ssä, kunnes katosi 1938 Talliinin Joopin puhdistuksissa.

Hassu juttu Parolan panssariporukan tiimoilta:

Panssariaselajin varusmieskoulutusvaiheessa kouluttaja esittelee oppitunnilla: - Tätä panssarivaunutyyppiä ei pysty minkäänlainen panssarintorjunta-ase ammuksineen tuhoamaan.

Naapuriluokassakin (seinän takana) on oppitunti meneiillään, oppilaat ovat tulevia panssarintorjunta-aseosaajia. Kouluttaja: - tässä kuvassa näette aseen, jolla pystytään tuhoamaan kaikki maailman panssarivaunutyypit.

Tarina on tosi ja kertoja elää!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!