03.09.2024 / Mikkeli
03.09.2024 Mikkelin Rokkalan alikulkusilta on varustettu myöhemmin lisätyllä kevyen liikenteen alikululla.
Kommentit
| 04.09.2024 11:06 | Hannu Peltola: | Vettä tulee näköjään hitusen, taitaa olla pieni tihku käynnissä? Punainen Fiiu opettelee selvästi uimaan. | |
| 04.09.2024 11:10 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Ukkoskuuro taas työntänyt vettä enemmän kuin hulevesiviemärit jaksavat vetää. | |
| 04.09.2024 12:02 | Pasi Seppälä: | Fiiatin virranjakajalle haastavat olosuhteet...ja muillekin sähköille. Näyttäis olevan total blackout päällä. | |
| 04.09.2024 12:04 | Kari Haapakangas: | Yllättävä ratkaisu tuo keskipilari. Ei kaksikaistaisen tien ylitykseen yleensä välitukea tarvita. Lisäksi alikulku on tainnut alkuaan olla matalampi. | |
| 04.09.2024 17:53 | Timo Salo: | Tuohon kannattaisi ajaa täyssähköautolla, niin nähtäisiin hiukan IP-luokkien kuraveden pitävyyttä... (Noin niinkuin testimielessä ja kuvat lehtiin/telkkariin)Näinä päivinä ainakin täällä Pirkanmaalla hulevesien imeyttäminen maahan on lähes pakkomielle kaupunkien maarakennusihmisille! Mitenkähän tuossakin olisi imeyttäminen toiminut? :-) | |
| 04.09.2024 18:16 | Tuomas Pätäri: | Hyvä että on pakkomielle, löytyy varmasti sellaisiakin paikkakuntia joissa hulevesiongelmien oletettavaan lisääntymiseen ei edelleenkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Juuri siksihän hulevesien imeytesaltaita ja -kenttiä kaupunkeihin tehdään, koska mitkään sadevesijärjestelmät eivät pysty kaikkein pahimpia rankkasateita vetämään. Tuossa paikassa ei tietenkään olisi "toiminut", kun alikulku on kovan pinnan alin kohta. | |
| 04.09.2024 18:33 | Timo Salo: | Tervetuloa Tuomas tutustumaan kuinka hulevesien "imeytys" toimii esim. Siuron Haukkalan Päiväkodin tontilla. Alue on vanhaa Kokemäenjoen pohjaa ja siksi erittäin tiukkaan pakkautunutta savea. Nyt tilanne on se, että nurmikkoistutukset "tukehtuu" veteen, koska se vesi "seisoo" useita päiviä "imeytyskaivojen" päällä. Siitä se poistuu joko haihtumalla, tai vuotaa tien/tontin sepelirakenteiden läpi hiljalleen isoon avo-ojaan. Se taas johtaa läheiseen (n. 300m) Kuloveteen. Eli yritän sanoa, että imeytys on hyvä ratkaisu esim. moreenipohjaisessa maastossa, mutta TIUKKAAN saveen vesi ei imeydy. Helsingin kaupungin hulevesiohjeessa muistaakseni korostettiin juuri imeyttämisen sopivuutta maaperäkohtaisesti... (Käyttäjä muokannut 04.09.24 18:36) |
|
| 04.09.2024 20:19 | Tuomas Pätäri: | Totta Timo, tietysti on niin että näissäkin tehdään surkeita toteutuksia tai toteutuksia vain vääriin paikkoihin! Mutta eiköhän systeemiä itsessään kannata arvioida niiden toteutusten pohjalta, jotka ovat hyviä ja oikeissa paikoissa. Kyllähän varmastikin oikein toimivat hulvesialtaat ja -kentät ovat nykysateissa kullanarvoisia. (Käyttäjä muokannut 04.09.24 20:20) |
|
| 04.09.2024 21:08 | Simo Virtanen: | Onkos tuo Kallialan Aaken Fiiatti? Hän jossain mediassa kertoi tulvan vieneen autonsa Mikkelissä. | |
| 04.09.2024 21:44 | Sami Koistinen: | "Onkos tuo Kallialan Aaken Fiiatti? Hän jossain mediassa kertoi tulvan vieneen autonsa Mikkelissä" https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/lammikko-nielaisi-aake-kallialan-auto-kellui-mikkelissa/1449730 |
|
| 05.09.2024 08:23 | Timo Salo: | En malta olla vielä kommentoimatta tuota esimerkkityömaata. Siinä surullisen ja vaikeasti korjattavan päätöksen teki kaupungin poliittiset päättäjät saamansa "tiedon" perusteella. Maansiirtourakoitsija varoitteli moneen kertaan tehdyistä virheistä, mutta kun suunnitelmana oli imeyttää, niin siinä pysytään...(Urakoitsija teki jopa oma-aloitteisesti hulevesiputken Lukkisalmentien alikulkuun, mutta kaupunki käski tukkia sen! Eihän ko. montun tyhjänä pitämiseen tarkoitettu pumppuasema olisi kyennyt selviämään uudesta vesimäärästä.) Veronmaksajilla on sitten "ilo" maksaa korjausten suuret kustannukset!Usein miettii, että miksi VR:ää usein mollataan syyttä suotta. Maarakennus rataverkolla ainakin vaikuttaisi olevan vähintäänkin tyydyttävää luokkaa. Esim. Parkanon rata kulkee isojen suoalueiden läpi ilman suurempia ongelmia. (keväisin joitain nopeusrajoituksia roudan takia) Yhtäkkiä ei tule mieleen näitten "ilmastonmuutossateiden" juurikaan vaikuttaneen junien kulkuun. Myöhästymisten syyt ovat aivan muualla? Tietääkö joku paremmin?Tulevina vuosina varmasti riittää myös sarkaa "päivitettäväksi" ainakin noitten ratojen alikulkuihin asennettujen pumppuasemien kohdalta. Itse en muista kuinka monta kertaa/kesä aiempina vuosina sademittarissa on tullut todellinen overflow-ilmiö. Tänä kesänä jo kolme kertaa, eli yli 50mm/vrk-sateita tulee piisaamaan jatkossakin. Ikävä kyllä. Mutta parempi kosteus, kun kuivuus kuten Etelä-Euroopassa? (Käyttäjä muokannut 05.09.24 08:26) |
|
| 05.09.2024 14:20 | Petri Sallinen: | Valtionrautatiet-niminen liikelaitos yhtiöitettiin vuonna 1995, jolloin rautateiden hallinta ja rakennuttaminen siirrettiin Ratahallintokeskus-nimiselle virastolle. Nykyisin rataverkostosta vastaa Väylävirasto, jonka sivuilta löytyy erilaisia selvityksiä ilmastonmuutokseen varautumisesta. https://vayla.fi/ymparisto/ilmastonmuutos Vuodesta 1923 alkaen rautateiden rakennuttamisesta vastasi rautatiehallitus (rautatieosasto ja sen alaisuudessa toimiva rautatierakennustoimisto), vuodesta 1933 rautatierakennusosasto ja sen rautatienrakennustoimisto, vuodesta 1960 rataosasto ja sen rakennustoimisto ja vuodesta 1987 rataosasto, johon yhdistettiin useampia entisiä toimistoja. Ennen vuotta 1923 ratojen rakennuttamisesta vastasi tie- ja vesirakennusten ylihallitus. |
|
| 05.09.2024 17:15 | Lasse Reunanen: | Nämä paikalliset sadekuuron aiheuttamat "tulvat" johtuu vain ja ainoastaan pakkomielteestä päällystää joka paikka asvaltilla, kotona ei juuri edes lammikoita näkynyt, kun lähimmälle päällystetylle tielle on kaksi km matkaa. Kaupungissa suvun talo on juuri tuon pahimman sateen alueella ruutukaava-alueella, mutta kun on nurmikkoa ja murskepiha, niin eipä pihalla tai alakerrassa ollut yhtään tulvaa. (Käyttäjä muokannut 05.09.24 17:16) |
|
| 05.09.2024 17:43 | Timo Salo: | Lasse on pitkälti oikeassa... Ennenvanhaan joka paikka ojitettiin ja isännät kävi pelloillaankin katsomassa, että myös salaojien purkuaukot oli auki. Kaupunkeihin/ruuhkataajamiin on kuitenkin ehkä hankala järjestää kovin monimutkaista ojitus-/salaojajärjestelmää. Asfaltti tosiaan vielä kerää pistemäisiä tulvia ihan kiitettävästi... (Kuten nuo alikulut) | |
| 05.09.2024 20:55 | Simo Virtanen: | Kalliala ajoi Volvo XC60 T8:lla ja nyt odotettavissa kymppitonnien lasku. Eikä ole vakuutusyhtiöstä asiassa apua. https://yle.fi/a/74-20109616?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share |
|
| 06.09.2024 16:16 | Petri Sallinen: | Asun vanhalla omakotialueella, jossa sadevedet ja hulevedet ohjataan avo-ojiin. Avo-ojat taas keräävät alueen vedet radanvarsiojiin, jotka vievät vedet ties minne. Avo-ojien ylläpito on tontinomistajien vastuulla, mikäli avo-oja rajoittuu kahden asuintontin välille. Jos avo-oja on tienvarrella, vastaa sen hoidosta kaupunki. Alueellamme teitä ei ole päällystetty, vaan ne ovat sorateitä. Kun rakentaminen tiivistyy — alueen tehokkuusluku vaihtelee 0,2:sta 0,25:een — ei hulevesiä voi enää imeyttää maaperään eikä avo-ojien kapasiteetti aina riitä. Vielä 30 vuotta sitten rakennusmääräyksissä riitti, että hulevedet johdettiin 1,5 metrin päähän talosta. Nyt hulevesiä varten on rakennettava suljettu putkijärjestelmä, joka johtaa huleveder suurin ylivuotokaivoihin — jotka tulevaisuudessa voidaan liittää viemäreihin. Nyt ne imeytyvät lirumalla ylivuotokaivoista lähimaastoon. Jo 40 vuotta sitten radanvarsiojien kunto oli ongelma. Silloin ne kuuluivat rautielaitoksen ylläpidettäviksi. Kylältämme soiteltiin jatkuvasti ja valitettiin siitä, kun radanvarsiojat liettyvät. Niiden vetokapasiteetti ei riittänyt, vaan salaojavedet nousivat kellareihin. Ratahallinnon virkamies totesi, että mitäs johdatte vetenne radanvarsiojiin — eli haistakaa p. Menneiden aikojen romantisointi on varmaan ihan kivaa, mutta ei auta käytännön ongelmissa tänään. Avo-ojat ja imeyttäminen eivät sitä paitsi ole ainoita keinoja selvittää hulevesiongelmat — eivätkä ne edes aina selvitä ongelmaa. Autoilijat sitä paitsi jatkavat itkeä siitä, kun sadevedet kuluttavat ja syövät alueen sorateitä. Kraaterit ja kuopat ovat kieltämättä melkoisia sateiden jäljiltä. Kolmannes alueestamme on jo asfaltoitu, mutta ei vielä täällä. Samassa yhteydessä alueelle on rakennettu kunnolliset viemärit, jotka johtavat hulevedet pois — saa nähdä, riittääkö niiden kapasiteetti ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet. Samalla myös radanvarsiojat putkitetaan. Rantaradan levityksen yhteydessä entiset radanvarsiojat jäävät uuden radan alle — massiivisiin betoniputkiin. Hulevetemme ja salao-ojavetemme johdetaan tulevaisuudessa avo-ojista kaivojen kautta viemäreihin. Saas nähdä, miten insinöörit ovat osanneet mitoittaa ne. Aikaisemmin edes salaojavesiä ei saanut ohjata viemäreihin. |
|
| 10.09.2024 14:51 | Jouko Järvinen: | Samaista tulvaa tuli ihmeteltyä keskustassa, kadut ja jalkakäytävät katosivat hetkittäin veden alle. Sateen jälkeen vesi virtasi alas Raatihuoneenkatua Mannerheimintielle, jonka varrella läheisen kerrostalotyömaan monttukin kävi uimasilla niin ettei rakennuskalustoa pohjalta erottanut. Jossain vaiheessa autoja tuli solkenaan Viitostieltä/Graanista keskustaan Vilhonkadun sillan yli. Syy autoletkoihin löytyikin tuosta kuvasta. |