10.09.2024 / Hausjärvi, Mommila

10.09.2024 Ajankuvaa junaliikenteen palvelutarjonnasta vuonna 2024 valtion ostoliikenteen varassa olevalla asemalla. Matkalipun ostaminen on mahdollista ainoastaan kuvassa näkyvästä käyttökelvottomaksi kivitetystä automaatista tai omakustanteisesti hankitulla mobiililaitteella, mikäli sen lisäksi sattuu omistamaan mobiilisovellukseen liitetyn maksukortin. Vaihtoehtoisesti lipun voi kätevästi ostaa myös kuuden kilometrin päässä sijaitsevalta Oitin R-kioskilta aukioloaikojen salliessa. Toisaalta junissa ei juuri henkilökuntaakaan enää näe, joten sinänsä lipun ostaminen tai ostamattomuus on suurelta osin matkustajan itsenäisen harkinnan ja omantunnon varassa.

Ketään ei kiinnosta, kukaan ei välitä - tätä on junamatkustus 2020-luvun Suomessa.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Mommila (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hausjärvi Koordinaatit: 60.8231 25.08008 [Google Maps] [Karttapaikka]

Kuvaaja: Antti Havukainen
Lisätty: 11.09.2024 01:21

Muu tunniste
Sekalaiset: Junamatkustaminen
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

11.09.2024 09:18	Esa J. Rintamäki:	Laitteen seuraavan "huollon" voikin toteuttaa kasapanoksella. Eteenpäin, kohti taloudellista voittoprosenttia, Sulo Vilenin kuolematonta periaatetta seuraten: "Kun Halvalla Sai". Eikä tämä koske itse lipunhintoja. (Käyttäjä muokannut 11.09.24 09:20)
11.09.2024 09:21	Timo Salo:	Kyllä tuo asenne mitä Antti kauppaa junamatkustamiseen pitää paikkansa muuallakin... Valitettavasti. Esim. Nokian kaupunki avasi ison päivähoitokeskuksen Siuroon elokuun alussa, mutta vieläkään ei ole saanut aikaiseksi nopeusrajoitusta, hidastustöyssyjä, tai lapsivaroitusmerkkejä!!! Sitten vasta, kun sattuu jotakin ikävää...?
11.09.2024 10:05	Kari Haapakangas:	Minusta pahempaa on suhtautuminen näihin vandaaleihin. Vastikään järjettömyyttä oltiin harrastettu Porvoon jalkapallokentällä, ja siinäkin joku arveli, että jollakulla on ollut "paha olo", jota on sitten purettu naisten jalkapallojoukkueen kioskin sisällön tuhoamiseen.
11.09.2024 12:47	Jarmo Ranta:	Surettaa tämä ilkivalta. Järvelässäkin on kivitetty kesän aikana automaatin näyttö rikki ainakin kahdesti, joten masiina varmaan haetaan lopullisesti pois. Vandaalien takia kärsivät kaikki muut. Oikein toimiessaan tuolla on kätevää ostaa lippuja.
11.09.2024 13:20	Antti Havukainen:	En millään tavalla halua puolustella ilkivallan tekijöitä, mutta tätäkään ongelmaa ei ainakaan nykyisessä laajuudessa olisi, jos menestyksekkäästi yli 150 vuotta Suomen rautateillä käytössä ollutta toimintamallia käytettäisiin edelleen. Tarkoitan tällä siis sitä, että jokaisessa henkilöliikenteen junavuorossa olisi lippuja myyvä konduktööri, joka lipunmyynnin ja -tarkastuksen lisäksi voisi tarjota maksaville asiakkaille myös muuta asiakaspalvelua mm. jatkoyhteyksien ja mahdollisten myöhästymisten aiheuttamien poikkeustilanteiden osalta. Tämän palvelutarjonnan ei tietenkään tarvitsisi poissulkea sitä faktaa, että suurin osa matkustajista ostaisi oma-aloitteisesti lipun ennakkoon nykyajan menetelmiä hyödyntäen. Tällöin hiljaisemmilla seisakkeilla ei myöskään tarvitsisi ylläpitää ilkivallalle alttiita lippuautomaatteja. Valitettavasti tällainen toimintamalli ei tunnu (toistaiseksi) maamme rautateiden ainoaa henkilöliikenneoperaattoria enää kiinnostavan, vaan suurin kiinnostus tuntuu olevan säästöjen hakeminen palvelutarjonnan kustannuksella.
11.09.2024 23:29	Lasse Holopainen:	N e ä n melkeenpä punaista, kun mietin sen VR:n touhua näin kokonaisuudessaan. Kyllä konnarien tosiaankin pitäisi myydä lippuja, sekä osata palvella. Ammatin vaatima tietämys junista ei myöskään olisi pahitteeksi, saati käytännön osaaminen. Sitten jos junat olisivat oikean kokoisilla kokoonpanoilla, niin sekin olisi hyvä. Mielellään saisivat myös toimia, ja jos menee rikki, niin päivystysreservikalusto olisi myös aika kätevää.
12.09.2024 01:21	Esa J. Rintamäki:	Automaattien huono puoli on se, että se tyrkyttää nopeinta junayhteyttä. Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Aina vaan Iiceetä! Toisekseen, konnari voisi tarvittaessa myydä kahvia, virvokkeita tai mikrouunissa lämmitettyä pientä syötävää (miksei vaikkapa eineksiä? Saarioisten leevärloodaa kehiin tai HK:n blöö-perusvihannesta!). Monopoliasema - VR tosissaankin näyttää haluavan ajaa matkustajia henkilöautokauppoihin auto-ostoksille ja/tai Onnibussin kyytiläisiksi. Ja eikun Herttoniemen Vellihousu-liikkeeseen - eikun anteeksi, - ööö - Veholle johtotähteä havittelemaan! Nauravat eläkeläisiä ulos sieltä... (Käyttäjä muokannut 12.09.24 01:25)
12.09.2024 01:43	Uwe Geuder:	> Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa. Kyllä se on mahdollista. Minusta automaatissa jopa selkeimmin kuin verkossa. Automaatissa oli selkeä "nappi" "Näytä lähijunat" tai sinnepäin. Verkossa pitää valita "Rajaa hakutuloksia". Minusta rajaaminen tarkoittaa, että tulisi sen jälkeen vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkut lähijunat tulevat näkyviin vasta "rajaamisen" jälkeen.
12.09.2024 08:28	Petri Sallinen:	Matkustaminen on nykyisin helppoa. Aikataulut ja reitit löytyvät netistä. Reittiopassovelluksia voi käyttää kotisohvalta 24/7 ja suunnitella juuri sellaiset reitit, mitkä itseä miellyttää. Reittivalinnat voi tallentaa — tai tulostaa paperille, mikäli ei luota älylaitteidensa akkujen kapasiteettiin. Sama pätee matkalippuihin: sähköisesti talteen tai printteinä paperille. Lippujen osto sujuu mutkattomasti. Jos ei luota älylaitteensa akun kestokykyyn, niin laturin voi kyllä pakata reppuun. Sama pätee esim. Englannin reissun suunnitteluun — sen voi tehdä ennakkoon valmiiksi kotona. Matkustaako joku aikuisen oikeasti siten, että ex tempore kävelee asemalle tihrustamaan pahviaikataulua ja leikkimään lippuautomaatin kanssa? Asemakohtaisille aikatauluille ei ole pahemmin käyttöä — eikä lippuautomaateille. Kaiken näkee omasta älylaitteesta. Lippuautomaatteja on täällä HSL-alueella suhteellisen kiitettävästi, mutta ei niitäkään ole jokaisella bussipysäkillä. Jonkun mielestä varmaan pitäisi olla. En ole koskaan käyttänyt lippuautomaatteja — niiden käyttöasteesta lienee tilastoja, joiden perusteella voidaan arvioida automaattien ylläpitämisen mielekkyyttä ja kustannuksia. Sama pätee suomalaisten älylaitteiden käyttöön. Tilastoista selviää, miten niitä käytetään ja kuinka paljon laitteita on. Tämän pohjalta kehitetään erilaisia digitaalisia palveluita. En kaipaa pahviaikatauluja, lippuautomaatteja tai konduktöörejä juniin. Käytetään niiden ylläpitämiseen kuluvat varat muiden palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi nettipalveluiden ergonomiassa on aina parantamiseen varaan. Älylaitteiden käytön osaaminen on jo kansalaistaitoa — jos tämä ei ole hanskassa, niin sitten vaan suorittamaan tietokoneajokorttia työväenopistoon. Vuonna 1989 teimme perheen kansa junamatkan Ähtärin eläinpuistoon. Vuokrasimme sieltä mökin. Matkustimme rinkat selässä junalla ja lapset rattaissa — siis joukkoliikenteellä. Ensin tutkin retin ja aikataulut Turistista. Kirjoitin matkasuunnitelman paperille. Poljin fillarilla Kilon asemalle, jossa oli tuolloin vielä lipunmyynti. Halusin lehdistölipun meno-paluu Kilo-Eläintarha Zoo ja saman vaimolle, mutta tavallisena lippuna. Tuolloin kaksi lastamme olivat niin pieniä, että he pääsivät ilmaiseksi. Lipunmyynti oli avoinna aamupäivällä. Asemamies oli kuutamolla eikä osannut kirjoittaa minulle lippuja. Hän soitti jonnekin ja sai neuvot. Odottelun jälkeen sain liput, maksoin käteisellä ja poljin kotiin. Analoginen prosessi oli periaatteessa hyvin samantapainen kuin nykyisin käyttämäni digitaalinen. Rajoituksena oli aseman aukioloaika ja se, että jouduin sotkemaan sinne pyörällä. Nykyisin VR ei enää anna 50 prosentin alennusta journalisteille junalipuista
12.09.2024 08:29	Lasse Holopainen:	Itse olen tietyillä yhteyksillä käyttänyt Korsisaaren bussia VR:n junan sijaan.
12.09.2024 08:35	Lasse Holopainen:	Kyllä siinä on tietty läärääminen sen älylaitteen kanssa. Tarvittavien sovelluksien lataaminen on oma hommansa ja aina se ei edes onnistu. Minä ainakin olen lipputomaatteja käyttänyt, ja sitten kun se ei toimi niin kyllä siitä haittaa on. Toki lippuja ei enää kamalasti lähijunissa ainakaan tarkisteta, niin joskus pääsee ilmaiseksi. Itselläni oli juuri vähän aikaa sitten niin, että tomaatti asemalla oli pimeä kuin multasäkki, sitten menin VR:n sovellukseen, mutta se jumittui, eikä sieltä saanut lippua. Että se siitä kätevyydestä.
12.09.2024 09:25	Hannu Peltola:	Monilla tuntuu tärkeintä olevan kaikkien muutosten vastustaminen. Petrin esimerkki kuvaa hyvin, miten hienosti asiat entisaikaan olivat. Lassen esimerkissä oli jo kaksi tapaa hankkia matkalippu, kolmantena olisi ollut ostaminen lähimmältä R-kioskilta. Miten Lasse olisit toiminut Petrin tapauksessa 1980-luvulla, jos Kilon asema olisi ollut iltapäivästä kiinni? Polkenut pyörällä Kauniaisiin? Muutaman lipun ostamiseen olisi helposti saanut tuhrattua koko iltapäivän. Jos saman haluaa kokea nyt, voi aina fillaroida vaikka sinne lähimmälle ärkkärille.
12.09.2024 09:57	Petri Sallinen:	VR:n lipunmyyntijärjestelmä ei ole yhtään hullumpi. Ei tarvitse ladata mitään sovelluksia, vaan järjestelmä on käytettävissä suoraan selaimella osoitteessa www.vr.fi. HSL:n sovellus on mielestäni hyvä. Minulla on apissa AB-vuosilippu, johon voin halutessani ostaa esim. kertalipun C-vyöhykkeelle. Yhden ongelman olen havainnut. Kun kyseessä on vuosilippu, jonka laskutus tapahtuu automaattisesti kuukausittain, ei HSL-sovellus ymmärrä Edenred-korttia, vaan se on ladattava joka kuukausi uudestaan. Seuraavalla kerralla maksan koko vuoden kerrallaan.
12.09.2024 10:27	Lasse Holopainen:	Hannu, olisin mennyt junaan ja ostanut lipun konnarilta.
12.09.2024 10:33	Hannu Peltola:	En tiedä, miten L-junan konnarin kanssa 1980-luvulla olisi onnistunut lipun ostaminen Eläintarha-Zoo:lle niin, että yksi lipuista olisi ollut lehdistölippu. Ehkä olisi onnistunut, ehkä ei. (Käyttäjä muokannut 12.09.24 10:44)
12.09.2024 10:45	Petri Sallinen:	Lehdistölippu piti aina käydä lunastamassa ennakkoon. Lippuun iskettiin "lehdistölippu"-leima ja junassa konnarille piti esittää pressikortti. Sitä en enää muista, myytiinkö pääkaupunkiseudun lähijunissa 1980-luvulla myös kaukoliikenteen lippuja. Yksinkertaisinta jo tuolloin oli kuitenkin ostaa lippu ennakkoon — ja näin se yleensä tehtiinkin.
12.09.2024 11:58	Esa J. Rintamäki:	Hyvät herrat, omalta kohdaltani kyse EI OLE vastustelemisesta, vanhana jääräpäänä tai fossiilina. Ennemminkin syvä suru siitä, että Yhtiöllä on tärkeysjärjestyksissä tullut "pikku" vinksahduksia. Historiasta tiedetään, että yhtiöittämisen jälkeen VR:ltä savustettiin pikkuhiljaa ulos ne, jotka vähänkin ymmärsivät rautatieasioita. (Toimariksi siis kaupan setä, koska tämä oli ymmärtävinään logistiikkaa!) Mitä voidaan sanoa siitäkin, että kerrankin Tpe-Vlp Dm12:ssa täytteet pörhistelivät istuimessa olevasta ratkeamasta. Tai siitä, että WC oli sellaisessa kunnossa, että teki mieli kirjoittaa A4-lappu seinälle: - "alin sallittu lentokorkeus tässä osastossa 50 senttimetriä", niin "ryyttyynen" se oli. Tai siitä, että Dm12:n ikkunat olivat vi*un likaisia, että matkustustunnelma oli kuin vankivaunussa (oletettuna, ei koettuna todellisuudessa!). Vasta kuulutettaessa tiesi koota kimpsunsa ja siirtyä eteiseen, kun Vilppulankoskikaan ei enää haise jättimäiselle pierulle. Tai soitä, että on paljon deevereitä, joiden ulkoasua saa hävetä ulkomaalaisseurassa. (Vihje: - Linnut värikuvina-kirja, kuva 192: Scolopax rusticola.) Ynnä muuta. Ja paljon. Itse teen siten, että käyn vr.fi - sivustolla, teen sen pohjalta ostoslistan ja eikun Ärrälle. Kun ennenvanhaan pitkänkin junareissun sai tehtyä kompaktin kokoisella Edmondson - pahvilipulla, niin Hki aseman palvelupiste tulostaa kutakin matkan osuutta varten A-nelosia. Kun lippujen koot näin kasvavat (pätevyyttä saadakseen!) niin kuinkahan hirveän isoilla lakanoilla parinkymmenen vuoden päästä sen "matkustusoikeuden" saa? Minulla kun on tapana pistää liput talteen. Siksi EN harrasta mobiililippuja muualla kuin HSL:llä. Ja yksi pikkuseikka vielä vanhan Valtionrautatien eduksi: - viimeksi kävin Mäntällä viime toukokuussa. Jouduin siirtämään paluumatkapäivääni yhdellä vuorokaudella eteenpäin, siis 24 tunnilla. Hulluinta on että minulla oli perjantaipäivän paluuliput jo plakkarissa, mutta niistä huolimatta lauantaina minut olisi "tulkittu" liputtomaksi matkustajaksi ja peritty se satasen "valvontamaksu"!!! Tai heitetty junasta ulos. Pistäkääs miettien tätä. 5,80 euron lipunhinnan takaisin saamiseksi, minun olisi pitänyt ennen matkaa ottaa "takaisinmaksuvakuutus" hinta viisi (5,00) euroa. Get over it. Toisaalta, olen aivan helvetin kiitollinen Yläkerran Isännälle siitä, että minulla on edessäni elettäviä vuosikymmeniä HUOMATTAVASTI vähemmän, kuin mitä on takana. Niin se vaan on. Sakonhan voi määrätä vain viranomainen, eikä nykykonduktööriä sellaiseksi enää SAA olettaakaan.
12.09.2024 12:00	Petri Nummijoki:	1980-luvun järjestelmän hienoushan oli siinä, että makuupaikkoja sekä muutamaa lisämaksullista junaa lukuun ottamatta ei oikeastaan tarvinnut suunnitella etukäteen mitään vaan saattoi nousta siihen junaan, johon sattui ensimmäisenä ehtimään. Jos joku alennuslippu täytyi 1980-luvulla hankkia ennakkoon niin siinä varmaankin voidaan ajatella, että alennus on korvaus ylimääräisestä vaivannäöstä. Toisin sanoen alennuslipun käyttäjä ei hinnoitellut omaa aikaansa niin kalliiksi, mitä oli alennuslipulla saavutettu rahallinen säästö.
12.09.2024 17:33	Eljas Pölhö:	Hyvähän se on niiden selviytyä, jotka osaavat someen kirjoittaa. Suomessa on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät kansakoulun jätettyään koskaan tarvinneet töissä kirjoitustaitoa ennen eläköitymistään. Nyt ainoa kosketus digiaikaan on turvaranneke, Doro-puhelin ja pankkikortti, jolla voi nostaa pienen eläkkeen. Kuukauden jännittävin hetkin on kun pankkiautomaatilla lunttilapun kanssa tavaa kysyttyjä numeroita. Jos päivän ainoa bussivuoro lakkaa ottamasta vastaan vapisevalla kädellä ojennetun kympin setelin, niin silloin jäävät kuukausittaiset kaupunkikäynnitkin pois. Ainoat matkat, mistä voi edes unelmoida, ovat eläkeläisjärjestöjen ja kylän yhdistysten tarjoamat seuramatkat, jotka voi maksaa rahalla. Kun on asunut syrjäisellä (vain 40 km kaupunkiin) kylällä muutaman vuoden, niin sitä törmää maailmaan, minkä asukkaat päättäjät ovat syrjäyttäneet ja unohtaneet. Poissa silmistä on poissa mielistä.
12.09.2024 19:54	Raimo Harju:	Eljas, täyttä asiaa, Junamatkustaminen ja lipun osto pitäisi olla sellainen toimenpide ettei sinä tarvita mitään älypuhelimia, vaan ihan selkeästi rahalla. senhän osaisivat niin vanhat kuin nuoretkin, se olisi tasa-arvoista, ilman ikäsyrjintää.
12.09.2024 22:23	Lasse Holopainen:	Eljas ja Raimo, se on justiinsa näin.
12.09.2024 23:42	Jaakko Pehkonen:	Lähijunaan lippu voidaan ostaa usein melko lähellä junan lähtöaikaa. Siinä tilanteessa olisi toivottavaa että lipun osto tapahtuipa se netistä, sovelluksesta, lippuautomaatista, R kioskista tai aseman lipunmmyynnistä kävisi sujuvasti. Jos mietitään verkkokauppaa tai sovellusta varsinkin niin että osto tapahtuisi älypuhelimella (joita kaikille ei ole) vähän ennen junan lähtöä niin osto ei onnistu jos nettiyhteys ei toimi. Miten tuolloin toimitaan jos R-kioski on kaukana ja lippuautomaatti rikki eikä junassa myydä lippuja? Näkisin lippujamyyvän kondyktöörin joka suhteessa hyvänä asiana jokaisessa junavuorossa. Myös maksukorteissa on silloin tällöin häiriöitä ja vaikka en mitään pelkoa halua lietsoa niin erilaiset häiriöt netissä yms. ovat aina mahdollisia. Siksikin näkisin käteisen olevan syytä olla yhtenä maksutapana käytössä.
13.09.2024 08:21	Petri Sallinen:	Mikäli tutkimuksiin on uskomista, omistaa 92 prosenttia suomalaisista älypuhelimen. Jos kansalaiset rajataan ikäryhmään 16-74-vuotiaat, on älypuhelinaste 96 prosenttia. Tämä on siis lähtökohta, jossa digitaalisia palveluita kehitetään. Jo Erkki Liikasen komissaarikaudella 1995-2004 EU asetti tavoitteeksi tuoda laajakaistayhteydet jokaiselle EU-kansalaiselle. Syy tähän oli selkeä ja se pätee yhä: tällä tavalla digitaaliset palvelut tavoittavat jokaisen ja ainakin niiden osalta kaikki alueet voidaan säilyttää elinkelpoisina — tai elinkelpoisempina. Suomen osalta tavoite ei ole lähimainkaan toteutunut. Mikäli oikein muistan, on laajakaistayhteys vasta 50 prosentilla suomalaisista — Ruotsissa laajakaista-aste on selvästi korkeampi: 96 prosenttia. Oli virhe olettaa, että kiinteitä laajakaistayhteyksiä (=valokuituliittymiä) syntyy joka paikkaan markkinaehtoisesti. Hinta oli monelle liian korkea. Mobiiliyhteyksien kehitys on ollut nopeampaa ja siksi älypuhelinten määrää on kasvanut nopeasti. Mobiiliyhteys korvaa osin kiinteän laajakaistayhteyden, vaikka se ei olekaan sama asia esim. luotettavuuden suhteen. Projektista on saatu kuitenkin hyödyllistä oppia. Jos tavoite ei toteudu markkinaehtoisesti, niin sitten (osittain) subventoituna. Nyt laajakaistaliittymiä saa jo ilmaiseksi — tosin ilmaisuuteen saattaa liittyä ehtoja. Oleellista kehityksessä on kuitenkin se, että puuttuvat hännät kannattaa kustantaa julkisista varoista — tai maksaa kulut kollektiivisesti — mikäli älypuhelinten kattavuudessa tavoitellaan sataa prosenttia. Se olisi digitaalisia palveluita käyttävien ja niiden kehittäjien etu. Silloin ei tarvitse ylläpitää rinnakkaisia virityksiä. Tämän logiikan mukaisesti kupariin perustuvat tietoliikenneverkot (entiset lankapuhelinverkot) todennäköisesti häviävät jollain aikavälillä tai niiden käyttämisestä tehdään hirvittävän kallista. Samanlaista logiikkaa noudattaa sähköverkkojen rakentaminen. Yksin 15 kilometriä pitkän sähköjohdon päässä asuva mummo saa verkkopalvelunsa, vaikka yhden hehkulampun ja radion käyttämällä sähkömäärällä ei kateta 15 kilometrin johdon rakentamisen ja ylläpidon kuluja. Kulujen kattamiseen osallistuvat kollektiivisesti kaikki kyseisen jakelualueen sähköliittymien haltijat. Kattavat ja toimivat tietoliikenneverkot — mobiilit ja kiinteät laajakaistat — ovat harvaanasutun maan elinehto. Niiden merkitys on nykyisin vieläkin suurempi kuin aikoinaan oli Suomen sähköistäminen. Em. asioita ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan siitä, millä tavalla joukkoliikenteen palveluita kehitetään. Ne asettavat reunaehdot, mutta myös suunnan kehittämiselle. HSL-alueella busseissa, metrossa, lähijunissa tai ratikoissa ei myydä lippuja eikä niissä ole konduktöörejä. Jos matkalaisella ei ole älylaitetta, voi lipun ostaa automaatista — kaikki automaatit eivät kuitenkaan hyväksy käteistä. Lipun voi ostaa myös R-kioskilta, jossa voi maksaa kioskien hyväksymillä maksutavoilla. Taannoin matkustaessani Tampereen ratikalla, kelpasi maksuvälineeksi maksukortin lähimaksuominaisuus — hienoa. Peräkammarien punaniskojen on nyt otettava lusikka kauniiseen käteen ja ryhdyttävä perehtymään digitaalisten palveluiden käyttöön. Ne tarjoavat paljon muutakin kuin mahdollisuuden ostaa junalipun. Äiteeni täyttää 93 vuotta. Hän asuu omassa rivitaloasunnossa, omistaa Doro-puheliminen, maksukortin, mobiilipankin ja HSL:n digitaalisen matkakortin — ja on joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä. BTW. Doro valmistaa jo useita seniorikäyttöön suunniteltuja älypuhelimia. Kuulemani mukaan niiden käytön opetteleminen on suosittua paikallisissa mummokerhoissa. (Käyttäjä muokannut 13.09.24 08:26)
13.09.2024 09:35	Raimo Harju:	Petri Sallinen, en huomannut mainita että, tottakai jokainen joka omistaa älylaitteen ja osaa sillä hoitaa asiansa, voi sen tehdä, mutta kun vielä on paljon ihmisiä jotka ei omista sitä älylaitetta, eivätkä osaisi sitä käyttääkkään, niin heilläkin olis vielä mahdollisuus matkustaa junalla ja maksaa lippunsa käteisellä. Mitä tarkalleen ottaen, Petri tarkoitat tässä tapauksessa" Peräkamarin punaniskoilla"
13.09.2024 09:47	Petri Sallinen:	Mikä on "paljon ihmisiä"? Jos kaikista suomalaisista 92 prosenttia omistaa älylaitteen tai ikäluokasta 16-74-vuotiaat 96 prosenttia, niin onko jäljelle jäävien joukko "paljon" vai "vähän"? Saattaa olla, että digitaalisten palveluiden kehittämisen kannalta näille lopuille olisi kannattavaa lahjoittaa laitteet — tietenkin sillä edellytyksellä, että heillä ei ole varaa hankkia itse laitteita. Pelkät laitteet eivät välttämättä riitä, vaan käyttökoulutustakin tarvitaan. Tämänkin hoitaminen lienee digitaalisten palveluiden kehittäjien intresseissä.
13.09.2024 09:55	Timo Salo:	Ei kannata Raimo provosoitua noista vanhuuden kynnyksellä olevien ihmisten löylynlyönnistä. Tuo elämöinti digitekniikasta ja mobiileista on vain tehokeino saada oma olo tuntumaan nuoremmalta, vaikka tilanne alkaa olla jo menetetty...
13.09.2024 10:03	Eljas Pölhö:	On kaksi totuutta: lukujen totuus ja käytännön totuus TAI älylaitteen opiskelu mummokerhoissa ja uuden opin omaksuminen ja pysyminen päässä. Jos ei 60 vuoteen ole joutunut opiskelemaan sähköhellan tai telkkarin päällepanoa teknisempää asiaa, niin ei se hyppäys digiaikaan yli 70 vuotiaalle ole helppo oppi. Siitä seuraa, ettei rahan liikuttelu puhelimella näpytellen tunnu lainkaan turvalliselta vaihtoehdolta. Sitten on mobiiliverkkojen toimivuus täällä vähän syrjemmällä. Se ei varmaan ole ongelma HSL-alueella, mutta Mikkelin ja Pieksämäen välisellä maantiellä se on (bussien matkakorttilukulaitteen kyky seurata matkaa ontuu riippumatta verkkokarttojen lupauksista). Kylällä mobiili 5G toimii kohtuullisesti (entinen toimivarma hybridi lakkautettiin), mutta 5 km:n päässä mökillä yhteyden pysyminen päällä on niin huono, etten minäkään uskalla hoitaa raha-asioita siellä.
13.09.2024 10:38	Hannu Peltola:	Jos havaisette katvealueita mobiiliverkossa, niistä kannattaa ilmoittaa omalle operaattorille! Operaattorit optimoivat ja rakentavat verkkoa jatkuvasti mm. katveilmoitusten perusteella. Osa katveista voi olla hyvinkin helppo poistaa, korjaukseksi saattaa riittää paikallisen tukiaseman lähetystehon nosto yhdellä napsulla. Ja kupariverkko tosiaan poistuu kaikilla operaattoreilla vauhdilla. Päivätyökseni vedän mm. DNA:n kupariverkon purkuprojektia ja kupariverkko on jo poistunut suuresta osasta Suomea. Nyt puramme Pohjois-Suomea. Muuten keskustelusta olen täysin Petrin linjoilla. Omat nyt jo kuolleet vanhempani käyttivät älylaitteita ja tietokoneita sujuvasti ysikymppisinä ja varmasti ei jäänyt mikään matka tekemättä sen takia, ettei VR:n lippua olisi jostain saanut! Sellainen tuntuma tulee, että osa kirjoittajista haluaa uhriutua tässä(kin) asiassa.
13.09.2024 12:28	Timo Salo:	Eljas: Älä huoli noista menneen ajan teknisistä opetteluista! Ite tein 44v uran CNC- ja DNC-järjestelmien kanssa. Silti ongelmat tänä päivänä ovat hyvin brutaaleita. Vaimolla on Android ja itellä Iphone. Nämä nykyajan propellihatut tekee niistäkin niin erilaisia, että en osaa edes soittaa tuolla vaimon koneella. Esim. "taskulamppuvalikon" esiinveto tapahtuu Androidissa ylhäältä alas ja Iphonessa alhaalta ylös. (Vai oliko se päinvastoin?) Lisäksi ohjelmia ohjataan täysin käsittämättömillä toiminnoilla, jotka täytyy vaan tietää (muistaa). Myös kosketusnäyttö on käyttökelvoton sellaiselle ihmiselle, joka on tehnyt käsillään oikeita töitä. Nahka on niin paksua, ettei näyttö reagoi ennenkuin räkii ja tekee muitakin taikoja sormilleen... Tuon paholaisen laitteen ylläpitokin perustuu täysin siihen, että poika käy säännöllisin väliajoin sitä tuunaamassa. (Onneksi ko. henkilö on it-alan ammattilainen ja silti kiroaa lähes joka kerta noita ääliömäisyyksiä mitä laitteisiin on ohjelmoitu!) (Käyttäjä muokannut 13.09.24 12:35)
13.09.2024 14:40	Esa J. Rintamäki:	Tekevätkö nörtit ohjelmistojaan VAIN toisilleen, saadakseen kehuja illalla pubissa mukin ääressä? Käyttömukavuus ja käyttäjäystävällisyys, joko sitä on tai sitten ei ole. Yleensä ei ole. (Kun halvalla sai!) Eljas on oikeassa. Yhteiskunnan on oltava olemassa myös meitä vanhoja ruhmuja varten, eikä vain kauniille ja rohkeille. Ja tekin, joilla on suupieli viistossa vaikkapa meikärahjuksen kommentteja lukiessanne, niin aika on siitä vekkuli instituutio, että se tulee vääjäämättä kulkemaan potkukelkalla teidänkin siloposkisista naamoista yli. Ristiin rastiin. "Grim reaper" on jo teidän ovienne takana. Potkukelkka mukanaan. Silloin ei ällikkätelehvooniosaamista kysytä.
13.09.2024 16:42	Lasse Holopainen:	Silleehän se on, että vaikka yli 90% suomalaisista osaa käyttää kaikenlaista digi-kamaa, niin vähemmistöjen huomioimista ei tässäkään asiassa saa unohtaa. Vähemmistöjen syrjäyttäminen pois yhteiskunnan perusasioista, on itsekästä R a s i s m i a isolla R:llä. Ja nyt stereotypiat syrjään, tällaiseen vähemmistöön kuuluu monenikäisiä ihmisiä. Ja jotkut vähän nuoremmastakin porukasta arvostavat klassista hyvää palvelua, että voi ostaa lipun konnarilta, kuten vaikka minä. Nykyäänhän lipun saa junasta vain museojunaoperaattoreilta, plussat heikäläisille, mutta se firma, jonka pitäisi huolehtia arkimatkoista joka päivä rautateillä näköjään kerää kuraa niskaansa kun huonontaa palveluja.
13.09.2024 18:05	Raimo Harju:	No nytpäs saatiin " rakentava " ja varsin monisanainen mielipiteitten vaihto aikaiseksi. Nuo Petrin 92 % suomalaisista osaavat kovin vaihtelevasti käyttää digi laitteita, monella se rajoittuu pelkästään soitamiseen tai puheluun vastaamiseen. Mutta näitten kommenttien perusteella voidaan ilkivallantekijät rajata tässä lippuautomaatin särkemistapauksesa siihen pieneen 8 % ryhmään, jä näin äkkiseltään se viittais meihin ikäihmisiin.
13.09.2024 18:52	Petri Sallinen:	HSL-alueella tehdään vuosittain lippulajitutkimus. Se antaa mielenkiintoista tietoa siitä, minkälaisia lippuja matkustajat käyttävät. Tuorein tutkimus on viime vuoden syksyltä. Analysoin lähijunissa matkustaneet. Tarkemmat tulokset löytyvät netistä. HSL-alueen sisälla junilla tehtiin 64,9 miljoonaa matkaa. Niistä 64,4 prosenttia tehtiin erilaisilla mobiililipuilla. Matkakorteilla maksettiin 23,5 prosenttia. Automaateilta ostettujen paperilippujen osuus oli vain 2,3 prosenttia. Kertakortteja oli 1,2 prosenttia. Raportti sisältää myös tiedo koko lähijunaliikenteestä. Sen tulokset ovat samansuuntaiset.
13.09.2024 19:17	Petri Sallinen:	En osaa tarkemmin sanoa, milla tavoilla tai mihin tarkoituksiin älylaitteita käytetään. Ehkä niistäkin löytyy tilastoja. En kuitenkaan vetäisi Raimon tapaan yhtäläisyysmerkkejä automaattien rikkomisen kanssa. Kuulostaa kaukaa haetulta. Mobiililaitteiden rinnalla olisi syytä tarkastella laajakaistalaitteiden/pöytäkoneiden käyttöä. Itse teen työmatkoja kaukojunilla ja -busseilla. Lähes aina ostan liput näitä reissuja varten (jostain syystä) pöytäkoneella — en mobiilaitteen apilla. Tulostan liput varmuuden vuoksi paperille, vaikka tallennankin ne myös mobiilaitteen sähköpostin liitetiedostoon. Tapoja on siis erilaisia. (Käyttäjä muokannut 13.09.24 19:52)
13.09.2024 20:20	Petri Nummijoki:	Vaikka 92 % omistaisi älypuhelimen niin kuinka suurella osalla myös päivitykset ovat ajan tasalla, osaaminen riittävää sekä löytyy halua hoitaa maksutapahtumia puhelimella? Tuollaisessa kyselyssä todennäköisesti osa vielä kaunistelee tilannettaan, koska pelkää "kelkasta pudonneen" mainetta. HSL-kyselyn 64,4 % ehkä kertoo uskottavammin diginatiivien määrän. Tosin tuokin on laskettu vain niistä, jotka ovat matkustaneet. Jos joku välttelee keskustaan tuloa, koska joukkoliikenne tuntuu hankalalta ja asioi mieluummin autolla kehäteiden varsilla niin hän ei lipputilastoihin sisälly.
13.09.2024 21:51	Raimo Harju:	Petri Sallinen, sehän on suoraviivainen päätelmä, eli ne 8 % jotka eivät osaa käyttää sitä lippuautomaattia, voisivat suutuspäissään käydä sen yöllä särkemässä, vaikka nyt esimerkiksi 80 vuotiaat pappa ja mamma, sehän olis varsin ironista, kirjoitin sen huumorimielessä.
14.09.2024 00:26	John Lindroth:	Ulospäin siirtyvä aggressio voi johtua sisäisestä pahasta olosta!
14.09.2024 01:12	Lasse Holopainen:	John, siinä onkin tavallaan monen ongelman ydin. Moni taho voi suunnata aggressiota ulospäin eri tavoilla juurikin sen vuoksi, ettei omaa pahaa oloa ole käsitelty kunnolla. Mihin joskus törmää, on tilanne, jossa joku projisoi jotain tietoisuudesta torjuttua sisältöä toiseen, ja siitä saattaa seurata tarpeetonta epäluuloisuutta. Yleinen ongelma on sellainen, että henkilö pyrkii torjumaan yleisen absoluuttisen moraalintajun, ja sitten toimii sitä vastaan, esimerkiksi tavoitellakseen voittoa. Tällä tavalla välillä käy joidenkin isojen tahojen päättäjille, se on muutenkin aika yleistä valitettavasti. Sitten siitä toiminnasta tulee syyllisyyttä, ja pintapuolisen psykologian valossa se torjutaan vain "syyllisyydentunteeksi". Siitä seuraa ajatus, että siitä ei tarvitse välittää. Yleinen ajattelumalli sitten torppaa käsityksen absoluuttisesta, josta seuraa sellainen kulku, että vastoin torjuttua moraalintajua tehdyt hommat myös torjutaan. Siitä seuraa alitajuntaan ns. "varjo". Monesti siellä "varjossa" on myös torjuttuna ihan sellaisen käsitteen olemassaolo, kuin kollektiivinen syyllisyys, samoin kuin se mitä se tarkoittaa. Sitten siellä "varjossa" olevat torjutut asiat alkavat vaikuttaa monenlaista. Ongelman ratkaisuunhan tärkeää olisi, että torjutut asiat tiedostettaisiin ja kohdattaisiin, ja sen jälkeen kuulisi sen tärkeän vapautuksen. Torjutun sisällön kohtaaminen ilman realistisen vapautuksen kuulemista taas johtaa helposti masennukseen, tai suorituspakkoiseen yliminään, jonka jälkeen sympaattinen hermosto toimii kovaa, arki on raskasta, mutta ennen kaikkea henkilö on poissa terveestä tasapainoisesta minuudesta ja elämästä. Tämän takia nykyisessäkin menossa tärkeää on pitää esillä vapautuksen olemassaoloa.
14.09.2024 02:00	John Lindroth:	Hyvä Lasse! SE että ihmisten paha olo yritetään sivuuttaa on myös merkki siitä että poliitikot ei kanna pienintäkään vastuuta nykyisestä tilanteesta joka on ainakin osasyyllinen pahaan oloon ja puutteelisesta turvallisuuden tunteesta joka tietenkin huononee kaiken tämän sotaretoriikan tiimellyksessä jota myös iltapäivälehdistö säestää!Mitä olisi Yksi sana"Rakkaus".Clowni kiertää ympyrää tuossa yhdessä kappaleessa Garys *Gang kappaleessa Round and Round,koska hän keksi että jos siihen laittaa osan "Rakkaus" se ei lopu koskaan!Muutoin jos se olisi suora Rakkaus loppuisi suoran päässä! On tietenkin totta että suurin osa ei ymmärra psykologisia coping mekanismeja ja minkälaisia eri yksilöt käyttää. Eli yleistäminen"Noi kaikki on tommosia" tuntuu olevan vallalla!Eli näin ollen se sisäinen paha olo ja viha siirtyy aina tiettyihin kohteisiin aina yksi kerrallaan! tällä on yhteys rasismiin! (Käyttäjä muokannut 14.09.24 02:52)
14.09.2024 09:18	Esa J. Rintamäki:	Erinomaista, Sir John. Paha olo syntyy hyvin usein myös silkasta avuttomuudesta. Esimerkiksi kuvan lippuautomaatti kuvastaa kasvotonta välinpitämättömyyttä kustannusvastaavuuden monumenttina. Kiukuttavaa välinpitämättömyyttä on esimerkiksi sekin, kun Vilppulan ennen niin vilkkaalla asemalla (auki 24 h!) ei löydy mitään aikatauluakaan enää (yksi suorittajista hoiti aina sen puolen). Ei mitään muuta kuin Kilo-Victor-Golf (ilmailun aakkosilla). Tai itket ja Kilo-Victor-Golf. Ellet pysty, niin oma vikasi - senkin tyhmä. Sillä piittaamattomuutta juuri on se, ettei ihmisistä välitetä enää! Nykyisinkään, kun joka asiassa mennään raha edellä. Kun jokainen meistä tietää, että se raha sisältää valtaa. Eikä meillä, katurasvalla, sitä valtaa ei saa olla. Mitä teet? Ainakin tyrmistyt, huomatessasi että vallanpitäjien mielestä olet vain turhuuden huippu, jolla ei ole mitään muuta arvoa kuin "instrumentaalinen arvo", Realistisen Arvopohjan antaessa luvan kaikenlaiselle sikamaisuudelle itseäsi kohtaan. Mutta: kuitenkin - muutos on mahdollinen, muutos on väistämätön. Kunhan annat itsellesi luvan siihen.
14.09.2024 12:46	Rainer Silfverberg:	Mitä lippujen ostamiseen mobiilisesti tulee, niin jos se vaatii ns vahvaa tunnistautumista, niin se onnistuu minulta vain kotoa käsin, ei paikan päällä kun lippua tarvitsee ja on kiire. Ongelma on siinä että laitteella pitää navigoida välillä lippukaupan ja pankin sovelluksen välillä ja siitä ei tahdo tulla mitän. Yleensä joudun kotonakin tekemään samat temput 5 kertaa ennen kuin saan tunnistautumisen toimimaan. Ongelma on todellinen jos joutuu vieraaseen kaupunkiin jossa on lippukauppoja tai pysäköintiä tms palveluja saatavilla vain mobiililla. Sama jos tulee ulkomainen tai vieraspaikkakuntalainen vieras kylään. He eivät saa ostettua lippua sinne missä asun, ja joudun autolla hakemaan heidät joko Helsingin keskustasta tai hotellista tms. Ulkomailla ollessa tai ulkomaisen asiakkaan kohdalla on myös roaming-esto usein käytössä niin että älylaitteen sovellukset toimivat vain jos on ilmainen wifi käytössä. Että tällaista aiheuttaa se jos matkalippuja ja muita palveluja ei myydä enää muulla kuin mobiililaitteella, ettei edes käteinen raha tai maksukortti kelpaa.
14.09.2024 13:10	Lasse Holopainen:	John, olen samaa mieltä nykyisten poliitikkojen huonosta vastuun kannosta. Jostakin syystä tuo esimerkki kappaleesta meni vähän ohi ymmärryksen itsellä, ainakin nyt heti kun avasin vorgin. Tosiaan coping-mekanismit riippuvat ihmisestä, kuten muutkin psykologiset asiat, jolloin iso virhe nimenomaan on se yleistäminen. Tässä vaiheessa tulee nyt itselle heti mieleen (ei varsinaisesti enää liity aiheeseen) niin kutsuttu "autismin kirjo", jonka diagnoosina käyttö on nykyään aikamoista yleistämistä ja joidenkin asioiden sivuuttamista. Mutta tämä taitaa mennä nyt sivuraiteille jo minulta.
14.09.2024 15:11	John Lindroth:	On Ihmeellistä että joissakin maissa nämä automaatit pysyvät ehjinä! Ei koske Suomea! (Käyttäjä muokannut 14.09.24 15:12)
15.09.2024 09:45	Lasse Holopainen:	Osasyy niiden rikkomisiin lienee se, että yleensä ne ovat joko kokonaan pimeitä, tai sitten muuten sekasin. Tänään törmäsin sellaiseen, ettei qwerty-näppäimistö totellut, vaan teki jotain ihan muuta. Eihän niitä tietenkään saa rikkoa, mutta kyllä siinä itselläkin palaa käämi. Tämän vuoksi VR saa vähemmän voittoakin, kun ei aina voi ostaa lippuja.
15.09.2024 10:08	Raimo Harju:	Juuri noin Lasse, jos konnari myis lippuja käteisellä rahalla, samalla kun käy tarkistamassa jo hankitut liput, niin varmaan lipputulot lisääntyisivät, ja lippuautomaatissa olisi selvästi teksti, lipun voi ostaa myös kondyktööriltä, tuskin tästä olisi haittaa kenellekkään.
15.09.2024 10:56	Petri Sallinen:	Käteisen käyttö vähenee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa. Suomen Pankki selvittää asiaa kyselytutkmuksilla vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä oli enää 19 prosenttia, kun vuonna 2016 se oli 54 prosenttia. Suomen Pankin mukaan päivittäisiä ostoksia käteisellä maksaa enää noin 6-7 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käteinen häviäisi kokonaan. Sen asema maksuvälineenä kuitenkin supistuu merkittävästi. Mitä vähemmän jollekin palvelulle on kysyntää, sitä vähemmän siihen perustuvia palveluita enää kehitetään. Itse en käytä käteistä juuri koskaan. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on jo maksukortti — siis digitaalinen lompakko. Tämä vähentää käteisen käytön tarvetta ja ohjaa digitaalisten maksutapojen käyttöä ja kehittämistä. Julkisessakin liikenteessä on jo samantapaisia maksupäätteitä kuin mitä on kauppojen kassoilla, jolloin kertalipun voi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella — vilauttamalla. Tällöin ei tarvita käteistä, ei älypuhelinta, ei asemalle rikottua lippuautomaattia, mutta ei myöskään konduktööriä. Menneen ajan haikailujen sijasta paukut kannattaa kohdistaa siihen, miten digitaalisaatiosta saataisiin irti mahdollisimman hyvät ja käyttökelpoiset palvelut. Realismia on se, että pankkien konttorit ja käteisautomaatit häviävät eivätkä konduktöörit palaa enää juniin. Itku-potku-raivareiden sijasta hyödyllisempää on ottaa irti kaikki mahdollinen uudesta kehityksestä, joka ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki uudet palvelut olisivat heti parasta mahdollista. Milloin esimerkiksi VR tai HSL ottavat käyttöön em. kaltaiset maksupäätteet lähijunissa, busseissa, ratikoissa ja metroissa — tai kaikki liikennöitsijät Suomessa? Laitteita ja palveluita kuitenkin on jo olemassa mm. Tampereeen joukkoliikenteessä. Tähän vaikuttaminen olisi erittäin hyödyllistä. (Käyttäjä muokannut 15.09.24 11:01)
15.09.2024 11:38	Rainer Silfverberg:	Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi.
15.09.2024 12:29	Petri Sallinen:	Mobiilimaksamisen voi hoitaa monella tavalla. Mahdollisuuksiin vaikuttaa se, oletko hankkinut mobiililaitteeseesi e-tunnisteen vai et. E-tunniste mahdollistaa vahvan tunnistaumisen. Yksi lapsen lapsistani käyttää AB-vyöhykkeet kattavaa matkakorttia, johon tarvittaessa ladataan arvoa, eli rahaa. Sen voi tehdä R-kioskilla tai kotona netistä. Tämän lisäksi tytöllä on älypuhelimessa HSL-appi. Jos tyttö haluaa matkustaa C-vyöhykkeelle, hän ostaa kertalipun matkakortin AB-lipun jatkeeksi mobiililaitteella, vaikka hänen älypuhelimessaan ei ole e-tunnistusta. C-vyöhykkeen kertalipun laskutus tapahtuu mobiililaitteen puhelinlaskun yhteydessä. Kätevää! E-tunnisteen voi hankkia myös alaikäiselle, mutta sen hankkiminen edellyttää käyntiä pankissa — tältä osin puute johtuu vain tytön vanhempien saamattomuudesta. Toisella lapsen lapsella e-tunniste jo on. Jos on älylaite, niin ainakaan teknistä rajoitetta mobiilimaksamiselle ei ole. Olen matkustanut joukkoliikenteessä paljon teinieni kanssa. Heiltä oppii paljon. Eräs lapsen lapsistani kuittaili taannoin, että HSL-matkakortteja käyttävät vain vanhat miehet. OK, vaihdoin sen HSL-appiin, jonka kanssa töppäilin heti, kun matkustin yhden teini-ikäisen lapsen lapseni kanssa. Näytin nimittäin älypuhelintani bussin lukulaitteelle (kun olisi pitänyt näyttää kuskille). "Tosi noloa — kaikki näkivät" oli saamani kommentti. Omassa laitteessani on HSL-sovellus, jossa on AB-vuosilippu. HSL-appiin voi syöttää lukuisia erilaisia maksutapoja: esim. maksukortin. Jos ostan C-vyöhykkeelle jatkoksi kertalipun, käyttää mobiililaitteen appi maksukorttiani kertalipun maksamineen. Maksan siis mobiililla, vaikka laskutus tapahtuu maksukortin avulla. (Käyttäjä muokannut 15.09.24 12:46)
15.09.2024 12:58	Rainer Silfverberg:	Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen. Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi. Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään.
15.09.2024 16:56	John Lindroth:	Usasta tulee kuuluisa lause "Keep it simple"ja "Keep smiling"
15.09.2024 18:14	Esa J. Rintamäki:	En viitsi enää Lottoakaan pelata, kun vaativat "vahvaa tunnistautumista"! By the way, vaatiiko venäläisen ruletinkin pelaaminen "vahvaa tunnistautumista"? Olemme näköjään matkalla kohti santarmi- ja kuriyhteiskuntaa.
15.09.2024 19:10	Raimo Harju:	Herra Esa, silloin kun veikkauskortti tuli pakolliseksi, jos aikoi veikata, lopetin minäkin veikkaamisen kuin seinään, ja haukuin nykyajan kotkotukset maan poveen. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, olen minäkin rahan himossa ja suurten setelien toivossa taipunu hankkimaan veikkauskortin, joten näinollen olen minäkin siirtynyt digi aikaan, tosin maksan veikkaukseni jääräpäisesti rahalla.
15.09.2024 19:46	Petri Sallinen:	Johnin lista ei menesty Suomessa. Suomen top ranking -listan kärjessä ovat "Koskaan et muuttua saa", "Oi niitä aikoja", "Kyllä minä mieleni niin pahoitin" sekä "Ennen kaikki oli paremmin". Sex Pistolsin "Never mind the bollocks" sopii tämän keskustelun viitekehykseen hyvin, kuten myös Eddie & Hotrodsin "Teenage depression", mikäli musiikillinen harrastuneisuus ulottuu tähän bändiin asti. https://keikkakeppi.com/2016/01/31/eddie​-the-hot-rods-tavastia-helsinki-30-1-201​6/ Oli muuten törkeän hyvä keikka. En ole koskaan nähnyt Tavastialla niin paljon keppejä ja rollaattoreita. Eläkkeelle jäänyt avaruustieteiden professori Esko Valtaoja avaa "ennen kaikki oli paremmin" -sanontaa näppärästi. https://yle.fi/a/3-9604753 (Käyttäjä muokannut 15.09.24 20:08)
15.09.2024 20:27	Ilmari Tommola:	Tämä samainen lippuautomaatti oli kuoleman kielissä jo elokuussa 2022, nimimerkillä tästä automaatista lipun ostanut. Ostamisprosessi kesti reilut viisi minuuttia, josta yli puolet kului määräasemaa valitessa: automaatti yritti nimittäin väkisin tarjota lippua Runnin tienhaaraan. Silloin jo tuli mietittyä, että montakohan päivää menee ennen kuin joku pamauttaa masiinan pimeäksi.
15.09.2024 21:43	Esa J. Rintamäki:	Herra Raimo: - Ja perkeles, minä en ole ennenkään arpajaisvoitoilla tai onkikaloilla elänyt! Pikku muistuma lakeuksilta. Se vaan, että MAKSAJALLA ON OIKEUS VAATIA LAATUA vaivalla tienatun fyrkkansa vastineeksi. Unohtakaa nyt vihdoinkin se liiallinen kansalaistottelevaisuus! Toisissa ihmisissä ei olemitään pelkäämistä, ei edes polliiississa!
15.09.2024 21:52	Lasse Holopainen:	Ilmari, itsellä oli tänään vastaava ongelma tomaatin kanssa. Yritin valita määränpäätä, mutta vaikka klikkasin tiettyä kirjainta, se väkisin antoi vain öötä. Eli ei voinut lippua ostaa siitä. Kyllä siinä vähän alkoi kiehua, mutta pidin jalat maassa, kuten joskus on tapana. Mutta se siitä lipputomaatin toimintavarmuudesta.
15.09.2024 22:08	Ilmari Tommola:	Tuo tuntuu olevan enemmän vakio kuin poikkeus. Se siitä lipunostosta sitten, kun en itse ainakaan tällä hetkellä omista mobiilisovellusta. Kaukojunaliput syövät nykyisin rahaa itsessäänkin, mutta liputtoman matkan hinta on 80 euroa jopa lähijunalla Lappilaan. Toisin sanoen: riippuu konnarin kiltteydestä, maksaako Mommilasta aloitettu matka nolla euroa vai kahdeksankymppiä. Välimuotoa ei ole eikä todennäköisesti myöskään hetkeen tule.
15.09.2024 22:09	Eero Karttunen:	Viikko pari sitten uutisissa kerrottiin, että EU:ssa suunnitellaan direktiiviä, ostokset täytyy voida EU-alueella maksaa vastedes myös euroseteleillä. Johtuen siitä, että maksamisen osalta tilanne on eräissä maissa mennyt sellaiseksi mitä ei ole tarkoitettu. Saas nähdä eteneekö direktiivi, ainakin direktiiville olisi meillä jo tarvetta ihan junalippujen ostamiseenkin liittyen. Nykyisinhän taitaa lapsilla olla kännykkä kädessä jo melkein synnytyslaitoksilla. Ja nykyisin hyvinkin täysoppineet vanhemmat opettavat lapsensa täydellisiksi älykännyköiden käyttäjiksi lähes jo peruskouluaikana. Tämän palstan kommenteista huomaa, että nuoremmat sukupolvet, jotka ovat käyttäneet näitä hienoja digilaitteita ikänsä, eivät pysty ymmärtämään meitä vanhempia ikäihmisiä, jotka emme ole edes työssäkäyntiaikana joutuneet näitä hienouksia käyttämään, hyvä jos sähköpostia. Ei se uuden tekniikan oppiminen meille niin helppoa ole varsinkin kaikki muuttuu koko ajan. Lisäksi ikäihmisille tulee monenlaisia esim muistiin tai vaikka sormien toimintaan vaikuttavia ongelmia. Minullakin on nykyisin hyvinkin suuria ongelmia esim. muistaa monenlaisia tarvittavia salasanoja (onneksi pyrin merkitsemään niitä paperille), puhumattakaan että pystyisin muistamaan niitä "parannuksia" joita ohjelmiin tehdään jatkuvasti. Homma ei todellakaan käy digihommiin perehtymättömiltä noin vain "menköön opettelemaan". Kun monellakaan ikäihmisellä ei ole välttämättä hajuakaan näistä digiasioista. Varsinkin jos vielä muisti piiputtaa eivätkä sormetkaan toimi kunnolla ja silmiinkin on tulossa yhä pahempi kaihi haittamaan näköä (kuten minullakin on juuri tilanne). Minulla ei ole älypuhelintakaan, hyvä kun pystyn jäykillä sormillani käyttämään isompinäppäimistä peruskännykkää, ja lukemaan tekstiä läppärin isohkolta ruudulta. Onneksi opin työpaillani aivan työuran loppuvaiheessa käyttämään nettiä, eli pystyn jotenkin läppärilläni käyttämään sähköpostia ja ostamaan kotoa netistä junalipun ja printtaamaankin sen. Aseman lippuautomatilla minulla on jo toisinaan ollut ongelmia. Vaimoni pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia, etteivät hänen silmänsä enää kestäneet tietokoneen kuvaruutua. Hänellä ei siten ole nykyisin edes sähköpostia terveydellisistä syistä. Hän käy Hyvinkäälle mennessään Pasilassa ostamassa junalippunsa R-kioskista, kun lipunoston onnistuminen VR-automaatistakaan ei ole varmaa. Eli ei edes junalipun ostaminen meille ikäihmisille niin helppoa ole, kuin nämä innokkaat nuoret digitaitajat täällä selostelevat. Eikä ihan tavallisen pakollisen paikallisliikenteen junalipun ostaminen ollut kaikille helppoa entisen kotipaikkani juna-asemallakaan Rekolassa, ellei ole älykännykkää ja siinä oikeita sovelluksia. Rekola on myös viereisen suuren Peijaksen sairaalan rautatieseisake. Sairaalasta kävelee jatkuvasti sekä potilaita että vierailevia omaisia junalle Rekolan asemalle. Monet ovat vieraspaikkakuntalaisia. Monta kertaa he kysyivät ohjeita minkälaisen lipun heidän piti ostaa asemalla olevasta lippuautomaatista. Kyseessä on HSL automaatti ja siitä saa vain HSL lippuja, mutta niitä saa vain pankki- tai luottokortilla. Ei euron seteleillä tai kolikoilla, vaikka kyse on ison sairaalan juna-asemasta. Mutta kun kaikilla aikuisillakaan, lapsista puhumattakaan, ei ole pankki- tai luottokorttia. Heillä on vain suomen laillista valuuttaa, selvää rahaa. Rahalla ei voi ostaa Rekolassa HSL-lippua junaan. Rekolassa ei ole R-kioskia ja HSL lopetti jo vuosia sitten K-kaupoista HSL-lipunmyynninkin. Eli Rekolasta ei saa ostettua selvällä rahalla lippua junaan tai bussiin, mutta asemalaiturilta voi kyllä ostaa makeisautomaatista karkkeja ja limpsaa kaikilla maksuvälineillä, myös seteleillä la kolikoilla. Toki jos on älykännykkä taskussa ja siinä ladattuna HSL:n sopiva sovellus, niin toki homma hoituu. Mutta kun kaikki eivät saa pankista eri syistä pankkikorttia, he eivät voi sitten ostaa Rekolasta edes HSL-matkalippua. Vielä pahempi tilanne on jos sairaalan vieras on menossa HSL-alueen ulkopuolelle VR:n lähiliikennealueelle tai mikä se nykyisin onkaan, esim Hyvinkäälle tai vaikka Lahteen. Silloin pitäisi ostaa VR:n lähiliikennelippu. Sellaista ei saa HSL automaatista millään konstilla eikä Rekolan asemalla ole tietenkään VR-lippuautomaattia. Toki lipun voi älypuhelimella ostaen saada VR:n lipunmyyntikanavalta, jos osaa asemalaiturilla hoitaa pankkihommatkin. Näitäkin myös VR-lipun ostajia olisi sairaalan takia Rekolan juna-asemalla paljon. Soitin kerran paikan päältä VR-asiakaspalveluun ja kysyin miten ilman älykännykkää olevien ostajien pitää menetellä, ja saamani vastaus oli että Korsossa ja Koivukylässä on R-kioski, sinne voi mennä ostamaan VR-lipun. Ilman lippua ei saa matkustaa. Eli ellei vieraspakkakuntalainen vierailija ole ymmärtänyt hankkia tarvitsemaansa VR-lippua etukäteen, niin ilman R-kioskia olevilla pienemmillä asemilla, kuten Rekolassa, junaan pääsyn edellytyksenä on käytännössä se, että matkustajalla on älypuhelin ja osaa sillä saada kaikkine pankkiräpläilyineen ostettua matkalipun. Nyt olisi EU-komission eurosetelien kelpoisuutta maksamiseen tutkivilla virkamiehillä Rekolan asemalla olisi hiukan ihmettelemistä.
15.09.2024 22:14	Lasse Holopainen:	Sellainenkin kiva puoli on, että vaikka sen lipun voi ostaa ihan nettisivulta, niin viimeisen kahdeksan päivän aikana se on jumittanut puhelimessani niin, että en voi valita mitään asemaa mistään. No, itselle tulee sitten niitä ilmaisia junamatkoja silloin, kun pitää mennä HSL-alueen ulkopuolelle. Jos konnari tulee sanomaan, että nyt tuli "valvontamaksu", siis oikeammin sakko, niin se on vaan pysyttävä lujana ja sanottava, että osakeyhtiöllä ei ole lupaa harjoittaa viranomaistoimintaa. Jos tarvitsee, niin siitä voi tehdä näyttävän oikeustiedeväittelyn junan käytävällä konnarin kanssa. Mutta perille on päästävä, eikä saa antaa oikeuksistaan periksi. Tämä on minun toimintamallini. Ja tiedän, näitä kommentteja lukee VR:n tyypit, mutta näin on näreet. ...mutta taidan mennä nyt nukkumaan.
15.09.2024 22:21	Lasse Holopainen:	Eero, se on juurikin näin. Ps. Ei kaikki nuoret ole vanhempia ymmärtämättömiä digi-hiippareita, tosin en tiedä vaikka olisinkin Suomen ainoa "sillon_ennen..."-nuori. :)
16.09.2024 08:05	Petri Sallinen:	Tietotekniikkaguru Petteri Järvinen (62 v.) suomii tuoreessa Tietoviikko-lehdessä Suomen heikkoa digipalveluiden tilaa — Suomesta on tullut perässähiihtäjä. Käsitys Suomen erinomaisuudesta perustuu vuosituhannen vaihteen Nokia-aikaan ja ajan kultaamiin muistoihin. BTW. Kiinnostus digitaalisia palveluita ja tietotekniikkaa kohtaan ei liity ikään. Järvinen käyttää osuvasti pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä esimerkkinä (samaa esimerkkiä käytin minäkin pari päivää sitten). ”Pääkaupungin joukkoliikenteessä ei edelleenkään voi ostaa lippua lähimaksulla, vaikka lähimaksu ja ajatus puhelimesta lompakkona olivat jo Nokian ideoita”. ”Suomi ilmoittaa haluavansa sulkeutua ja käpertyä itseensä, kutistuvan ja ikääntyvän väestön keskinäiseksi vanhainkodiksi. Jos se on valittu linja, niin siellä niitä sähköisiä (digitaalisia) palveluita vasta tarvitaankin”, Järvinen toteaa. Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi estävät digitaalisten palveluiden kehittäminen, joita etenkin joukkoliikenteessä tarvitaan. Uteliaisuus, rakentava kriittinen suhtautuminen ja ennen kaikkea parannusehdotukset vievät palveluiden kehittämistä eteenpäin.
16.09.2024 09:12	Petri Nummijoki:	Kysymys kuuluukin, miksi vanhat palvelut pitää ensin lakkauttaa ja vasta sitten aletaan suunnitella uutta oikeasti toimivaa? Minusta kysymys ei ole änkyröinnistä tai puhtaasta periaatteellisesta pullikoinnista, jos kokee esim. Eeron edellä kuvaamassa Rekolan tilanteessa lipunostopalvelut huonoiksi.
16.09.2024 09:48	Petri Sallinen:	Eeron kuvailema tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää palveluiden kehittämisessä on muistaa ylimenokaudet. Siirtymä vanhasta uuteen on tehtävä riittävän pitkäksi, jotta kaikki ehtivät mukaan. Ilman siirtymäkausia ei uusille asioille saada yleistä hyväksyntää, joka on perusedellytys asioiden kehittymiselle. Tässä tapauksessa joku ei ole miettinyt ylimenokauden ratkaisuja riittävästi — mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asia voitaisi korjata. Tällä hetkellähän on meneillään yksi merkittävä siirtymä, kun siirrytään kokonaan HD-lähetyksiin. Monien osalta tämä voi edellyttää telkkarien uusimista.
16.09.2024 09:55	Lasse Holopainen:	Petri Sallinen: "Konservatiivinen kaiken uuden vastustaminen, ennakkoluulot, änkyröinti ja puhdas periaatteellinen pullikointi". Nämä kun ovat yhdessä niputettuna samassa lauseessa, kertoo se jotain negatiivis-varauksellisesta ja stereotyyppisestä suhtautumisesta muihin näkökohtiin ja ajattelumalleihin ylipäätään.
16.09.2024 11:07	Rainer Silfverberg:	HDTV-lähetyksiin siirtyminen ei tarkoita aina telkkarin uusimista, koska viimeiset 10 vuotta kaikki telkkarit on myyty HD:nä, vaan pikemmin antennin uusimista. 50 vuotta vanha antenni ei oikein pelitä enää sillä standardilla vaikka se vielä perinteisiä digilähetyksiä pystyi vastaanottaman. Moni joutuu miettimään lopettaako TV:n katsomisen antennien kautta vai hommaako 5G tai valokuituyhteyden, ja maksaa siitä monta kertaa enemmän kuin TV-lupa aikoinaan.
16.09.2024 11:08	Petri Sallinen:	... tai sitten kyseessä on pelkästään henkilökohtainen ja tarkoitushakuinen tulkinta, jonka alkuperäinen asiayhteys on kadotettu.
16.09.2024 11:22	Petri Sallinen:	Uusimme kesällä antennin — maksoi 1100 euroa.
16.09.2024 11:23	Rainer Silfverberg:	HSL:n lähijunat ja VR:n lähijunat pitäisi nähdä erillisinä järjestelminä kokonaan omine lippuineen kuten se on muissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Helsingin seudun kohdalla samat liput kelpaavat molemmissa, ja siksi se aiheuttaa kommervenkkejä. Tuo Rekolan aseman VR:n lippujen ostomahdollisuuden puuttuminen voitaisiin ratkaista sijoittamalla VR:n lipunmyyntiautomaatti Peijas-Rekolan sairaalan aulaan, jossa se saisi olla ilkivallalta rauhassa.
16.09.2024 12:37	Petri Nummijoki:	Automaatti-ilkivalta ei sinänsä ole uusi ilmiö vaan siitä on VR:llä kokemusta jo ainakin vuodesta 1975, jos vain menneistä halutaan jotain oppia. Martinlaakson radan avaamiseen valmistauduttaessa hankittiin sinne asemille sijoitettuja lippuautomaatteja, jotka tosin olivat nykyisiä huomattavasti pienikokoisempia. Eräs VR:n pitkän linjan tiedusteluasiamies tosin ilmoitti sisäisissä palavereissa jo etukäteen, ettei moisia automaatteja kannata hankkia, koska siinä käy kuitenkin niin, että epäsosiaalinen aines kantaa automaatit metsään ja murtautuu niihin. Radan avaamisen jälkeen ei tannut mennä kuukauttakaan, kun sattui kirjaimellisesti ennustetun kaltainen tapaus ja automaatti löytyi murrettuna aseman lähimetsiköstä. (Käyttäjä muokannut 16.09.24 12:38)
16.09.2024 13:02	Eero Karttunen:	Jos VR lipunmyynnin sijoittaa Peijaksen sairaalan aulaan, niin silloin se kyllä säästyy ilkivallalta. Mutta VR-lipunmyyntiautomaattia tarvitsevat muutkin Rekolasta nousevat matkustajat kuin vain sairaalan potilaat ja vierailijat. Esim juurikin radan itäpuolen rekolalaiset. Asuuhan Rekolan kylän alueella sentään yli 3000 asukasta mutta R-kioskia ei alueella ole. Rekolan asemalta taitaa tulla 1,5 km:n reissu mennä hakemaan se lippu sairaalan aulasta. Lisäksi on huomattava, että radan länsipuoleltakin asemalle tulee paljon paljon matkustajia muualtakin kuin sairaalan läheltä. Alueen pohjoisosaan rakennetaan jatkuvasti uusia kerrostaloja. Monelle heistäkin olisi myös pitkä matka kiertää asemalle sairaalan aulan VR-automaatin kautta. Automaatin tulisi siksi olla asemalla. Mainitsen vielä, että siinä vaiheessa kun kuulin ensimmäistä kertaa suunnitelmista poistaa rahastajat junista, otin heti kirjallisesti yhteyttä VR:n korkeaan asiasta vastaavaan johtajaan ja kerroin juurikin esimerkkinä Rekolan aseman tilanteen matkustajien vaikeuksista saada hankittua VR-lippuja, mikäli rahastajat poistetaan eikä Rekolan asemalle sijoiteta VR-automaattia. Vastauksessaan VR-johtaja sysäsi VR-lipunmyynninkin HSL:n vastuulle, siis vaikka kysymys on juuri nimenomaan VR-lipuista. Ja johtaja luetteli listan paikoista mistä voi saada VR-lippuja, alkaen VR:n asemien omista lipunmyynneistä ja päättyen R-kioskeihin. Kun vastasin että eihän Rekolassa ole listasta edes tuota R-kioskia, hän toivotti vain minulle hyvää syksyä. Eli kyllä VR on jo ennen rahastajien poistamista saanut tietää tulevista ongelmista ostaa VR-lähiliikennelippuja, esimerkkinä juurikin Rekola, mutta VR:ää eivät matkustajien ongelmat ole mitenkään kiinnostanut. Toisaalta olen valittanut myös HSL:n korkealle virkamiehelle HSL-lippujen saannin ongelmista Rekolassa sellaisille matkustajille, joilla ei ole pankki- tai luottokorttia, mutta myöskään HSL:ää eivät matkustajien lipunsaantiongelmat kiinnostaneet.
16.09.2024 14:29	Rainer Silfverberg:	Lipunmyynti junissa poistettiin koronapandemian takia. Se olisi ehkä nyt pikkuhiljaa aiihetta palauttaa, ainakin VR:n juniin.
16.09.2024 15:11	Rainer Silfverberg:	Siksi ehdotin sairaalaan lipunmyyntipistettä koska sairaalan asiakkaat jotka tarvitsevat junakyytiä muualle ovat takuuvarmasti ulkopaikakuntalaisia ja heillä ei ole läppäriä mukanaan jolla voi ostaa verkkokaupasta lippuja. Rekolassa asuvilla taas on kotona netti ja lisäksi muut kanavat käytössä eli VR:n puhelinpalvelu ja R-kioskit (Korsossa ja Koivukylässä?).
16.09.2024 15:16	Petri Sallinen:	Lipunmyynti HSL:n ja VR:n lähijunissa loppui jo vuonna 2017. https://yle.fi/a/3-9678540
16.09.2024 16:35	Eero Karttunen:	Kyllä lipunmyynti junissa loppui vuonna 2017 ja siitä lähtien matkustajat ovat olleet ongelmissa. Aluksi tarkastajat heittelivät jopa tietämättömiä lipúttomia ulkomaalaisia turisteja ulos junista väliasemilla. Ja ongelmat ovat kyllä olleet etukäteen VR:n ja HSL:n asiasta vastaavan johdon tiedossa, kun esim minäkin kerroin noista tulevista ongelmista jo etukäteen. Vastauksista päätellen VR:n ja HSL:n vastuunjaon suhteen tuntui olevan erimielisyyksiä, ja matkustajat pantiin kärsimään. Rainerille huomautan että tunnen lukuisia entisellä kotipaikkakunnallani Rekolassa asuvia eläkeläisiä, jotka matkoillaan olisivat VR-lippua tarvinneet mutta heillä ei ole älypuhelinta eikä kaikilla ole suinkaan edes nettiä kotona, ja vaikka netti olisikin niin printteri puuttuu. On nykyisin helpompaa mennä henkilöautolla. Lisäksi moneen kertaan itselläkin harmittelin, kun en saanut jo ostamaani lippua printteristä ulos silloin kun olisi pitänyt. Ja miten tuo kertomasi puhelinpalvelu auttaa nousemaan Rekolassa junaan, jos asiakkaalla ei ole älypuhelinta tai printteriä? Missä lipun voi Rekolassa printata, jotta voisi nousta lipun kanssa junaan? En ymmärrä miksi Rekolasta rautatieaseman lähettyviltä tarvitsisi lähteä varta vasten ostamaan paikallisjunaan lippua jostain Korson tai Koivukylän R-kioskista saakka, kun kerran Rekolaan valtion ja kaupungin kustannuksella on varta vasten Rekolan ja Asolan kaupunginosan asukkaita ja sairaalassa käyvien käyttöön rakennettu kalliilla hinnalla oma rautatieasema, ja sitä ylläpidetään kalliilla rahalla ja siellä pysähtyvät junat nimenomaan matkustajia varten. Kun kerran tällaisen aseman ylläpitämiseen ja junien liikennöintiin on varaa, niin täytyyhän juniin haluavien matkustajien päästä näihin paikallisjuniin helposti lähimmältä rautatieasemalta ilman, että matkustajan täytyisi lähteä metsästämään matkalippua jonnekin muulle asemalle. Lippuongelma voidaan kyllä tavalla tai toisella ratkaista, jos halua riittää. Eikös pks:lla paikallisjunien liikennöinnin ideana pitäisi olla se, että pysähdyspaikoilla junaan pääsee nousemaan helposti ilman mitään byrokraattisia lippuongelmia? On aivan sairasta jos lipun saanti on niin vaikeata että täytyisi lähteä ostamaan paikallisjunaan lippua joltakin toiselta rautatieasemalta. Miksi Rainerin mukaan esim rekolalaisten täytyisi lähteä ostamaan lippua Korsoon tai koivukylään? Eli kyllä liikennöitsijöiden täytyy järjestää lippuasia siten, että matkalippuongelman estämättä paikallisjuniin pääsee nousemaan lähimmältä kalliisti ylläpidetyltä asemalta. On järjetöntä vaatia, että ilman älypuhelinta tai ilman internettiä ja printteriä olevan matkustajan täytyy lähteä metsästämään PAIKALLISJUNAAN lippua ihan muilta asemilta. Mielestäni on oikein hyvä kun EU on havainnut nykyiset maksamiseen liittyvät ongelmat, joihin mukaan junalippujen saantiongelmatkin ehdottomasti kuuluvat.
16.09.2024 18:38	Rainer Silfverberg:	Vielä näihin aikoihin asti on HSL-matkoja varten voinut ostaa ns haltijakohtaisen matkakortin johon on voinut ladata arvoa satunnaisia matkoja varten. Sen hankkimiseksi ei ole tarvinnut mennä kaupungin yhteispalvelupisteeseen eikä ole tarvinnut todistaa että on sen ja sen kunnan asukas, vaan koko kortin on voinut hankkia R-kioskista ja muista myyntipisteistä. Mutta nyt haltijakohtaisten korttien myynti on loppumassa ellei ole loppunut. Jos jollakin on vanhaa saldoa kortilla kannattaa käyttää nyt. Vielä ennen 2020 -lukua VR:n kaukojunalippuja sai soittamalla VR:n palvelunumeroon ja he lähettivät lipun tekstiviestillä. Ei tarvittu printteriä. Homma muuttui monimutkaisemmaksi pandemian jälkeen. Ilmeisesti lippuja jotka perutuivat johonkin numerokoodiin osattiin väärentää liian helposti. Ennen pandemiaa oli kiskobusseissa lipunmyyntiautomaatti, mutta ne poistettiin jostain syystä käytöstä. Pandemia lopetti kertalippujen myynnin myös HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa ja se pakotti ihmisiä alkamaan lataamaan HSL-sovellusta. Ulkopaikkakuntalaiset ovat hankalimmassa tilanteessa jos he eivät saa maksukorttiaan kytkeytymään vahvalla tunnistautumisella. Samoin henkilöt joilla ei ole älylaitetta ollenkaan. Kaikilla satunnaisesti kulkeville olisi suuri helpotus jos maksukortilla voisi maksaa suoraan matkansa kulkuneuvon leimauslaitteessa. Pari vuotta sitten kun olin Tampereella totesin että homma todella toimii! Alle 10 vuotiaille lapsille voisi matkustaminen seudullisissa liikennevälineissä olla ilmaista. Suurin osa saa koulun kautta kortin mutta nekin jotka eivät saa koulumatkan lyhyyden vuoksi voitaisiin antaa kulkea ilmaiseksi. Sen sijaan lastenvaunuilla matkustavien ilmaismatkat voisi lopettaa koska kuljettajat eivät myy enää lippuja.
16.09.2024 19:04	John Lindroth:	Osaispa laite vielä puhua ja pyytää asiakkaalta anteeksi!
16.09.2024 20:12	Jouni Halinen:	Speden ja Veskun versio aiheesta http://bot.fi/3yf3
16.09.2024 21:36	Petri Sallinen:	Koronapandemia lopetti lippujen myynnin vain HSL-alueen busseissa. Lähijunissa lipunmyynti loppui vuonna 2017 ja ratikoissa se loppui vuonna 2018. Bussien osalta ratkaisua on pidetty hyvänä — pandemiasta riippumatta. Bussikuskien myymien lippujen osuus oli alle prosentti HSL:n myymistä lipuista. Lippujen myyminen kuitenkin hidasti liikennettä. Hyvin moni HSL-alueen lippujen hankkimiseen liittyvä ongelma ratkeaisi sillä, jos matkustusvälineissä olisi sellaiset lukulaitteet, joissa matkan voisi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella. Lippujen ostamiseen, myymiseen ja tarkastamiseen liittyvistä ongelmista päästäisiin lopullisesti eroon, jos kunnallisesta joukkoliikenteestä tehtäisiin kokonaan ilmaista. (Käyttäjä muokannut 16.09.24 21:39)
17.09.2024 08:23	Jari Ahokas:	Joukkoliikenne ei voi olla ilmaista, korkeintaan maksutonta. Kyllä sen viimekädessä veronmaksajat kustantavat. Joka käytännössä tarkoittaisi veronkorotusta ja se ei varsinaisesti innosta.
17.09.2024 08:59	Petri Sallinen:	OK — maksuton on parempi ilmaus. Käytetään sitä. Kunnallinen joukkoliikenne voi olla maksutonta, kuten se on joissakin Euroopan kaupungeissa. Lipputuloilla katetaan harvoin kokonaan kunnallisen joukkoliikenteen kustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuloja käytetään joka tapauksessa järjestelmän kulujen kattamiseen. HSL-alueella lipputulojen osuus on ollut noin puolet — loput kuluista katetaan alueen kuntien verotuloilla. Jos siirryttäisiin maksuttomuuteen, vähenisi osa järjestelmän kustannuksista: kaikki lippuihin, tarkastuksiin, lippuhallintoon, lukulaitteisiin ja automaatteihin liittyvä. Jossain HSL-hallinnon dokumenteissa lienee saatavilla em. toimintojen kustannukset. Jäljelle jäävät kulut maksetaan veroina. Tässä tapauksessa maksumiehiksi pääsevät kaikki kuntalaiset: myös autoilijat, jotka eivät koskaan käytä joukkoliikennepalveluita:) Kunnallisen joukkoliikenteen maksuttomuutta on perusteltu tasa-arvokysymyksillä. Kun mm. terveydenhuolto ja koulut ovat kaikille maksuttomia julkisia palveluita, niin miksi eivät myös kunnalliset joukkoliikennepalvelut. Vastakkaisiakin argumentteja löytyy. Viime kädessä kyse on kuitenkin poliittisesta vallinnasta. Luxemburgin mallia on kovasti hehkutettu julkisuudessa. Maksuttomuus voidaan toteuttaa myös osittaisena ratkaisuna. Maksuton joukkoliikenne esimerkiksi eläkeläisille, koululaisille jne. Saattaa olla, että silloin muutama tässäkin keskustelussa esitetty ongelma ratkeaisi. (Käyttäjä muokannut 17.09.24 10:55)
17.09.2024 18:41	Miro Heinonen:	"Hyvin moni HSL-alueen lippujen hankkimiseen liittyvä ongelma ratkeaisi sillä, jos matkustusvälineissä olisi sellaiset lukulaitteet, joissa matkan voisi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella." Par'aikaa ollaan uusimassa matkakortinlukijoita uusiin, joissa on tarkoitus olla myöskin tuo lähimaksumahdollisuus. Tämän myötä myös lippuautomaatit poistetaan pian, Länsimetron Kivenlahti-jatkeen asemille niitä ei enää tullut ja remontoidulta Sörnäisten metroasemaltakin se jo poistettiin.
17.09.2024 18:56	Lasse Holopainen:	Uudet HSL-laitteet junissa ovat ergonomialtaan huonompia kuin edelliset. Niissä on tuplasti pienempi näyttö, niin että joutuu monesti ylimääräisen kerran klikkaamaan, jos ei n e ä näytössä itselle sopivaa vyöhykelitteraa.
17.09.2024 19:53	Eero Karttunen:	Miro kertoo, että uusiin matkakortinlukijoihin on tarkoitus saada myös lähimaksumahdollisuus ja että tämän myötä lippuautomaatit poistetaan ja on osittain jo poistettu. Ymmärtääkseni se lähimaksu tapahtuu pankki- tai luottokortilla ja tällainen mahdollisuus on aivan ok juttu. Olen testannut Tampereella ja Turussa. Mutta jos lippuautomaatit poistetaan metroasemilta, niin miten ne matkustajat maksavat matkan, joilla ei ole lainkaan pankki- tai luottokortteja eivätkä voi niitä saadakaan. Eikä älykännykkää. Vaikka he haluaisivat oikeasti maksaa matkansa, mutta laillisella valuutalla, euroseteleillä. Vai onko tarkoitus, että he ostavat lippunsa R-kioskilta? Mutta onko kaikkien metroasemien lähellä edes R-kioskia ja vaikka olisikin, niin eihän se ole suinkaan auki 24 h. Tällaisia "pankkikortittomia" alkoi olla kovastikin esimerkiksi Vantaalla niillä alueilla joihin oli tullut runsaasti maahanmuuttajia. Toki "kortittomia" tuntui olevan myös aivan kantasuomalaisissakin ja monet lippua kaipaavista olivat vielä "ulkopaikkakuntalaisia", joilla ei ollut HSL matkakorttiakaan. Pääsevätkö he matkustamaan ilmaiseksi, jos heille ei kerta kaikkiaan ole järjestetty mahdollisuutta ostaa lippua metroasemalta tai sen läheltä rahalla? Vai onko tarkoitus sanoa seteliä tarjoaville metroasemalla kuten nykyisin sanotaan Rekolan juna-asemalla, että kävele seuraavaan kaupunginosaan R-kioskille ostamaan sieltä lippu? Kyselen vain uteliaisuuttani kun en ole aikaisemminkuullut metroasemien lippuautomaattien poistamisesta.
18.09.2024 10:35	Raimo Harju:	Olen muutaman kerran matkustanu Turussa Föli bussilla, tosin lyhyitä matkoja, ja ostanu kuljettajalta käteisellä 4 euron kertalipun, joka on voimassa 2 tuntia. Usein kuljettajana oli tummaihoinen henkilö joka ei osannu juuri sanaakaan suomea, hän näytti sormellaan vieressään olevaa muovikoteloa johon raha laitetaan, se oli varsin yksinkertaista ja selkeätä. Bussit on niillä kerroilla ollu matkustajia täynnä, sanotaan että vauvasta vaariin ja mikä parasta, siellä on kelvannu niin eurot, kuin nämä nykyaikaiset maksutavatkin.
20.09.2024 21:55	Erkki Nuutio:	Kiitos erityisesti Eero Karttuselle hyvin painavista näkökohdista, jotka painavuudestaan huolimatta jäävät ainakin pääosin vaille korjaavia toimenpiteitä. Näyttää siltä että ylipäätään monen suomalaisyrityksen laatuasiat ovat menneet vakavasti hunningolle. Ollessani työelämässä vuosikymmeniä sitten kehittivät suomalaisyritykset määrätietoisesti toimintojensa laatua. Pätevä ja aikaansaava laatujohtaja oli AIDOSTI olemassa ja toimi suoraan toimitusjohtajan alaisena. Nyt aiempi sähläys ja välinpitämättömyys näyttää palanneen, kuten tuoreet esimerkit näilläkin sivuilla osoittavat. Valitettavasti myös rautatiematkustajaa (ja mieluusti sellaiseksi palaavaa) koskettaen. Palasin juuri pätevyysalani IAA-näyttelystä Hannoverista (Berliinin rautatienäyttely pätevyysalueeni ulkopuolisena ja jäi sivuun.) Hannoverissa esimerkiksi raitiopysäkkien automaatit ovat kunnossa eikä niitä muutenkaan häiritä. Selviin ja riittävästi opastettuihin automaatteihin sai tarjota eri kokoisia eurokolikoita ja -seteleitä, sai maksaa kortilla sekä sai maksaa appeilla (joihin en syventynyt). Matkalta palatessa aloin nilkuttaa. Malmö-Kööpis tunnelisillan ja ison Beltin sillan maksu sujui kortilla vakiokäyttäjien keinoista puhumattakaan (lienee tanskalaista laatua). Korttipääte löytyi kolmelta korkeudelta, joten Ducatollekin oli tarjolla sopiva korkeus. Toista oli kuitenkin Kööpis-Malmö (lienee ruotsalaista laatua). Siellä oli maksupääte vain yhdellä korkeudella, noin 60 cm sivuikkunaani alempana. Kun puoliväliin ikkunasta ulos kurotellen yritin sitä käyttää, lipsahti sähläyksessä jalka kytkimeltä. Seurasi sysäys ja vaihteet eivät enää kytkeytyneet. Paikalle jääneenä hätävilkku päälle. Huomasin sitten 5:n kytkeytyvän ja sain liruteltua auton liikkeelle. Ajoin sillä iltasella epävarmalla mielellä ensimmäiset neljäsataa kilomeriä. Sitten huomasin myös 3:n, 4:n ja 6:n ja R:n palautuneen ja jatkoin Kapellskäriin (saavuin klo 3 aamulla). Muita liikkujia ei silloin Tukholman läpiajossa näkynyt. Lopulta myös 1 ja 2 palautui. Ulkovivun niveliä ei ollut siis murtunut, vaan mennyt aluksi osittain pois paikoiltaan, mutta palautunut. Kaikki sählinki oman varomattomuuteni ja kelvottomasti toteutetun maksupäätteen vuoksi. Itse IAA-näyttelyssä esiintyi perinteisempien rinnalla kaikki kuviteltavissa olevat akku- hybridi- ja polttokennototeutukset. Tietysti tosiasia on että yhtään polttokennokuormuria ei ole MYYTY eikä lähivuosina MYYDÄ, koska sellainen tarvitsisi ilmaiset ja pikaiset korjaukset ja varaosat koko tuotteen käyttöajaksi. Valmistajilta palaa miljardeittain rahaa, joka toki saadaan valtaosin valtiontukina. Yritän lähiviikkoina kuvata täsmällisesti ja jäsennellysti tätä valtavaa muutosyritystä, jossa samalla valitettavasti kiinalaiset jyräävät polvilleen eurooppalaisia raskaiden ajoneuvojen valmistajia, erityisesti komponenttivalmistajia. (Käyttäjä muokannut 20.09.24 21:59)
22.09.2024 14:18	Raimo Harju:	Jouduitpa hankalaan tilanteeseen Erkki, aina ei ole kyse osaamisesta, tai osaamattomuudesta. Hankaluuksia aiheuttaa ainakin mulle kosketusnäyttö puhelimes, kun se on liian herkkä tahattomille hipaisuille.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!