24.01.1978 / Hiirola, Hiirola

24.01.1978 Talvipukuinen pysäkkirakennus ennen radan sähköistystä. Asemalla sai myös Postisäästöpankin palveluja.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hiirola (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hiirola
Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 12.11.2005 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

12.11.2005 17:49 Juha Paulavuo: Idyllinen talvikuva.... Mikä kilpi/kyltti on oven pielessä, en ainakaan mista nähneeni moista ennen.
12.11.2005 17:54 [Tunnus poistettu]: ent Postipankki, josta tuli Leonia, josta tuli Sampopankki, josta tulee...
12.11.2005 18:01 Sakari Kestinen: Joltensakin hassua että vaivaisella pysäkillä on näinkin suuri ja komia rakennus.
12.11.2005 19:09 Tapio Muurinen: Hiirola oli vielä 1960-luvun alussa asema. Sitten se pudotettiin laiturivaihteeksi, ja on nyt liikennepaikkojen alinta kastia.
14.11.2005 06:27 Tero Kovanen: Kuinkas pitkään näillä asemilla oli lipunmyyjiä ja muuta henkilökuntaa, vaikka kauko-ohjaus olikin valmistunut jo 1960-luvun alussa? Vai poistuiko henkilökuntakin kaukon valmistuttua?
18.11.2005 00:32 Jouni Hytönen: Pysäkkihän ei ollut mikään vaivainen, vaan liikennepaikkojen kastissa toisena heti aseman jälkeen. Eli asema, pysäkki, laiturivaihde, laituri, seisakevaihde, vaihde, seisake. Avaan kiistelyn oikeasta järjestyksestä. :) Asemia oli vielä nelja eri luokkaa. Alun perin pysäkit olivat viidennen luokan asemia.
18.11.2005 01:01 Sakari Kestinen: Aivan joo... Minulla oli hyvin pitkään nimittäin sellainen käsitys, että neljä luokkaa asemia, seisake, laiturivaihde, laituri, pysäkki... :D Järkeilin sen sillee, että koska busseillahan on pysäkkejä, ei mikään iso juttu pysähtyä. Mutta kun iso juna pysähtyy pikkupaikalle, olisi hupaisaa kutsua sitä pysäkiksi (eli sopisi ehkä vielä kiskobussille, mutta ei varsinaisille junille). Semmoista pikkupojan järkeilyä :)... Mutta on tuo silti varsin kookas pikkupaikankin asemaksi/pysäkiksi!
18.11.2005 01:02 Sakari Kestinen: Muuten, onko VR:llä tai RHK:llä minkäänlaista linjanvetoa liikennepaikkojen arvokkuus/tärkeysjärjestyksestä?
12.09.2006 22:46 Tauno Hermola: Kuis se nyt menee? ;) Siis tuo järjestys? Ja mitkä noista on nykyään käytössä?
13.09.2006 14:17 Tauno Hermola: Jatketaan monologia :) Vuoden 57 JT (PiRaKe:n sivulla http://www.saunalahti.fi/~harhaa/pirake/​jt57sanasto.html ) määrittelee liikennepaikat näin: "Liikennepaikka = yhteinen nimitys asemalle, pysäkille, laiturivaihteelle, laiturille ja seisakkeelle". Koskas tuommonen 'seisakevaihde' ja 'vaihde' sitten on keksitty?
13.09.2006 15:27 Tapio Muurinen: En osaa vastata Tanen kysymykseen, mutta tuo kategorisointi on monitahoinen. Matkustajan kannalta oli tärkeää, oliko hän asemalla, laiturivaihteella (lv) vai seisakkeella (s). Nämä oli merkitty aikatauluihin. 1950-luvun alkupuolella lv:ta ei erikseen merkkitty. Lv:lta sai ostaa rajoitetusti matkalippuja, koska siellä oli henkilökuntaa. Eri vuosikymmenillä kategoria on vaihdellut. Asema saattoi olla myös eri vuorokauden aikoina laiturivaihteena tai seisakkeena. Hiirola mainitaan 1910-luvulla lv:na. suurimman osan "parhaista vuosistaan" se lienee ollut asema asemapäälliköineen. 1960-luvun lopulta jälleen lv, ja lopulta vain kylmä asema l. seisake. Liikennepaikkojen tärkeysjärjestyksestä ei Jounin kanssa kannata kiistellä :). Helposti pysäkki ja seisake menevät sekaisin tavallisissa keskusteluissa.
14.09.2006 14:16 Marko Anttila: Jouni, mieleni tekisi vähän tarkentaa kyllähän asemia oli viisi eri luokkaa ja lisäksi vielä pysäkki. V lk:n asemat hävisivät 1955/56, aika moni niistä taidettiin muuttaa IV asemiksi ja osa pysäkeiksi.
14.09.2006 14:28 Marko Anttila: Aivan SVR:n/VR:n alkuaikoina käsitteet olivat hieman hakusessa. Asemien jälkeen oli liikennepaikkoja joita nimitettiin pysäyspaikoiksi, pysäkeiksi, laitureiksi, jotka itse asiassa useimmiten vastasivat myöhempää nimitystä laituri, eli olivat miehittämättömiä. Laitureitakin olen nähnyt vanhoissa julkaisuissa tai sanomalehdissä nimitettävän nousulaitureiksi ja/tai poistumislaitureiksi.
14.09.2006 14:45 Marko Anttila: Seisakevaihdetta ei ole suoranaisesti taidettu keksiä, kun esim. ensin rakennettiin jonnekin seisake (tai laituri) matkustajajunapysähdyksiä varten ja myöhemmin samaan paikkaan rakennettiin pistoraide tavaraliikenteelle (jota ruvettiin kutsumaan vaihteeksi). Sitten liikennepaikkaa nimitettiin ehkä aluksi seisake & vaihteeksi, mutta termit liitettiin myöhemmin yhteen, että tuli seisakevaihde tai laiturivaihde. Tietysti ensin paikalla saattoi olla myös vaihde ja vasta myöhemmin paikalle rakennettiin myös seisake/laituri. Mutta asia on sama.
17.09.2006 03:44 Tauno Hermola: Edellä mainittu JT vuodelta -57 määrittelee kylläkin laiturin hieman toisin kuin MarkoA edellä: "Laituri = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka, jossa ei ole sivuraidetta eikä junanlähettäjää". Siis miehitetty liikennepaikka. Mikä se miehitys sitten on ollut, kun junanlähettäjää kuitenkaan ei ole?
17.09.2006 12:31 Juhani Pirttilahti: Ehkä junasuorittaja oli laiturilla?
17.09.2006 13:50 Tauno Hermola: Jeps, tälläinen maallikko tajuaa liikennepaikoiksi aseman, pysäkin ja seisakkeen, nämä nimethän esiintyvät esim. peruskartoissa, laiturit ja vaihteet tuntuvat enempi laitteilta kuin liikennepaikoilta! :)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!