01.03.1989 / Tottolan sorakuoppa, välillä Perniö–Salo

01.03.1989 Hiekkaa on niin paljon kuin kyytiin mahtuu.

Kuvan tiedot
Välillä: Perniö–Salo Kuvauspaikka: Tottolan sorakuoppa
Kuvaaja: Tapio Arvola
Lisätty: 29.09.2006 00:00

Kommentit

29.09.2006 20:12 Juhani Pirttilahti: Heemmetti. ASIALLISTA.
29.09.2006 22:41 Reijo Salminen: Mihin noin hienojakoista hiekkaa on käytännössä tarvittu? Tuonhan olettaisi esim pengerryksissä katoavan seuraavien kunnon sateiden mukana saman tien jättäen mukavia pikku 'ylläreitä' rakenteisiin.
29.09.2006 22:43 Arto Lopia: Se nyt on ihan sama mitä sinne rantaradan uppoavaan penkereeseen kuskataan :)
30.09.2006 00:19 Juhani Pirttilahti: Radan alusrakenteeksi tuota on laitettu. Varmaankin sitä on tuohon aikaan viety Koskelle rakennettavaan Ervelän liikennepaikkaan, sekä Perniön ja Kuovila-Koski välin rataoikaisuja varten. Tuo legenda uponneesta penkasta lie peräisin (1900-luvun alusta?) eräältä radanrakennustyömaalta Perniössä. Paikallinen maanviljelijä tuli työmaalle ihmettelemään ja toteamaan, että "Älkää tähän tehkö mitään. Ei tähän kannata rakentaa". Tähän työmaan päällikkö sitten totesi, että rata on tähän piirretty ja tähän me sen teemme. Työ ei sitten edistynyt odotetulla tavalla, koska maahan kipattu lasti soraa katosi aina yön aikana. Tätä ihmeteltiin kovasti ja päätettiin vaan hakea paikalle lisää soraa. Kyllä se aikanaan sitten loppuisi. Viikon pituisen sorarallin jälkeen maa oli vieläkin samalla tasolla, kuin hommaa aloitettaessakin. Työmaan lähistöltä löydettiin myöhemmin uusi mäki, mitä ei ennen ollut siinä ja pääteltiin, että sora olisi kulkeutunut ja kasautunut siihen. Lopulta rata ilmeisesti tehtiin muualle. En tiedä tarinan todenperäisyydestä. Rantaradalla ei pitäisi olla uppoavia penkereitä, koska koko rata on kovaan pohjaan paalutettu tai on muuten kallion päällä. Osittain ratapohjaa on vielä tuettu asfaltilla.
30.09.2006 00:22 Juhani Pirttilahti: Tarkoitan siis nykytilaa. 1900-luvun rakennustekniikalla penkkoja on varmasti sortunut monin paikoin, mutta eihän se ole uppoamista. :)
30.09.2006 01:28 Tauno Hermola: Miksikäs muuten radalla käytetään karkeaa sepeliä, mutta tien jakava ja kantava kerros tehdään suhteutetuista murskeista? :o)
30.09.2006 08:42 Tommi K Hakala: Olisiko syynä se että pölkyt pysyisivät kuivempina jolloin rapautuminen/lahoaminen on vähäisempää sekä heinittyminen vähäisempää kun itämisalustaa ei ole->myrkyttämisen tarve vähenee?
30.09.2006 09:09 Esko Peranto: Eikös rantaradan sähköityksen aikoihin hävinnyt koko penkka.Muistaakseni Turun sanomissa oli kuva paikalta jossa kiskot roikkui tyhjän päällä.
13.12.2010 16:09 Arto Lopia: Liikennepaikka kentässä lukee: "Liikennepaikka: Ihala (luov. Karjala)"?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!