??.??.1960 / Kannonkoski, välillä Kannonkoski–Kannonsaha

??.??.1960 Tk3 vetää täysiä Ma-soravaunuja kohti Enonjärven asemaa Potmonkosken ylittävällä sillalla. Ratapenkkojen sorastus käynnissä. - Asko Keski-Petäjän kokoelma.

Kuvan tiedot
Välillä: Kannonkoski–Kannonsaha Kuvauspaikka: Kannonkoski
Kuvaaja: Onni Keski-Petäjä (Lisännyt: Esa Keski-Petäjä)
Kuvasarja: Radanrakennustöitä Keitelepohjan ja Saarijärven välillä 1950-1960
Lisätty: 11.11.2006 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Silta
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

11.11.2006 21:03 Tapio Muurinen: Mukava nähdä tällaisia, jo historiallisia kuvia. Täytyy olla kiitollinen Onni Keski-Petäjälle, että on kuljettanut kameran työmaalle ja ottanut näitä kuvia. Sellaista ei juuri noihin aikoihin tapahtunut.
11.11.2006 23:08 [Tunnus poistettu]: Hyvä kuva ns. turvetenderisestä veturista vaikka tämä Pikku-Jumbo näyttää tässä olevan aito halonsyöjä. Jaa-a tuleeko mullakin näitä englannin pohjaisia sanahirviöitä. Joka tapauksessa tää oli viimeisiä aikoja, jolloin maassamme käytettiin vielä turvetta(kin) vetureiden polttoaineena ja odotan mielenkiinnolla putkahtaako näihin kuviin joihinkin ehkä sellainenkin. Yhdistelemällä 1960-luvun rautatietilastoja ja koneiden sijoitus- ja kilometritilastoja päädytään myös siihen vaihtoehtoon, että täälläkin olisi vielä voitu (ainakin teoreettisesti) turvekoneilla ajaa tuolloin. - Vahvasti näyttää kone edelleen olevan, joku noista Jyväskylän 840- sarjalaisista tai aivan siitä viereltä. Vilkaisin nopeasti, että ainakin 842-844:ssä oli noita turvetendereitä kytketty pitkälle 1960-luvulle vaikka olivatkin jo tuolloin "tavallisia" Jyväskylän halko-koneita. Tuskinpa kuitenkaan mikään näistä turvetendereistä säilyi loppuun asti tällaisina vaan niitä muutettiin muille polttoaineille sopivimmiksi aivan viimeisiksi ajoikseen.
12.11.2006 12:24 Tapio Muurinen: Hieman historiaa turpeen käytöstä höyryvetureissa. - VAPO-konserni on oikeastaan saanut alkunsa 1940, kun tuli asetus Rautatiehallituksen Puutavaraosastolle polttopuiden ja puutavaran hankkimisesta valtion laitoksille. Sotavuosina hiiltä ei saatu ulkomailta, eikä halkojakaan riittänyt kunnolla asuntojen lämmitykseen. Parhaat halonhakkaajat olivat rintamalla. Siviileille järjestettiin mottitalkoita. Turvetta alettiin käyttää halkojen ohella vetureiden polttoaineena. Pistopalaturpeen nosto sopi kotirintamalle jääneille siviileille. Vuonna 1945 osaston nimeksi tuli Valtion Polttoainekeskus (VAPO). Se oli jo aikaisemmin siirtynyt kansanhuoltoministerön alaisuuteen. Sotien jälkeen hiiltä ja halkoja alettiin jälleen saada, mutta nostettua turvetta oli varastoissa ja se piti käyttää. Ehkäpä sitä edullisissa paikoissa, kuten Seinäjoen ympäristössä edelleenkin nostettiin. Tarkempaa tietoa tästä asiasta ei ole.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!