??.06.1963 / Hamina, Hamina (uusi)

??.06.1963 Hillon 22 m:n kääntölava. Se valmistui suurten ratapihalaajennusten yhteydessä 1950-luvun alussa. Aikaisemmin Kouvolasta saapuvien junien höyryveturit: Satikat, Pikku-Jumbot, Jumbot, Ristot ja Trumannit joutuivat ajamaan toiseen suuntaan tenderi edellä. Taustalla lähinnä Koirakarin puuvarasto ja purkuraiteet. Sen takana Nuutniemen pieni laivalaituri ja telakka, jossa sotakorvausaluksia viimeisteltiin. Haminanlahden takana näkyy kaupungin rantaa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hamina (uusi) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 01.12.2006 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

01.12.2006 23:16 Jorma Rauhala: Uuups kun on "vanha" v/orgilaisen omaottama kuva! Lienee esilläolevista kuvista ihan nestoriluokkaa, onhan tuosta laukaisusta jo yli 43 vuotta. Ja sitten asiaan: Kun ensimmäisen kerran olin itse tässä Hillon pöydän luona, olo oli jotenkin hassu, kun tähän systeemiin ei liity perinteisesti läsnäolevaa veturitallia. Harvinainen ilmiö Suomessa. Äkkinäisesti ei muistu vastaavia tallittomia (reilunkokoisia) pöytiä muuta kuin Haapajärven pöytä.
01.12.2006 23:23 Tapio Muurinen: Edellisenä syksynä nuori mies oli ankarasti säästettyään ostanut Felican. Tässä kamera on jo vajaan vuoden vanha. - Ja asiaan: Hillossa ei vetureiden ollut tarkoituskaan yöpyä. Linjaveturit kävivät vain kääntymässä. Täällä ne eivät saaneet edes juotavaa (vettä) eikä syötävää (hiiliä/halkoja).
02.12.2006 10:25 Tomi Lapinlampi: Minkäsmoinen tuo Huutokosken tilanne oli? Siellä on raunioista päätellen ollut joskus kääntöpöytä (siellä vesitornin takana), mutta ilmeisesti ei veturitallia?
02.12.2006 10:41 Tapio Muurinen: Huutokoskella on ollut 13,7 m:n kääntöpöytä, mutta ei tiettävästi tallia.
02.12.2006 14:51 Ari Palin: Olisikohan Huutokosken kääntöpöydän tarkoitus ollut suunnanvaihto Joensuun suunnasta Savonlinnan suuntaan ja päinvastoin? Parikkala-Säkäniemihän valmistui vasta 1966. Lisäksi sotien jälkeen katkesi yhteys Parikkalaan Elisenvaaran kautta.
02.12.2006 15:38 Tapio Muurinen: Itse otetuista vanhoista kuvista puheenollen, tästä kaikki alkoi. - Kuva ensimmäisestä rullasta syksyllä 1962 http://vaunut.org/kuvasivu/19611
03.12.2006 05:38 Tapio Keränen: Eikös Ämmänsaaressa ollut myös 20 metrin käsintyönnettävä kääntölava ilman tallia. Lappeenrannassa ei perinteisessä mielessä kääntölavan vierellä ole ollut tiilistä ympyrätallia uudella ratapihalla.
07.12.2006 11:30 Tapio Muurinen: Tämä Hillon kääntölava tuli vaikeuksien kautta. Rata oli valmistunut jo 1937, ja siitä saakka veturit joutuivat ajamaan Kouvola-välin toiseen suuntaa tenderi edellä. Vuonna 1951 sattui Keltakankaalla (Inkeroisten pohj.puolella) tasoristeysonnettomuus, jossa Jumbo ajoi perä edellä kuorma-auton kanssa yhteen. Tenderi suistui ensin kiskoilta ja kaatoi muistaakseni koko veturin. Siinä lämmittäjä kuoli. Kouvolan osasto alkoi vaatia Hilloon kääntölavaa. Se louhittiin puoliksi kallioon, koska muualla ei ollut tilaa. Aluksi lava oli osaston historiikin mukaan sähköistämätön, ja veturit isotkin veturit käännettiin veivillä tai työntämällä jatkovarsien avulla. Pari sellaista näkyy F-vaunubn edessä, pienen sähkölaitekopin vieressä. Lavan sähköistämistäkin osasto joutui erikseen vaatimaan. - Kerran satuin näkemään 1960-luvulla, kun aluella oli laaja sähkökatko, niin Ristoa ei alettu kääntää käsivoimin, vaan se lähti tenderi edellä Kouvolaan. - Haminan tallilla oli aluksi 13,82 m:n kääntölava. Se muutettiin samoihin aikoihin 22 m:ksi. Tallin vanha lava oli kuulemma niin herkkä, että sitä ei tarvinnut kuin vähän tönäistä.
07.12.2006 12:24 Tapio Muurinen: Tästä kääntöpöydästä eikä maisemastakaan ole enää jäljellä kuin muistot ja tämä kuva. Haminan talli ja kääntöpöytä ovat vielä olemassa, vaikkakin alennuksen tilassa, sillä rataakaan ei ole ollut yli 20 vuoteen. Kuva Haminan tallin 22 m:n kääntöpöydästä parin vuoden takaa http://vaunut.org/kuvasivu/12937
22.08.2024 10:25 Juha Kutvonen: Niiralassakin taisi olla pelkkä kääntöpöytä. Sitä käytettiin ainakin lättien kääntämiseen silloin, kun ajettiin pelkällä motilla tai veto-liite -yhdistelmällä.
22.08.2024 10:43 Teppo Niemi: Jos oikein muistelen, kun kaivelin viikonloppuna tietoja Syrjän veden- ja polttoaineenantopaikkaan liittyen, nnin Niiralan kääntölavan pituus pisti silmään hervinaisena mittana. Muistaakseni se oli sama kuin Nurmeksessa, eli 18 m.
Veikkaanpa, että sitä on käytetty höyryveturiaikaan myös veturien kääntämiseen, sillä eihän Niiralan ja Joensuun välillä ole ollut muita kääntömahdollisuuksia.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!