26.06.2006 / Hamina, Hamina (uusi)

26.06.2006 Yöllä käy Poitsilan tuloratapihalla ryske, kun nämä tästä katoavat. Seuraavat ovat jo olleet jo monta vuorokautta matkalla.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hamina (uusi) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 07.05.2007 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

07.05.2007 04:52 Tuomas Pätäri: Hieno on tunnelma, ja hienot ovat värit. Edessä on mahdollisesti vuoden lyhyin yö, päiväyksen mukaan.
07.05.2007 09:04 Tapio Muurinen: Ennen dieselkaudella, jota kesti noin 20 vuotta, normaali junamitta oli 20 "Goboa", ja junapaino 1500 t. Nyt junassa on 50-60 vaunua ja painoa 4500 t.
07.05.2007 10:20 Kimmo Pyrhönen: Alkavatkohan Viron ja Venäjän välisen patsaskiistan seuraukset näkyä täällä vilkastuvina kuljetuksina vai mahdetaanko ne ohjata entistä eteläisimmille reiteille?
07.05.2007 10:36 Tapio Muurinen: Sellaisia ennusteita on näkynyt ja kuulunut, että liikenne Suomen puolella lisääntyisi jonkin verran. Venäjä alkoi tehdä Viron reiteillä "ratatöitä". Noin 10 vuoden takaisista huippuvuosista kuljetusmäärät ovat vähentyneet noin puoleen juuri liikenteen siirryttyä Viron puolella, ja myös Koiviston nestesataman valmistuttua.
07.05.2007 11:58 Jouni Hytönen: Koivistoon tulee kaikki öljy putkia pitkin, mutta voihan sekin olla pois Suomen liikenteestä. Uuraan terminaaliin sen sijaan tulee kaikki öljy rautateitse. Esim. Google Earthista näkee hyvin, miten paljon vaunuja Uuras käsittelee. Jotain kertoo sekin, että Viipuriin rakennettiin pikavauhtia kolmioraide Uuraan liikennettä varten ja rata myös sähköistettiin.
07.05.2007 17:03 Tapio Muurinen: Neuvostoliiton hajoamisen ja muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen Venäjä alkoi kehittää voimakkaasti öljytuotteiden vientiä Suomenlahden kautta. Omat satamakapasiteetti ei ollut siihen riittävä. Suomessa oli hyvät satamat ja pitkäikaiset suhteet. Muita suuria öljysatamia oli esimerkiksi Muuga ja Klaipeda. Vaikka Suomen vienti Suomen kautta oli vain muutamia miljoonia tonneja, oli se kuitenkin huomattava tuloutus VR:lle ja satamakaupungeille. Suurimmillaan Haminan kauttakulkuliikenne oli 1996, jolloin transitona meni ulos n. 2 milj. t. Lisäksi meni Neste Oy:n jalostamoille satoja tuhansia tonneja (varovainen arvio). Juurikorven-Haminan radan liikenne oli 9,6 milj. brt. Ainoa vuosi muuten, kun Hamina meni Kotkan edelle. Venäjä on kehittänyt omiaa öljynvientiään koko ajan. Vanhoja satamia on parannettu, kuten Pietari. Uuraaseen tuli öljysatama, jota ei siellä ollutkaa. Uusia on tulossa: Batareinaya, Ust-Luga ja Vistino. Koivisto uutena ja suurimpana vie jo nyt yli 40 milj. t. Kolmannen vaiheen jälkeen, 2010, vienti on 60 milj. t. Mainittakoon, että Venspilsin vienti romahti Koiviston valmistumisen jälkeen 80 %. Haminan kautta nesteitä menee nykyisin n. 1 milj. t. (suuruusluokka).
07.05.2007 17:11 Jouni Hytönen: Iso öljysatama on myös Ventspils Latviassa. Sinne johtavasta putkesta venäläiset väänsivät hanat kiinni 2003. Tämän seurauksena tosin rautatieliikenne satamaan lisääntyi entisestään. Eli ei tämä "ratatyöjuttu" ole ensimmäinen laatuaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!