30.05.2008 / Tampere, Pyynikki, välillä Tampere–Lielahti
Niila Heikkilä

30.05.2008 Pispalan maamerkkinä vuodesta 1908 seissyt haulitorni on valvonut Tampereelta länteen, ja myöhemmin pohjoiseen menevää liikennettä hyvin keskeisellä paikalla. Viimeiset haulivalokset pudotettiin tästä 55 metriä korkeasta tornista jouluviikolla 1972. Haulimestarin on ollut varsin hyvä katsella näköalapainotteiselta työpaikaltaan auringonnousuja, koska haulipadan lämmittäminen koksilla aloitettiin yleensä jo aamuyön tunteina seuraavan päivän töitä varten. Kivihiilen savua on siis ollut näissä maisemissa tarjolla aikoinaan varsin paljon. Kuvan alalaidassa P273 ohittaa yön pimeimpänä hetkenä haulitehdasta, ja taitaapa tornin ikkunasta kajastaa jo haulipadan hehku..

Kuvan tiedot
Välillä: Tampere–Lielahti Kuvauspaikka: Tampere, Pyynikki
Kuvaaja: Niila Heikkilä
Lisätty: 10.06.2008 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

11.06.2008 00:55 Matti Piiroinen: Minullahan ei oo mitään hajua mistä on kyse näissä halutorneissa mutta nätti kuva!
11.06.2008 01:31 Niila Heikkilä: Oletkos koskaan kuullut miten sorsanmetsästäjä pyytää sorsia?
11.06.2008 11:21 Topi Lajunen: Wikipedia väittää: "Haulimestari kiipesi torniin yleensä neljän aikaan aamulla tulia virittelemään. Kylminä talviaamuina lyijypadan lämpiäminen kesti kolmekin tuntia. Pataan mahtui kerralla 400 kiloa lyijyä. Se hinattiin harkkoina ylös tornin huipulla sijaitsevaan valuverstaaseen. Tornin kehikkorakenteen keskellä oli koko tornin korkuinen hauliputki. Hauliputken yläpäässä oli vaihdettavat erikokoiset seulat, joiden läpi sula lyijy pääsi putoamaan alas pisartuen halutun kokoisiksi hauleiksi. Lyijy nosteltiin seulan päälle käsikauhalla. Pisarat muotoutuivat pallomaisiksi hauleiksi, kun ne pyörivät ja jäähtyivät pudotessaan vapaasti ilmassa putkea alas. Lopullisen jäähtymisen varmisti alla oleva vesiastia."
11.06.2008 23:26 Jarmo Pyytövaara: Hieno kuva! Onko aito taivas? Vai onko saatu aikaaan liukuvärillä?
12.06.2008 02:18 Niila Heikkilä: Aito on. Kuva on otettu Fuji Velvia ISO 50 diafilmille 30 sekunnin valotusajalla. Se on melkoisen värikylläinen filmi, joskin ymmärrettävistä syistä melko vaativa yöolosuhteissa. Se ei kuitenkaan pala puhki läheskään niin helposti kuin herkemmät diafilmit, joten sopii myös tällaiseen yörevittelyyn puolihämärissä olosuhteissa. Pimeässä yössä se ei toimi, toisin kuin kinonega joka saattaa yltää jopa ällistyttäviin tuloksiin ääriahneilla aikavalotuksilla. Nyt tosin mennään jo sille aihealueelle jossa digikuvaaja hymähtää että miksei sitä digilläkin voi ottaa yökuvia. Voi toki, mutta se ei (vielä) osaa simuloida filmiä kuin tiettyyn rajaan asti. Harrastuksena voi harrastaa filmin ääriominaisuuksien kolkuttelua, nyt kun sitä vielä voi tehdä :)
13.06.2008 12:31 Jarmo Pyytövaara: Kuva on vieläkin "parempi" ollessaan aito. Taivaan väri oli niin erikoinen, epäilin sen olevan liukuvärillä tehdyn. kokeilin sitä kuvastasi, varsin vähällä vaivalla onnistui hyvin. Itse en enää ole ottanut diakuvia 20-30 vuoteen, olen siinä asiassa aivan pihalla. Suosin silloin Kodakia ja pitkin hampain otin joskus Agfaa. Olen ottanut auringon laskuista ja -nousuista kuvia, mutten tuonkaltaiseen taivaan väriin ole ennen törmännyt. Hienoja kuvia! (Käyttäjä muokannut 13.06.2008 12:31)
13.06.2008 15:23 Hannu Korpimäki: Aidot värit? Vau! Nyt on pakko laittaa respektiä tulemaan. Itsekin arvelin ensin kuvan värejä käsitellyiksi.
13.06.2008 16:03 Topi Lajunen: Filmi toki näkee värit eri tavalla kuin ihmissilmä, joten siis miten määritellään aito väri? :)
13.06.2008 16:51 Hannu Korpimäki: Juu, olisi pitänyt sanoa käsittelemättömät värit. Onhan tässä siltikin aika monta teknistä laitetta välissä (joissa kaikissa on jotkut säädöt) ja sitten vielä muutama biologinen elin siihen päälle...
13.06.2008 22:16 Jarmo Pyytövaara: Topi, eikö filmi toista värit, ei näe. Aidot värit määritellään saivartelemalla ja joissakin tapauksissa esim. RGB, CMYK, ym.
13.06.2008 23:10 [Tunnus poistettu]: Monimutkaastetahan vielä vähä. Filimin eri väreille reagoivilla hopahalogenidikiteistä muodostetuilla valonherkillä kalvoilla on erilaiset resiprookkiominaisuudet.
Ammattilaatujen färifilmeissä on kai vieläkin pitkille valotusajoille sodatusohjeet filmin ominaisuuksista kertovas läpyskäs. (Käyttäjä muokannut 13.06.2008 23:11)
14.06.2008 04:39 Topi Lajunen: Jarmo, totta näpyttelet. Tarkoitin, jotta filmi tavallaan "tulkitsee" sen kuvan, joka sille lankeaa. Se tulkinta sitten välittyy esim. tässä digitoinnin kautta meille katsojille.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>