??.??.1930 / Iisalmi
??.??.1930 Ison Iitan rinnalla elo pojan ompi huoleton... Iisalmen Iita kuvattuna asemalla 1930-luvulla. Lähteistä ja paikasta riippuen veturisarjaa kutsutaan Iituksi tai Iitaksi.
Kommentit
| 30.09.2009 15:10 | Eljas Pölhö: | Onpa harvinainen kuva. I1-sarjan vetureiden kuvista ei todellakaan ole ylitarjontaa. Iita vai Iitu saattoi riippua paikkakunnasta. Lempinimet eivät ole mitenkään eksakteja. Reilu 100 vuotta sitten tällä sarjalla hoidettiin Helsinin ja Pietarin paikallisliikennettä. | |
| 30.09.2009 16:36 | Pasi Utriainen: | Tuo erkkeri on varmaan jälkikäteen asennettu vaihtotöitä silmälläpitäen. Epävarman tiedon mukaan tämä veturi olisi ollut käytössä 1950-luvulle saakka. | |
| 30.09.2009 17:28 | Eljas Pölhö: | Erkkeri on jälkikäteen asennettu. Samoin näyttäisi karja-aura poistetun (ja korvatun astinlevyllä) ja kaikki vetopyörät laipallisilta. Veturi 303 hylättiin 1945-46 kolarissa vaurioituneena ja 304 1950. 301 jäi sotatoimialueelle ja 305 luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Viimeisenä hylättiin 302 vuonna 1952. aikka veturit oli suunniteltu paikallisliikenteeseen, niin vuoden 1942 sarjamerkkiuudistuksessa ne luokiteltiin vaihtovetureiksi Vk1 silloisen käyttötarkoituksensa mukaan. | |
| 30.09.2009 19:14 | Ilkka Hovi: | Olen miettinyt miksi joihinkin tasoluistisiin vetureihin asennettiin mäntäluistit ja toisiin ei. Yhdyskoneelliset sarjat (Sk3, Sk5 ja Sk6) käyttivät märkähöyryä, joka myös "voiteli" luisteja. Tulistinveturit, joihin vaihdettiin mäntäluistit olivat sarjaa Hk1 ja Tk1. Nämä kulkivat myös paljon linjalla. Vaihtovetureina käytettyjä sarjoja Vk1 ja Sk4 ei varustettu mäntäluisteilla. Oletan, että vaihtotöissä voi helpommin sylinteri jäähtyä ja sylinteriin muodostua lauhdetta. Tasoluistin ominaisuus on nousta ylös ja päästää lauhde pois sylinteristä vaikka sylinteriä ei olisi varustettu varoventtiilillä. | |
| 30.09.2009 20:46 | Markku Blomgren: | Yhdyskoneellisuudella tarkoitetaan kaiketi compound-rakennetta, eli kahta erikokoista sylinteriä? Oliko vanhemmissa vetureissa siis kaksi samankokoista sylinteriä ja jos oli, niin toimivatko ne tasatahdissa vai epätahdissa (termi?)? Mikä oli muuten ensimmäinen yhdyskone(sarja) suomessa? | |
| 30.09.2009 21:18 | Tapio Muurinen: | Iitu ja Iita, molempi parempi. Iita oli kaiketi kova kulkemaan, tai riipui kuljettajasta. Haminan hekilöjunia näillä vedettäessä lämmittäjä A.Yläneva toppuutteli kuljettajaansa: "Älä aja niin lujaa, tai ei pysytä kiskoilla." | |
| 30.09.2009 21:21 | Ilkka Hovi: | Yhdyskone eli compound rakenteessa, kun veturi on kulussa, höyry paisuu ensin toisessa sylinterissä ja sitten toisessa. (Näin Suomessa, ulkomailla monimutkaisempiakin rakenteita.)Liikkeelle lähtiessä on mahdollista johtaa korkeapainehöyryä (tavallisesti) alennetulla paineella myös matalapaine- sylinteriin. Kaksoiskoneiset veturit (engl. simple) ovat kahdella tai useammalla sylinterillä varustettu ja sylintereihin johdetaan periaatteessa kattilan paineista höyryä. Kaksisylinterisillä koneilla on kammet (vetopyörissä olevat tapit, joihin kiertokanki kiinnittyy) 90 asteen kulmassa. Tämä jotta veturi lähtisi liikkeelle kaikissa pyörien asennoissa. Tämähän ei onnistu yhdyskoneilla jos korkeapainesylinteri on nk kuolokohdissa, jolloin apua on saatava matalapainsylintereistä. Kolmi tai useampi sylinterisissä koneissa on kammen kulma eri kuin tuo 90 astetta, esim kolmisylinterisissä 120 astetta. Tämä antaa tasaisemman käynnin. Viime vuonna Englannisssa valmistunut "Tornado", joka on pyörästöltä 4-6-2 tai saksalaisittain 2'C1'h3 + tenderi, on koneiston kiskoihin aiheuttamalta rasitukselta huomattavasti englantilaista Britania luokan 4-6-2 (2'C1'h2) veturia pienempi. Ensimmäinen suomalainen yhdyskonesarja on Winterthurin valmistamat G3 ( Sk3) veturit vuodelta 1892. | |
| 30.09.2009 21:55 | Pasi Utriainen: | Kiitos jo näistä lisätiedoista, tänäkin päivänä sitä vaan oppi jotain uutta. | |
| 22.01.2014 14:58 | Eljas Pölhö: | Pieni tätä veturia koskeva dokumentti vuodelta 1932 http://vaunut.org/kuva/89661 | |
| 22.01.2014 15:13 | Eljas Pölhö: | Dokumentista http://vaunut.org/kuva/89662 ilmenee, että veturi korjattiin Kuopiossa ja että sihen silloin asennettiin tulistimella varustettu kattila. |