16.08.2009 / Rautatiemuseo, Hyvinkää asema
16.08.2009 Dr13 2343 rautatiemuseon pihassa. Joku ottaa kuvan.
Kommentit
| 22.11.2009 14:17 | [Tunnus poistettu]: | Voithan lisätä jo aiemmin jos vain 10e liikenee;D | |
| 22.11.2009 17:56 | Tapio Muurinen: | Tällaisena puhtaina ja "viattomina" näitä putkahteli maailmaan emakkojen, Valmetin ja Lokomon, kohdusta kuin pieniä porsaita vuosina 1963-65. "Ajopiirissäni" Haminan seudussa oli mukava seurata aina uusia ja uudempia tulokkaita. Esimerkiksi 1965 kuittasin numerot 2301 - 2350. Tuoreimmat vain kerran joulukuussa, mutta esimerkiksi 2332 ja 2337 kahdeksan kertaa; seuraavana vuonna sitten nuo loputkin. - Kymenlaakson lehdestä kuvateksti. "Näitä lähes 3000 hv:n veturihirviöitä on Kouvolan varikolla nykyisin 50. Hr13-vetureilla saisi ajaa vaikka 140 km/t, jos vain radat sen vauhdin kestäisivät". | |
| 22.11.2009 19:28 | Jimi Lappalainen: | Teemu: niin, miksi ei muuten? En muistanutkaan. | |
| 23.11.2009 16:36 | Tunnus poistettu: | Mitkä muuten ovat dieselsähköisen voimansiirron merkittävimmät edut. Niitähän on pakko olla koska tuollaisia ratkaisuja on paljon. Ehkä parempi tehon optimointi tms?. Toisaalta voisi kuvitella, kun ikiliikkujaakaan ei ole keksitty, tehohäviöiden lisääntyvän monen laitteen yhdistelmässä. | |
| 23.11.2009 20:53 | Topi Lajunen: | Dieselsähköisessä ratkaisussa ei tarvita vaihteistoa lainkaan, sillä päämoottorin ja pyörien pyörimisnopeus ei ole toisiinsa sidoksissa. Vaihteiston puuttuminen tekee voimalinjasta yksinkertaisemman, ja lisäksi voidaan pyörittää päämoottoria kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla kierrosnopeudella, parhaimman hyötysuhteen saavuttamiseksi. | |
| 24.11.2009 00:51 | Jaakko Tuominen: | Tosin Dr13 telissä on/oli aluevaihtaja. | |
| 24.11.2009 09:46 | Tapio Muurinen: | Voisiko joku käyttäjistä kertoa, kuinka se vaihto T/P-junakäytössä tapahtui. Ohjaamon takaseinässä oli valolaatikko, jossa näkyi vaihtajan asento, muistaakseni P140 tai T100. - Oliko se yksinkertainen toimenpide, ja oliko se valmiina ennen ajovuoroon lähtöä? (Käyttäjä muokannut 24.11.09 09:46) |
|
| 24.11.2009 10:49 | [Tunnus poistettu]: | Aika harvoin aluevaihdetta tarvitsi muuttaa varsinkin kun se oli huoltokuljettajien toimesta valmiiksi yleensä suoritettu. En jaksa enää muistaa muuta kuin että taisi olla kammella väännettävä huoltokäytävältä eli puolesta välistä kulkukäytävää hypättiin kompuran yli ahtaaseen välikköön ja sieltä jostain. | |
| 24.11.2009 11:27 | Jorma Toivonen: | Tuo aluevaihteen kääntö suoritettiin "tuuletinkomerosta". Ovesta sisään ja pimeään oikean seinustan viereen, vaihteiston päältä avattiin suuri luukku - olisiko ollut lukittuna suuntakahvalla - seinältä veivi käteen, jolla avattiin lukitus ja samoilla kohdin seinässä olevaa vipua kääntämällä paineilman avulla välitys-suhde vaihtui, veivattiin lukitus kiinni ja luukku suljettiin, samat toiminnot toisessa päässä. Lukitusta avattaessa laskettiin veivin kierrokset (taisi olla reilu 20kierr.), sama kierrosluku täytyi olla myös kiinnitettäessä, sillä varmistettiin, että "aluevaihde" oli kääntynyt loppuun asti ja lukittunut. Ellei paineilmalla kääntö onnistunut, saattoi toimenpiteen suorittaa myös käsin kammen avulla. | |
| 24.11.2009 13:32 | Tapio Muurinen: | Kiitokset molemmille selityksistä. Jotain tuollaista muistelen, että paineilmalla se välitys tosiaan muutettiin. | |
| 24.11.2009 21:20 | Jorma Toivonen: | HArvoin aluevaihdetta Riihimäellä käänneltiin. Konepajalta tullessa saattoi se olla M-asennossa ja silläkin normaali tavarajuna kulki mukavasti. Pikajuna-ajoja ei ollut, joten veturin siirtoajossa tuo T-vaihteen 100km/h (tai vähän yli) riitti hyvin. Taidettiin sitä joskus ajella "seka-asennollakin". | |
| 24.11.2009 23:23 | Jaakko Tuominen: | Jorma: Niiltä yöopintoretkiltäni muistelisin että jos paineilma ei vaihtanut aluetta olisi sen kääntämisessä tarvittu n. 100 kierrosta. Aikaa on paljon ja muisti sitä mitä se on joten tarkennatko. | |
| 24.11.2009 23:34 | Jorma Toivonen: | Lukituksen avaamiseen ja kiinnittämiseen tarvittiin sama kierrosmäärä, käännettiinpä aluevaihdetta ilmalla tai käsin. Käsinkääntöön otettiin vain pitkähkö "rautakanki" avuksi, jolla toimenpide suoritettiin - näin muistelisin, en koskaan joutunut toimenpidettä noin suorittamaan. Voihan tietysti laskea näinkin: yli 20 kierr. avaamiseen ja sulkemiseen kerrottuna kahdella tekee n. 100kierr. |