13.08.1955 / Lieto
13.08.1955 Sain välitettäväkseni kuvan, jonka omistaja olisi kiitollinen kaikenlaisista lisätiedoista. Seuraavassa kuvaajan muistikuvia tapahtuneesta: Heinäkuu 1955, kello arviolta 18.00, kaunis kesäilta, Liedon aseman pohjoispuoli. Paikka vähän ennen kuin sivuraiteet yhtyvät päärataan, ehkä pari sataa metriä asemalta Auran suuntaan. Liedon aseman pohjoispuolella oli tasoristeys, jossa muistini mukaan oli asemalta ohjattavat puomit. Nykyisin tasoristeys on korvattu erittäin maisemaan sopimattomalla sillalla. Tapahtumahetkellä olin n. aseman vastakkaisella puolella avonaisella pellolla, kun Turun suunnasta tuli tavarajuna, joka vihelsi jatkuvasti. En muista, että juna olisi tehnyt mitään voimakkaita jarrutuksia. En huomannut myöskään katsoa tasoristeykseen, mutta oheinen auto oli jo silloin kiskoilla ja törmäys oli väistämätön. Juoksimme veljeni kanssa onnettomuuspaikalle ja muistan, että kiskoilla oli ruumiinosia. En muista enää tarkkaan uhrirn lukumäärää.
Kommentit
| 24.11.2009 00:56 | Jorma Toivonen: | Austin A35 (?) ei paljon tunnu Hv:n edessä. | |
| 24.11.2009 12:01 | Tunnus poistettu: | Austin ei myöskään anna juuri suojaa kylkionnettomuudessa. Romusta näkee, ettei ilman rumihia ei ole tästä onnettomuudesta selvitty. | |
| 24.11.2009 13:54 | Tuukka Ryyppö: | Karja-aura tuskin on paljoa auttanut tuon ajan tasoristeysonnettomuuksissa. Ruumiita tulee "silti". | |
| 24.11.2009 14:02 | Eljas Pölhö: | Näkyy tavarajunassa olleen Hv1-2 veturina. Siitä ja kellonajasta päätellen kyseessä oli nopea tavarajuna T3407 Turusta Tampereelle (junan numero vuoden 1958 veturikierrosta). | |
| 24.11.2009 15:48 | Eljas Pölhö: | Austin A35 tuli vasta syyskuussa 1956. Kuvassa varmaan edellinen versio eli A30. | |
| 25.11.2009 11:02 | Esko Maasalo: | Veturin keulan takaa näkyy Ylikylän navettarakennuksen pääty ja sen editse johtaa entinen Ravikontie. Tasoristeyshän sijaitsi hieman nykyisen sillan aseman puolella, josta vieläkin paljon kuljetaan kävellen yli. Kellonaika on varjoista päätellen aika oikeanlainen ja tähän kuvan paikkaan on törmäyspaikasta arviolta matkaa n. 250 m eli oletettavasti jarrutusmatka on kai sentään vähän pidempi. Mahtaisiko entinen työkaveri Taisto Helenius tietää tapauksesta enempää, asustelee nimittäin kuvanottopaikasta parinsadan metrin päässä nykyisin? | |
| 25.11.2009 12:08 | Juha Kutvonen: | Kuinka yleistä oli Hv-sarjojen käyttö tavarajunissa? Enpä ainakaan muista nähneeni yhtään kuvaa sellaisesta junasta. | |
| 25.11.2009 12:51 | Eljas Pölhö: | Kiito- ja pikatavarajunissa varsin yleistä ja käytössä raskaan kiskotuksen tuloon saakka, 60-luvulla esim. Turku-Tampere, Seinäjoki-Oulu ja Pieksämäki-Joensuu. Junat kulkivat pääasiassa pimeään aikaan, mikä on varmaan se kuvien lukumäärää rajoittava tekijä. | |
| 25.11.2009 14:03 | [Tunnus poistettu]: | Vuosittaisista rautatietilastoistakin näkyy vielä 1960-luvun puolivälissäkin, että kyllä Hv:eillä varsinkin ykkösillä ajettiin paljon tavarajunia ja vielä usein enemmän kiitotavarajunia, unohtamatta sekajunia ja järjestelyjuniakaan. Hv1:sten vahva osuus tilastoihin on kertynyt paljolti Eljaksen mainitsemilta osuuksilta. Kakkosilla on ajettu tuolloin 1960-alkupuoliskolla huomattavasti vähemmän ja kolmosilla vielä vähemmän. Nelosilla kaikkein vähiten ja nekin etupäässä tavara- ja järjestelyjunissa. Tässä eräs ikimuistettava päivä kun kahdella autolla seurattiin Hv:tä tavarajunan perässä. http://vaunut.org/kuva/14247 | |
| 25.11.2009 15:07 | Tunnus poistettu: | Kun tuntuu olevan asiantuntijoita paikalla, kysyisin mikä oli se aavejuna? On selitetty, että sellainen juna, jossa ei ollut konduktööriä joka ennen oli aina tavarajunissakin. Minulle tli silloin 50-luvulla, kun niistä kuuli paikallisen ratavartijan puheista sellainen käsitys, että olisi ollut paremminkin kyse junasta joka kulki 'vakio-ohjelman' ulkopuolella. |
|
| 25.11.2009 22:10 | Seppo Romana: | Kuva on todella hieno ja mielenkiintoinen. Tutkin Turun varikon vauriomerkintöjä enkä löytänyt sieltä mitään tähän onnettomuuteen viittaavaa. On mahdollista, ettei veturiin tullut mitään vaurioita ja siksi tätä onnettomuutta ei ole dokumentoitu. Toinen vaihtoehto on se, että tapahtuma onkin elokuulta 1956, jolloin Hv1 554 on 13.8. ollut korjauksessa seuraavasti: "Karja-auran korjaus, v.p. puskinlasi uusittu ja kehys oikaistu." | |
| 26.11.2009 13:19 | Teemu Hurskainen: | Jos joku julkaisisi nykypäivältä vastaavan kuvan, alkaisi heti hirveä itku siitä, miten sopimatonta on ylipäätään kuvata onnettomuutta, jossa ihmisiä on kuollut ja lisätä siitä vielä kuva tänne. | |
| 26.11.2009 13:42 | Tunnus poistettu: | Teemu: Ja minä kun taas puoltaisin ajankohtaisten onnettomuuskuvien julkaisemista mediassa - ja täälläkin, hyvän maun puitteissa tietysti. Mitä harvemmiksi rautatien tasoristeykset tieverkolla käyvät, sitä huolettomammin tienkäyttäjät näyttävät niihin suhtautuvan. Jos asiallisilla onnettomuuskuvilla saadaan yksikin tasoristeysonnettomuus vältettyä, koko keskustelu järkyttävistä kuvista on sillä kuitattu. | |
| 26.11.2009 22:40 | Tunnus poistettu: | Seppo: Sen puolesta elokuu olisi mahdollinen aika vuodesta, ettei viljaa ole vielä puitu pellolta mutta etualan heinikko on korreltaan jo pitkää. | |
| 29.11.2009 22:56 | Petri Koskela: | Tasoristeykseen jäämiseen johtaneet syyt olisi mielenkiintoista kuulla, eikös autossa ole valko-punainen koerekisterikilpi (jos olivat tuolloin käytössä sen värisinä) eli saattoi olla hyvinkin uusi tuo vaunu tai sitten jonkinmoisen remontin kohteena. Austin A30 tuli markkinoille 1951 jolloin suomalaisissa uusissa rekisterikilvissä oli jo kaksi numeroa ja kolme kirjainta mustalla pohjalla mutta toisaalta A35:ssä oli vilkut eikä B-pylväästä esilletulevaa suuntaviittaa kuten kuvan autossa. (Käyttäjä muokannut 29.11.09 22:56) |
|
| 29.11.2009 23:16 | Petri Koskela: | Junaa on ilmeisesti yritetty pysäyttää voimakkaalla vastahöyryllä, ainakin tehonsäätö näyttää olevan täysillä taakse - tai sitten ollaan vain valmistautumassa peruuttamaan irti. | |
| 28.12.2009 18:42 | Olli Keski-Rahkonen: | Tämänkin kuvan arvoitus saatiin lopulta ratkaistua. Lehtijuttu luettavissa keskustelupalstan puolelta osoitteesta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,1377.0.html . | |
| 29.12.2009 07:44 | Seppo Romana: | Turun varikon vauriokirjassa ei ole merkintää 13.8.1955 jälkeen Hv:lle tehdystä korjauksesta, jonka voisi liittää tähän onnettomuuteen. Sieltä ei selviä veturin numero. | |
| 09.09.2019 12:00 | Petri Nummijoki: | Hv-höyryvetureiden tavaraliikenneradaksi voitanee lisätä Seinäjoki-Kristiinankaupunki. Isäni kertoman mukaan niitä esiintyi siellä säännöllisesti 60-luvun alkupuolella. Kristiinankaupungin junasta Kaskisiin menevät vaunut haettiin Perälästä ensin Tk3:lla ja sitten Tve2:lla. Kurikan jakelujuna oli Vv15-vetoinen. Muita tavarajunia ei Suupohjan radalla tuohon aikaan normaalisti kulkenutkaan, jos Koskenkorvan sorajunia ei lasketa. Talvella oli lisätavarajunia, jos Kaskisiin oli erityistä talviliikennettä. | |
| 09.09.2019 14:05 | Eljas Pölhö: | Hv1 on myös käytetty esim. Joensuu-Uimaharju ja apuveturina Oulu-Raahe. Yhdessä Tr1 kanssa junapaino on saanut olla 1500 t; esimerkiksi 10.6.1965 T6504 Ol-Rhe 1500 t, veturit Hv1 649+Tr1 1071. Oulu-Kemi on myös erittäin todennäköinen rataosa, mutten heti muista mistä löytäisin esimerkin. | |
| 09.09.2019 15:44 | John Lindroth: | Veikkaus HV2 ,hiekkaputket ei tule suoraan.Mutta poikkeuksiakin lienee? (Käyttäjä muokannut 09.09.19 15:45) |
|
| 09.09.2019 16:28 | Eljas Pölhö: | Hiekkaputket vaikuttavat hyvältä tavalta eliminoida Hv1. Katsoin kuvani ja kaikissa Hv1 kuvissa oli suoraan lähteneet hiekkaputket, Hv2 oli sekä suoraan että kuvan kaltaisesti lähteneitä. Tämä näyttäisi rajoittavan veturit numeroihin 777-780. Ne kuuluivat tuolloin Turun varikolle ja (toistaiseksi) ei ole tiedossa yhtään vieraan varikon Hv2:n käyntiä Turussa 1955. Turussa kävi muutoinkin vieraan varikon vetureita hyvin harvakseltaan. Veturin vauriot eivät vaatineet konepajakäyntiä. Ne olivat 1955 seuraavat: 777= 18.5.55-17.6.55, 778= 9.9.55-4.10.55, 779= 9.10.55-3.11.55 ja 780= 2.6.55-22.6.55. |
|
| 09.09.2019 16:44 | John Lindroth: | Harjoitus:Yritin zoomailla valonheittäjän nokeentunutta lasia.Viimeinen numero voisi olla seiska. | |
| 11.09.2019 21:45 | Eljas Pölhö: | Pekka Honkanen toimitti minulle junamerkintöjä Seinäjoki-Kaskinen/Kristiinankaupunki vuosilta 1955-1963. Ne ovat pääasiassa tavarajunia ja useimmissa on mukana junien akseliluku ja junapainot (kuljettajien työkirjoista poimittua). Suuri osa luetelluista tavarajunista on Hv1-vetoisia, kuten Petri mainitsi ylempänä. Laitoin merkinnät arkistosivustoon, siellä kansioon Junahavaintoja uutena alakansiona Sk-Ksk/Kst. https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
|
| 11.09.2019 23:13 | John Lindroth: | Omin silmin olen nähnyt HV-vetoisen pitkän tavarajunan ohittavan nykyisen Rautatiemuseon melko suurella nopeudella Karjaalle päin kevättalvella 1967(pieni mahdollisuus että oli 68?)Onko Karjalle sijoitettu HV ollut huollossa Riihimäellä ja paluussa ottanut koukkuunsa tavarajunan?Ps.Oltiin kävelemässä veturitallille kaverin kanssa sivukatua joka johti nyk.museolle ja kuului pitkä höyryveturin pillin vihellys ,pistettiin juoksuksi ja nähtiin mikä edellä mainittu. (Käyttäjä muokannut 11.09.19 23:27) |
|
| 11.09.2019 23:27 | Eljas Pölhö: | Asuin 1955-1968 niin, että kotoa näki Hangon radalle. Sen jälkeen kun postijuna muutettiin Hv2:sta Dm7:ksi, niin Karjaan Hv2:n vaihto (isompi huolto tms) tapahtui tyypillisesti tavarajunaa vetäen. Yksinäiset veturit olivat harvinaisempoi näky, joskin ne kulkivat paljon äänettömämmin ja saattoivat helpolla jäädä huomaamatta. | |
| 12.09.2019 17:32 | Petri Nummijoki: | Korjaan tekstiäni siltä osin, että (Vv15-vetoinen) "Kurikan järjestelijä" teki väliasemien työt aina Kauhajoelle saakka ja Hv-vetoinen tavarajuna kuljetti vaunut, jotka olivat matkalla Kauhajoen länsipuolelle. |