25.03.2011 / Tallinna, Viro
25.03.2011 Moottoriäänet ovat varsin mahtavat.
Kommentit
| 26.03.2011 19:42 | Mikael Sahervo: | Paskat mistää Sr3. Tälläsiä suomee! | |
| 26.03.2011 19:58 | [Tunnus poistettu]: | No eihä suomen rataverkko tämmösiä kestä...ei ei..ja eihän tuommosen tarttis ku kerran tankata ni vr:n polttoaine varasto ois tyhjä :D | |
| 26.03.2011 20:08 | Teemu Tuomisto: | minkä laisia ne sr3 veturit olisi olis kiva tietää | |
| 26.03.2011 20:18 | Tuukka Ryyppö: | Todennäköisimmin tällaisia: http://en.wikipedia.org/wiki/TRAXX tai tällaisia: http://en.wikipedia.org/wiki/EuroSprinter . Hyvänä kolmosena tulee tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Prima_%28locomotive%29 . Se, että VR:ltä on aiempia hyviä kokemuksia Škodan tuotteista, saattaa myös ohjata valintaa tähän suuntaan: http://en.wikipedia.org/wiki/%C4%8CD_Class_380 . Sitten on toki vielä pieni mahdollisuus, että veturi tulee vaikkapa Talgolta tai joltain kohtuullisen tuntemattomalta valmistajalta. Joku heitti, että voisi tulla venäjältäkin, mutta koska sikäläiset veturit ovat suomalaiseen käyttöön tarpeettoman tehokkaita ja siten isoja, en näkisi niitä todennäköisiksi. Koskeeko hankintalaki muuten vain Euroopan yhteisön maita, vai onko tarvittaessa pakko päästää myös vaikka indonesialainen firma kilpailuun mukaan? Jos ei, venäläiset haluttaneen pitää ulkona syistä, joita kuvailisin sanoin "diiba" ja "daaba". (Käyttäjä muokannut 26.03.11 20:18) |
|
| 26.03.2011 21:14 | Teemu Tuomisto: | toi viimeisin kuva todennäköisestä sr3 veturista oli parhain | |
| 26.03.2011 23:06 | Tuukka Ryyppö: | Ei sitä veturia kuitenkaan ulkonäön perusteella valita :) | |
| 26.03.2011 23:14 | [Tunnus poistettu]: | No tilais vaa Sr2 vetureita lisää ku on nii hyviä, | |
| 26.03.2011 23:17 | Tuukka Ryyppö: | Vanhentuneita tosin, mutta ei kai sillä sitten väliä ;) | |
| 26.03.2011 23:25 | [Tunnus poistettu]: | Mitenkä kehittyny sit tuoreimmat sähköveturit on mitä maailmalla liikkuu verrattuna kakkosiin? | |
| 27.03.2011 00:18 | Kimmo T. Lumirae: | Sr2:ia ei voi enää ostaa mistään. Valmistajatehdasta ei ole olemassa ja valmistuslinjat on hävitetty. Uudemmissa vetureissa on tietenkin kehittyneempi ohjausjärjestelmä, edelleen mm. ohjaamoiden näytöt ovat lcd-näyttöjä perinteisten mittarien sijaan eli kyseessä on ns. lasiohjaamo, GTO-tyristoreista on siirrytty IGBT-transistoreihin tehonsäätöelementteinä ja uusia ajomoottorikäyttölaitteita on kehitetty; osin näihin liittyen, Siemensin EA 64 U Tauruksella on ajettu vetureiden maailmanennätysnopeus 357 km/h. Kehitystyötä on epäilemättä tapahtunut mm suurlujuusterästen ja erilaisten muovipohjaisten keinoaineiden käytössä rakenneosina; mm. telin runko voitaisiin tehdä keventämistarkoituksessa keinoaineesta jne. Vetureita suunniteltaessa huomioidaan mm. huollon vaatimat datalinkit ja paikannusjärjestelmät sekä sähköiset aikataulut ja vastaavat kuljettajien uusien työkalujen vaatimukset. | |
| 27.03.2011 02:56 | Topi Lajunen: | Mä _N_I_I_N_ toivoisin, että Kimmo saisi valita, mikä on tuleva Sr3. | |
| 27.03.2011 10:22 | Teemu Tuomisto: | Jos VR nyt jostain syystä haluaisi ostaa SR2-veturin ja kun niitähän ei enää mistään saa niin mitä jos joku SR3-veturi tehdas valmistaisi... | |
| 27.03.2011 11:52 | Kimmo T. Lumirae: | Hehhee, kiitos Topi, mutta jos vaikka S_U_L_T_A kysyttäisiin mielipide nuorempana osaajana? | |
| 27.03.2011 12:41 | Topi Lajunen: | Vastaisin, että Siemensiä tai Bombaa. :) | |
| 27.03.2011 12:59 | Kimmo T. Lumirae: | Teemu ja muutkin: maailma on muuttunut niistä ajoista, kun VR Konetekninen Toimisto laati veturista suunnitelmat (myöhemmin yhdessä Valmet-Lokomo Veturisuunnittelun kanssa) ja teetti kyseistä veturia kotimaisilla Lokomolla, Valmetilla tai aikoinaan Tampellalla ja samalla tavalla toimivat rautatielaitokset Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja niin edelleen. Nyt veturitehtaat tekevät itse valtavasti kehitystyötä aidosti keskenään kilpaillen; asetelma on hyvin samantapainen kuin autotehtailla: luodaan malli, jonka asiakkaat haluavat. Veturisuunnittelu on keskitetty useista rautatielaitoksista muutamiin suuriin veturitehtaisiin; tässä on se etu, että tavallaan pyörää ei keksitä koko ajan uudelleen. Valtavista tehoista ja huipputeknisistä ominaisuuksista huolimatta hinta saadaan järkeväksi sillä, että veturia valmistetaan satoja kappaleita (tilausten mukaan tietenkin), ja vaikka sitä jonkun verran muokataan asiakkaan toiveiden mukaan, suurin osa rakenneosista on kuitenkin keskenään samoja saman tehtaan eri malleissa. Hintaa pitää kurissa myös veturitehtaiden keskinäinen kilpailu: useita veturimalleja on viime vuosi(kymmeni)nä hylätty tolkuttoman kalliin hinnan vuoksi. Tänä päivänä on siis veturinostajan valittava saatavilla olevista malleista eikä käsityönä kannata alkaa teettämään jotain jo vanhentunutta, nykyvetureista täysin poikkeavaa tyyppiä. (Käyttäjä muokannut 27.03.11 13:01) |
|
| 27.03.2011 13:00 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä, Topi, toivottavasti kysyvät asiaa juuri sulta! | |
| 27.03.2011 16:11 | Tuukka Ryyppö: | Kaipa niitä Sr2-vetureita voisi yhäkin rakentaa jokin olemassaoleva firma. Hintalappu vaan olisi korkea. Takamustuntumalta sanoisin, että nyt hankittava Sr2-veturi maksaisi ehkä kaksi tai kolme kertaa niin paljon kuin nykyaikaisempi veturi, koska sitä varten täytyisi erikseen pystyttää tuotantolinja muokkaamalla jotain ennestään olemassaolevaa tuotantolinjaa. Lisäksi vanhentuneiden osien saatavuus voisi jo vähitellen olla paikoin vaikeaa. Sr2-jatkosarjan hankkiminen olisi siis huono idea, koska näin saatavat veturit olisivat teknisesti huonompia kuin nykyaikaiset ja koska sarjasta tulisi merkittävästi kalliimpi kuin nykyaikainen, vielä tuotannossa oleva veturisarja. | |
| 27.03.2011 20:16 | Eljas Pölhö: | Lähinnä oikea paikka kysellä Sr2-vetureita voisi olla CLW (Chittaranjan Locomotive Works) Intiassa, koska se on käyttänyt LOK2000 (Sr2 esi-isä) komponentteja WAP 5 ja WAG 9-sarjoissa. (LOK 2000 - Re 460/465-modernste Elektrolok der Schweiz, kirj. Hans-Bernhard Schönborn, GeraMond 2001, ISBN 3932785517, mukaan: ...Auch für die...WAP 5 und WAG 9 ... kamen elektrische Komponenten der Lok2000 zur Verwendung....) | |
| 27.03.2011 20:25 | [Tunnus poistettu]: | No kait ny varaosia vielä tehään?ja mistä ihimeestä ne saa susi ykkösiin varaosia?vai onko ne sit tilannu heti alussa varaosia nii palio että riittää koko veturisarjan elinkaaren päähän? | |
| 27.03.2011 21:54 | Eljas Pölhö: | Kimmolle ja Topille: Mutta mitä jos ne erehtyy kysymään norjalaisilta, miten Siemensit pärjäsi pohjoismaisissa olosuhteissa? Mutta ehkä Suomessa on erilainen pakkanen ja erilainen lumi. (NSB + Di6 kertoo kuukkelissa jotain). Ehkä joku Siperiassa kokemusta saanut valmistaja olisi sittenkin jotenkin varmempi... | |
| 27.03.2011 22:18 | Tuukka Ryyppö: | Traxxeillahan on myöskin ollut isoja ongelmia talvikestävyyden suhteen ennen kaikkea Norjassa, käsitykseni mukaan myös Ruotsissa. Tässä tekstiä: http://www.jernbane.net/forum/forums/thread-view.asp?tid=13961&mid=80168#M80168 . Norjassa traxxit kulkevat tyyppitunnuksella El18. | |
| 27.03.2011 23:59 | Jorma Toivonen: | Tähän asti olen olettanut, että nuo "norjalaiset Sr2:t" ovat El18-sarjaa, mutta täytynee muuttaa omia oletuksiani... | |
| 28.03.2011 00:17 | Tuukka Ryyppö: | Huh, osunut sormi väärälle napille. El19 minä mielestäni linkkaamaani tekstin mukaisesti tuohon kirjoitin, mutta näemmä sitten en kuitenkaan. Wikipedian mielestä tuon tyyppinimi olisi ylipäätäänsäkin "CE 119", mutta tuo lienee CargoNetin oman numerointikäytännön mukainen tyyppimerkintä. El19 olisi sitten kai Norjan rautatieviranomaisen nimitys kyseiselle menopelille. Emää ymmärrä, Norja on mulle yhä vieläkin niin terra incognita, ettei ole siihen kunnon kosketuspintaa. (Käyttäjä muokannut 28.03.11 00:18) |
|
| 28.03.2011 00:42 | Jorma Toivonen: | Eiköhän meidän Kimmon kanssa ole aika jättää seuraavan Sr:n tilauksen pohdinta Topin ja kumppaneiden huoleksi. Pääasia, että saisivat luotettavan ja viihtyisän työ-ympäristön itselleen, jossa viihtyvät yksinään myös pimeinä ja pitkinä yövuoroinaan. No,,, taitaa olla melkoinen haavekuva tuokin, eiköhän päätökset tehdä mukavista konttorituoleista käsin, ehkä on nähty jonkinlainen kuva kuljettajan työskentelytilasta - mutta, eikös muuten tuo tehdas tarjonnut SEN (!!!) esittelytilaisuuden, kyllä tuo ympäristö meille kelpaa ja onhan tuota tekniikka jo koeteltu Ruotsissa ja Norjassa. Pahoin pelkään, että varsinaisen käyttäjän toiveet jäävät huomioimatta tilauskirjoja allekirjoitettaessa ( http://vaunut.org/kuva/65672 ). Mutta me vanhukset voimme muistella kaihoisasti keinutuolille vauhtia potkien esim. "Hurun" mukavaa ohjaamoa, hallintalaitteet loppujen lopuksi hyvin käsillä, eikä tuo alkuperäinen vanerinen kuljettajan istuinkaan kovin epämukava ollut (vaikka joustikin kiinteän selkänojan kanssa epätahtiin). | |
| 28.03.2011 12:21 | Kimmo T. Lumirae: | Ja vaimot haistoivat jo eteisestä, milloin mies kotiutuu alstomireissusta... |