29.11.2012 / Seinäjoki asema
29.11.2012 T3204 odottelee Seinäjoen ratapihalla etelästä tulevaa T3057:aa, päästäkseen aloittamaan matkansa kohti Tamperetta.
Kommentit
| 30.11.2012 11:04 | Vesa-Matti Turunen: | Taidokkaasti ikuistettu kuva keinovaloissa. Lähtikö tämä juna yhdellä Dv12:lla Tampereelle? | |
| 30.11.2012 12:47 | Jaakko Hakala: | Hieno kuva. :) | |
| 30.11.2012 12:51 | Jouni Ijäs: | Eikö yhdellä Dv12:lla jää jalkoihin vilkasliikenteisellä Parkanon radalla. | |
| 30.11.2012 14:32 | Arttu Uusitalo: | Joo, yhdellä deeverillä lähti. | |
| 30.11.2012 15:15 | Mikko Mäntymäki: | Yhdellä Dv12:lla saa vetää 900t junaa SK-Tpet. Sr1:llä taitaa junapaino olla jo 2000t. Laiskuus taas riippuu veturista koska jokainen veturi on kunnoltaan erilainen 1mkm ajettu alkaa olla laiska ja konepajakorjattu on kuin uusi, nyt puhuin päämoottorista. | |
| 30.11.2012 22:29 | Kimmo T. Lumirae: | Ihmekös se liki 1400-tonninen liikkui hieman nahkeasti yhdellä Dv:llä pari talvea sitten...:o} Normaalilla, ja ehkä vielä hieman vajaalla, junapainoilla Dv:llä pärjää kyllä ihan hyvin. 3204:n vakiovetäjä näyttää olevan Dv. (Käyttäjä muokannut 30.11.12 22:30) |
|
| 03.12.2012 12:47 | Petri Nummijoki: | Kulkiko ko. 1400 tonninen juna yhdellä Dv12:sta Seinäjoelta Tampereelle vai jollain muulla radalla? | |
| 03.12.2012 14:50 | Kimmo T. Lumirae: | Juu, Sk-Pko-Tpe. Yhdeltä tulo-opastimelta lähtö oli erityisen nihkeä, nopeus oli noin 4 km/h pitkän aikaa ja vaihteistolämmöt tapissa mutta kyllä se vain nousi. Nämä ovat hienoja näyttöjä Dv:n varmajalkaisuudesta (tai onnettoman vähäisestä tehosta :D ); junat kyllä kulkevat mutta vauhti ei päätä huimaa. Se Dv12 oli Sk:n ainoa ehjä veturi pakkaskautena ja seuraava olisi ollut saatavilla joskus 8...12 tunnin päästä ja tilanne olisi sekoittanut aika paljon. Helpompi oli tehdä näin. |
|
| 03.12.2012 14:54 | Petri Nummijoki: | Millä liikennepaikalla ko. tapaus sattui? | |
| 03.12.2012 15:50 | Kimmo T. Lumirae: | En muista, sori. Sk-Pko -välillä, mutta ei jäänyt mieleen. Tuollaisen junan kohtuuhyvä eteneminen perustuu pitkälti siihen, että ei tarvitse pysähdellä järin usein, koska kiihdytys syö aikaa, naftaa ja tupakkamiehiltä norttia, toki se on nykyään kielletty. Niinpä jokaista tulo-opastinta ei tarvinnut testata tuolla tavoin. | |
| 04.12.2012 01:30 | Mikko Mäntymäki: | Tai 3500t yhdellä Dv12:lla sellua Valkeakoskelle, kuljettajan kertoman mukaan sai vetää koko välin tehot täysillä. | |
| 04.12.2012 11:20 | Petri Nummijoki: | Lähinnä mietin, että sattuiko tuo tulo-opastimille pysähtyminen Jalasjärvellä tai Ylivallissa, koska näissähän on etelään päin lähdettäessä huomattavaa nousua heti liikennepaikan jälkeen? Lienee osapuilleen 10 promillea, joka on Parkanon radan suurin noususuhde. Muilta Seinäjoki-Parkano välin liikennepaikoilta etelään päin lähdettäessä on selvästi tasaisempaa. | |
| 04.12.2012 14:00 | Kimmo T. Lumirae: | Pikemminkin niin, että liikennepaikalta pohjoiseen päin on laskua, koska pohjoisesta saavuttaessa ja tulo-opastimelle pysähdyttäessä vaunusto jää "roikkumaan" eli koko juna jää ylämäkeen ja on siitä hidas ja hankala saada vedettyä liikkeelle. Liikennepaikan jälkeen alkava nousu ei ole niin paha, koska tulo-opastimelta on kiihdytetty jo toista kilometriä ja vauhtia on edes jotakin. | |
| 05.12.2012 11:05 | Petri Nummijoki: | Madesjärveltä on alamäkeä pohjoiseen päin. | |
| 05.12.2012 18:18 | Kimmo T. Lumirae: | Olisi hyvin voinut olla "Matikka". | |
| 05.12.2012 23:37 | Niila Heikkilä: | Parkanon radalla on pohjoisesta tullessa muitakin liikennepaikkoja joissa tulo-opastimelle pysähdyttäessä junan perä roikkuu jonkinlaisessa alamäessä, osa jopa suhteellisen jyrkkiä mutta lyhyitä. Näitä ovat Madesjärvi, Ratikylä, Vahojärvi, Karhejärvi ja Lakiala. Tämän tarinan todennäköisin tapahtumapaikka lienee tosiaan Madesjärvi, josta alkava 30m nousujakso jatkuu seuraavan liikennepaikan ohi eli Ratikylän ja Kuivasjärven puoleenväliin, jossa sijaitsee samalla rataosan korkein piste, 157m merenpinnasta. Ilmeisesti jo 1960-luvun suunnitelmissa pyrittiin tekemään rataosalle niiden liikennepaikkojen seutuville missä se oli mahdollista, jonkinlaista keinulautaprofiilia. Tämähän toteutettiin sittemmin tehokkaasti Martinlaakson radan yhteydessä jossa kaikki asemat ovat mäen päällä. |