28.08.2010 / Välillä Rauma–Vuojoki (uusi)
28.08.2010 Susi vie tavarajunaa Sorrinsuon maisemissa. Kohta tasoristeyksen jälkeen on nähtävissä muuntajankuormausraiteen kiskot.
Kommentit
| 05.01.2014 01:20 | Ari-Pekka Lanne: | Käsittääkseni maailma on 1524 millimetrin kiskouraa laveampi. Joten tarjotaanpa lauantain myöhäisillan rikastamiseksi "eetteriin" muutama pääraiteen vierestä poimittu hyvin kiistanalainen, irtonaisena leijuva ajatus salaliittoteorioiden ystävien luettavaksi ja kuunneltavaksi. Kuvassa taustalla näkyviä metsiköitä on jo hyvän aikaa raivattu sileäksi 650 hehtaarin logistiikkakeskusalueeksi. ( http://www.lakariarea.fi/ ) Paikka on kuljetustaloudellisesti edullisessa sijainnissa valtateiden 8 ja 12 välissä, Rauma-Tampere –rautatien varressa sekä lähellä Rauman satamaa ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksia. Samaan aikaan Humppilan Alhonkulmaan, Turku-Tampere –rautatien ja valtatien 2 varteen – Olkiluoto-Loviisa –akselin puoliväliin – kaavaillaan maailman suurimmillekin rahtikoneille sopivaa ekolentotukikohtaa: http://www.hea.fi/hea-humppila_eco_airport/eco_airport/ Legendaarisen ydinvoimalaohjaamoaktiivi Arto Laurin mukaan molemmat edellä mainitut hankkeet liittyvät plutonium-239-isotooppiin sekä Ranskan presidentti François Mitterrandin ja Suomen presidentti Mauno Koiviston 80-luvulla solmimaan huippusalaiseen sopimukseen: http://www.youtube.com/watch?v=4WStzzrqgbI Kuitenkin sitäkin visummin kehottaisin kuultelemaan rauhanaatteen puolestapuhujan, puolustusministerinäkin toimineen opetusneuvos Yrjö Kallisen vakavia, syvyyspsykologiaa ja totuudellisuutta hipovia sanoja kilpavarustelusta, pröystäilystä, luonnon raaka-ainevarojen haaskaamisesta ja muista aikamme suurista kysymyksistä: http://www.youtube.com/watch?v=Od75sn-gb_k (esitetty Yleisradiossa pitkäperjantain iltana 4/4- 1971, haastattelijana Suomen YK-liiton pääsihteeri, maisteri Hilkka Pietilä) |
|
| 05.01.2014 02:01 | Jouni Ijäs: | "Alue on myös kytkettävissä valtakunnan rautatieverkkoon" Millähän todennäköisyydeellä Lakarin logistiikka-alueelle tulee pistoraide. | |
| 05.01.2014 03:47 | Jani Keskinen: | Lakarille taitaa olla myös suunnitteila kolmioraide? Ja peräti toinenkin sellainen jos uusi satamarata tullaan joskus tekemään? Ilmeisesti on suuniteltu että aluksi junalla kulkisi kontteja Lakarista Vuosaaren...? | |
| 05.01.2014 10:23 | Kari Haapakangas: | Arto Lauri nyt on tapaus sinänsä. Hänen mukaansa maailmanloppu a la atomivoima on jo tapahtunut ja me kaikki olemme itse asiassa kuolleita, mutta emme vain tiedä sitä vielä, koska suuri hallitusten salaliitto yrittää peittää meiltä tämän tosiasian... | |
| 12.01.2014 00:36 | Ari-Pekka Lanne: | Ovathan vapaat radikaalit monesti osoittautuneet korvaamattomaksi ainekseksi yhteiskunnassa. He ovat unessa ja sumussa tai unideprivaation alaisuudessa vaeltavien ja mikrounia torkahtelevien, tarkkaavaisuudeltaan rajoittuneiden tai virheellisesti suuntautuneiden ystäviensä ja aatetovereidensa unilukkareita, jarrumiehiä ja kuolleenmiehenkytkimiä. Otetaan esimerkiksi Vanha Rauma. Kaavoitusveljet yrittivät vielä 60-luvulla saada juntatuksi läpi Rauman keskiaikaisen, lähinnä puisista rakennuksista – joista jokainen kuin parhain taideteos – koostuvan keskustan uusimista. "Mitä semmosil vanhoil rötisköil?" Hirvittävien puuröttelöiden tilalle kaavoitusveljet olisivat halunneet saada postfunktionaalisia rapattuja tai tiiliverhoiltuja kerrostaloja ja sen sellaisia. Onneksi – o n n e k s i – monen raumalaisen kansanmiehen pystökaffeet hörskähtivät tässä kohtaa väärään kurkkuun, ja itävä Turun tauti saatiin Raumalla taltutettua – vähintään hidastettua sen etenemisvauhtia monikymmenkertaisesti. Vahingot jäivät suhteellisen lieviksi. Raumasta ei tullut kauttaaltaan latteaa ja banaalia "Poria" tai "Turkua". On mahtanut 60-luvun tuhoamisvimmaisten kaavoitusveljien korvanlehtiä hieman punoittaa v. 1991, heidän herätessä siihen, kun Vanha Rauma kaikkien suureksi hämmästykseksi korotettiin Unescon maailmanperintökohteeksi… Tästä pisteet raumalaisille kansalaisanarkisteille ja vapaille radikaaleille. Kuvan aiheeseen palatakseni. Näillä main, suunnilleen näissä koordinaateissa nivoutuvat yhteen monet hyvin mielenkiintoiset, osin käsittämättömät, ajankohtaiset paikalliset ilmiöt lieveilmiöineen. Sr1 3024 on kuvassa aivan juuri saapumaisillaan sille ratakilometrille (ratakm 325), johon kaavaillaan uutta Äyhön ratapihaa (liikennepaikkalyhenne eli lennätinhuuto oletettavastikin "Äh"). Läpiajettavia sivuraiteita tullaan satamaherrojen suurten suunnitelmien mukaan rakentamaan seitsemän, ja ne kaikki rakennetaan pääraiteen eteläpuolelle, samalle puolella, jolla kuvaaja on ollut kuvaa ottaessaan. Sivuraiteiden hyötypituudet olisivat suunnitelmien mukaan 540–940 metriä. Vertailun vuoksi Rauman ratapihalla on pääraiteen molemmin puolin lisäksi seitsemän läpiajettavaa sivuraidetta, hyötypituuksiltaan 332–916 metriä. Mistään aivan pienestä ratapihasta ei siis tässä suunnittelupöydällä olevassa Äyhön puskuriratapihassa ole kyse. Vähän sama kuin uusi, tuiki tärkeä Kullasvaaran tuloratapiha Kouvolassa. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 5-6) Samalle kohtaa, mutta pääraiteen vastakkaiselle, pohjoispuolelle on tosissaankin muovautumassa Lakarin sotilasplutoniumrikastamo ja ydinjätelogistiikkakeskus, johon tulee toki hämäyksen vuoksi myös muutama vähäinen siviililogistiikkapuolen kioski – vähän niin kuin kuivan maan kontittamo, megahubi, isojen poikien varastohotelli tai jotain sellaista. Se on muuten kuin Riihimäen logistiikkakeskus, josta niin kovin kohkattiin Vuosaaren satamaa rakennettaessa – tosin pinta-alaltaan 40-kertainen Riihimäen vastaavaan verrattuna, eli täysin överi. ( http://www.megahub.fi/pdf/riihimaki.pdf ) Kuivan maan kontittamon teoreettisina etuina satamassa sijaitsevaan vastaavaan kontittamoon nähden ovat tilansäästö itse satamassa, usein logistisesti satamaa edullisempi sijainti jossain maaliikenteen solmukohdassa tai lähempänä kontitettavaa tavaraa suoltavaa teollisuutta (tässä Olkiluotoa) sekä kontittamisen huokeampi kustannus – maaterminaalityöntekijän työpanos kun on onnistuttu sopimaan edullisemmaksi satama-ahtaajan työpanosta. Ja tähän Lakarin plutoniumvarikkoalueelle kaavaillaan, aivan niin kuin Jani tuossa edellä jo mainitsikin, paria pistoraidetta kolmioraiteineen Äyhön ratapihalta. ( http://www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/Materiaalit/vireill%C3%A4/asemakaavat/AK13-009Lakari/13-009_selostus.pdf s. 41 ) Yksi mielenkiintoinen ulottuvuus, joka tähän Lakarin raiskioalueeseen liittyy, onkin juuri sen suhde Rauman satamaan ja erityisesti Ulkopetäjäkseen. Joku kansan radikaali julkesi kirjoittaa Länsi-Suomen yleisönosastolle keskiviikkona 9/1-1974: "Rakkaat raumalaiset. Petäjäs on kaupunkimme omistuksessa, ja siksi sitä olisi käytettävä raumalaisten parhaaksi. Tähän onkin hyvät mahdollisuudet, sillä Kolmannen Petäjäksen pohjoisrannalla ei ole yhtään huvilaa. Näille rantakallioille on mukava kävellä tai pyöräillä Ensimmäisen ja Toisen Petäjäksen läpi ja vanhaa puusiltaa pitkin. Kolmannesta eli Ulkopetäjäksestä käsin on tulevaisuudessa vielä mukavampi ihailla kesäistä saaristomaisemaa, kun ammusvarasto tiettävästi lähtee Ulkopetäjäksen nokasta pois…" Yhä tänäkin päivänä Rauman satama ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta sen kovana kärkenään yrittävät sitkeästi saada Ulkopetäjästä sileäksi, huolimatta kovasta ja laaja-alaisesta vastustuksesta. ( http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirjoitukset/mielipidekirjoitus-pro-petajas-ry-vastaa-varimaalle ) Satama siis toisinsanoen haluaa tuhota Ulkopetäjäksen, koska satamaoperaattoreilla ei riitä rahkeet hankkia nostureita, jotka voisivat pinota tyhjiä kontteja riittävän korkeiksi pinoiksi. Jos näin on, miksei varastoitaisi tyhjiä kontteja Lakarissa, nyt kun sitä on jo saatu pala palalta hyvän kappaletta, Ellinniitun muinaisjäännöksineen tuhottua logistiikka-alueeksi? Rauman sataman liikenne on sitäpaitsi viime vuosina laskenut. Itse en hetkeäkään usko, että Ulkopetäjäksen aluetta koskaan oikeasti tarvittaisiin sataman käyttöön. Kuriositeettina mainittakoon liikennemäärien laskuun liittyen, että UPM:n Rauman paperitehtaan PK 3 ajettiin alas perjantaina 19/4-2013 ( http://yle.fi/uutiset/upm_rauman_paperikone_3_pysahtyy_tanaan/6586553 ) Sattumoisin tässä samoilla kohdin menee myös kaavaan varattu URPO-radan linjaus, reittiä (Turku)-Uusikaupunki-Rauma-Pori-(Parkano). URPO kulkisi toteutuessaan Äyhön ratapihan itäistä vaihdekujaa myöten. ( http://www.rauma.fi/ajankohtaiset/sataman_yva/Sasu/Liikenteen%20tarkastelu.pdf s. 8) |
|
| 31.12.2019 23:33 | Jani Keskinen: | Palaampa tähän vielä liittyen vuonna 2014 esittämääni kysymykseen. Mikä on tämänhetkinen tilanne? Onko Äyhössä tulossa mitään uutta tavaraliikennettä rautateille vai onko se jäännyt suunnitteluasteelle? | |
| 01.01.2020 06:41 | Ari-Pekka Lanne: | Eipä ole hankkeesta kuulunut mitään. Luulenpa että Äyhön ratapiha on samanlaista suuruudenhulluutta ja utopiaa kuin koko Lakarin alueen raivaaminen. Mahtaako siellä vieläkään olla tappiota tuottavaa kanateurastamoa kummempaa. En usko, että tähän mitään ratapihaa tulee, vaikka OL3 joskus valmistuisikin. | |
| 04.01.2020 00:56 | Niila Heikkilä: | Jos URPO joskus rakennetaan, Rauman edustalle muodostuu varsin mielenkiintoinen kolmioraidealue, jos kaikista suunnista pitää päästä kaikkiin suuntiin. | |
| 04.01.2020 21:16 | Jani Keskinen: | Raumalle voisi mahtua peräti 4 kolmioraidetta. Äyhöön kolmiot Lakariin, Porin ja Ukin suuntaan ja neljäs kolmio Rauman eteläiselle satamaradalle URPå radasta, siinä tapauksess JOS kaikista suunnista pitää päästä kaikkiin suuntiin. |