27.08.2013 / Tampere Viinikka
27.08.2013 Kreosoottiöljyllä kyllästetyt ratapölkyt ovat ongelmajätettä ja polttaminen on ainoa oikea tapa hävittää poistetut pölkyt. Kun pölkky palaa riittävän kuumassa, haitallisia päästöjä ei tule. Parhaiten tarkoitukseen soveltuvat kiertopeti- eli pyroflow-kattilat, joissa lämpö nousee yli 800 asteeseen ja joissa palamiseen on riittävästi ilmaa. Lämpölaitoksille pölkkyhake on talvikauden lisäpolttoainetta ja lämpöarvoltaan se vastaa muuta puupolttoainetta.
Yhden ratapölkyn tilavuus on n. 100 l ja paino keskimäärin 70 kg. Kreosoottiöljyä on käytöstä poistetussa pölkyssä jäljellä 1-2 kg, kun sitä uudessa pölkyssä on n. 10 kg.
Kommentit
| 28.08.2013 15:20 | Simo Virtanen: | Onko se kadonnut 8-9 kg kreosiittiöljyä haihtunut vaiko liuennut maaperään? | |
| 28.08.2013 16:20 | [Tunnus poistettu]: | Oishan nää menny museohöyryissäkin. | |
| 28.08.2013 16:26 | Lasse Hinkkanen: | Kyllä nämä marmasti poltetaan, mutta ei höyryveturissa. Ongelmajäte vaatii niin korkean lämpötilan, että se saavutetaan vain leijukattiloissa. | |
| 28.08.2013 20:11 | Markku Blomgren: | Eli siis: pitääkö lämpötilan olla jopa suurempi kuin Karin mainitsema 800 astetta? Jonkin kuvan yhteydessä kyselin hiilipolttoisen veturin (1009 oli siinä kyseessä) pesän lämpötilaa kun pääsee muodostumaan laavapesiä (vai mikä se nimi nyt olikaan) huonosta hiilestä. Vastauksena oli jopa 2000 astetta? Onko sitten puukattila 'kylmempi' kuin hiilikattila, tai siis pesä. | |
| 28.08.2013 20:39 | Raimo Harju: | Haketettuna menis hiilen seassa kuin kuumille kiville. | |
| 28.08.2013 21:19 | Kimmo T. Lumirae: | Eräänkin höyryveturitekniikan perusteita käsittelevän (jenkki)nettisivuston mukaan keskimääräinen lämpötila tulipesässä olisi noin 1500 astetta celsiusta. | |
| 30.08.2013 19:29 | Tunnus poistettu: | Ilmeisesti haihtumisen osuus on merkittävä päätellen voimakkaasta hajusta/tuoksusta. | |
| 23.03.2014 14:09 | Markku Knuutti: | 80- luvulla pääosa nuista pölleistä olisi menny käännettynä käyttöön naulapöllinä. | |
| 20.06.2021 10:45 | Uwe Geuder: | > tulipesässä olisi noin 1500 astetta celsiusta. Raudan sulaamispiste on 1536 astetta, teräksen noin 1400 astetta. Ennen sitä se pehmenee jo. En ole höyryveturien asiantuntija, mutta numero ei kuulosta uskottavalta. Toisaalta, kun joku teollisuushalli palaa, näkyy kuinka teräspalkit vääntyvät. Onko höyryveturissa sitten käytössä jotakin erikoisterästä? |
|
| 20.06.2021 11:10 | Esa J. Rintamäki: | Veturikattilassa ja miksei muissakin tuliputkikattiloissa lisäksi on ominaisuutena kiehutettavan veden jäähdyttävä vaikutus. Voimalaitoksissa käytetään kattiloissa ja putkissa (vesiputkikattilat!) yleisesti tulenkestäviä teräksiä, esimerkiksi 15Mo3:aa (vanhan testamentin aikana). Sama koskee voimalaitoskattiloiden sisäisiä varustimia, muun muassa nuohoimia. Muistan kun kerran vietiin varastoon käyttöikänsä saavuttaneita nuohoinputkia. Yksi putkista putosi vahingossa ja se hajosi sirpaleiksi kuin lasi. Syynä oli se, kun se oli ollut tulen koskettamaa ja siten "sairastanut" hiilikatoa kiderakenteessaan. Kyseisessä voimalaitoksessa oli turbiineille menevän höyryn lämpötila keskimäärin 534 ast. Celsiusta, painetta en tähän hätään muista. (Käyttäjä muokannut 20.06.21 11:13) |
|
| 20.06.2021 11:38 | Uwe Geuder: | Ensimmäinen verkkohaku kertoo, että tulenkestäviä teräslaatuja löytyy 600 - 1200 astetta asti. Nuo 1500 astetta kuulostaa edelleenkin liian korkea. Eihän höyryveturi ole huippuun viritetty kone. (Käyttäjä muokannut 21.06.21 00:39) |