20.08.2013 / Viljandi, Viro
20.08.2013 Viljandin asemarakennus. Vanha rakennus ja uusittu laiturirakennelma.
Kommentit
| 14.09.2013 14:17 | Martin Hillebard: | Silmäni ei havaitse yhtäkään asemamiljöötä rumentavaa, täysin tyylivapaata alikulkukävelytunnelirakennusta. Vanhana järvenpääläisenä (vuoteen 1970) kyllä minun käy kateeksi. | |
| 14.09.2013 21:25 | Jouni Hytönen: | Pääteasemalla ei liene tarvetta sellaisille. | |
| 15.09.2013 12:02 | Martin Hillebard: | Viljandi on siis pääteasema? Kapearaiteisen ajalla tästä pääsi niin etelän kuin pohjoisenkin suuntaan. | |
| 15.09.2013 23:09 | Ari Palin: | Mõisakülaan jatkunut osuus on purettu. Liekö ollut koskaan leveäraiteisena? | |
| 16.09.2013 00:21 | Lauri Niemi: | Ei ole ollut levää rataa Viljandista eteenpäin. | |
| 16.09.2013 16:12 | Tuukka Ryyppö: | Neuvostoliitto korvasi kapearaideverkon purkamisen aiheuttaman Riian-yhteyden puuttumisen rakentamalla uuden ratalinjan Pärnusta Latvian rajalle, jossa se liittyi Riikaan vievään rataan. Lisäksi rata tietysti leveäraiteistettiin välillä Tallinna-Pärnu/Viljandi Pääosin kapearaiteisten verkko Baltiassa kuitenkin korvattiin kumipyörillä. Pärnusta etelään vieneellä radalla ei internetlähteiden mukaan ollut oikein koskaan kunnolla matkustajia. (Käyttäjä muokannut 16.09.13 16:12) |
|
| 16.09.2013 17:15 | Lauri Niemi: | Pärnusta Latvian rajalle johtanut ratalinja ei ollut uusi vaan osa Viron ensimmäistä kapearaiteista rataa Valka-Rūjiena-Pärnu. Pian tältä radalta rakennettiin haara Viljandiin. Tallinnan-Viljandin rautatien valmistuttua oli sitten yhteys Tallinnasta Pärnuun. Tallinnan ja Pärnun välillä Viljandin-Mõisakülan kautta kiertäminen teki matkasta melkoisen hitaan, joten Lellesta rakennettiin 20-luvulla suora rata Pärnuun. Riikaan vievä leveäraiteinen rata lähti Rūjienasta. Varsinaisesti uutta leveäraiderataa ei Tallinnan-Riian rautatietä tehtäessä rakennettu, vaan kaikilla osuuksilla oli Viron puoiella ollut aiemmin kapearaiteinen rautatie. 750 mm raideleveyden verkosto oli aikanaan melkoinen, ensimmäiseen maailmansotaan asti oli mahdollista matkustaa kapearaiteisella junalla vaikkapa Tallinnasta Viljandin kautta Valgaan ja edelleen Latvian puolelle Pļaviņasiin (yli 200 km edelleen Valgasta). | |
| 16.09.2013 21:30 | Martin Hillebard: | Laurin havainnot ovat erittäin totuudenmukaisia. Sekä Eestissä (Virossa) että Latviassa oli aikoinaan kapearaiteisten rautateiden verkosto joka palveli jopa,no , päälinjojen kuljetustarkoituksia. Vasta neukkujen hirmuhallinto tuhosi kaiken niinkuin niin paljon muutakin näitten maitten omasta kulttuurista. | |
| 16.09.2013 23:46 | Jouni Hytönen: | Riika-Pärnu-Tallinna-radalla aloitettiin läpiajettava henkilöliikenne vuonna 1981 ja jo vuonna 1992 se lopetettiin. | |
| 17.09.2013 09:49 | Joni Lahti: | Itseasiassa neuvostopropaganda lietsoi käsitystä, että kapearaiteinen rautatie on perin vanhanaikainen. Tosiasiassa tämä "juurdeveoraudtee" -systeemi ei vastannut puna-armeijan kuljetustarpeita. Siksi osa verkkoa muutettiin leveäraiteiseksi ja osa hävitettiin kokonaan. | |
| 17.09.2013 10:30 | Eljas Pölhö: | Ainakin Neukuilla oli oli laajempi käytännön kokemus kapearaiteisista rautateistä kuin kenelläkään muulla. Laajimmillaan 1950-luvulla 750 mm:n ratoja oli noin 50 000 km, niistä noin 4500 km virallisesti yleisen liikenteen rautateitä (muillakin esiintyi henkilö- ja yleistä tavaraliikennettä). Vielä senkin jälkeen, kun Eestistä (Virosta) oli kapsut hävitetty, jatkui niiden käyttö muualla. Esimerkiksi veturisarjaa TU7A (400 hv, dh) valmistettiin vielä 800 kpl vuosina 1985-1994. Kapearaiteisten moottorivaunujen valmistus loppui jo aiemmin (AM1, 300 kpl vuosina 1962-1972). (Käyttäjä muokannut 17.09.13 10:31) |
|
| 17.09.2013 12:35 | Joni Lahti: | Neuvostoliiton läntiset valtiot olivat puna-armeijan strategiassa merkittävässä asemassa toisin kuin sisämaan osat. Armeija piti kapearaideverkkoa aivan liian heikkona ja hitaana sotatekniikan kuljetuksiin. Kampanja kapsujen lopettamiseksi alkoi propagandalla niiden vanhanaikaisuudesta ja käytännön työstä huolehti NL:n puolustusministeriö. Ministeriö etsi syitä sulkemiseen, muun muassa esille vedettiin kapearaiteisen järjestelmän vaarat ja vaurioalttius. Samalla kokeiltiin henkilöliikenteen vähentämistä ainakin Tallinna-Väänä ja Tallinna-Virtsu osuuksilla hankaloittavin aikataulumuutoksin. Ihmiset siirtyvät busseihin. Tavaraliikenteen puolella tehtiin myös supistavia toimenpiteitä, jotka nekin purivat. Voi olla, että näkemys on vainoharhainen, mutta tätä teoriaa tukee Mehis Helmen selvitykset. Kaikki meni kuitenkin juuri niin kuin armeija halusi ja kapearaideverkko katosi Virosta historiaan. |
|
| 17.09.2013 12:49 | Kari Haapakangas: | Jos kuitenkin rehellisiä ollaan, niin tuskin kapitalismi olisi tuota kapearaideverkkoa säästänyt yhtään kommunismia enempää. | |
| 17.09.2013 16:17 | Eljas Pölhö: | Vastaus kysymykseen "...Sattuuko joku muuten muistamaan, riittikö tuo kapearaiteinen Gulbeneen asti, eli olisiko tuon kivenheiton toisesta päästä päässyt toiseen päähän kiertämällä Valgan ja Gulbenen kautta?..." Se rata oli vain välillä Aināži-Puikule-Valmiera-Smiltene, 115 km, avattu 1912. EDIT: kysymys on kadonnut, mutta jääköön vastaus muistoksi. (Käyttäjä muokannut 17.09.13 16:20) |
|
| 17.09.2013 18:08 | Joni Lahti: | 1920-luvulla oli hurjia suunnitelmia kapeareideverkon laajentamiseksi. Tarkoituksena oli luoda tiheä yhteysverkko leveäraiteisen verkon yhdistäjäksi. Hurjin ajatus oli rakentaa Virtsusta yhteys Muhun saarelle (lautta) ja Muhulta rata Saarenmaalle aina Kuressaareen asti. Vuosikymmen alussa rakennettiinkin mm uusi tärkeä yhteys Valga-Koikküla, jolloin vältyttiin ajamasta Latvian puolella matkalla Mõnisteen, josta oli ajatus vetää vielä yhteys Võruun. Vuonna 1939 tehtiin tarkka suunnitelma linjasta Valga-Tõrva-Abja, jolla olisi voitu välttää "tunnelissa" ajo Latvian alueella. Sota tuli väliin, eikä rajalla sitten ollut enää merkitystä. Kapearaiteiset verkot ovat tietenkin kadonneet maailta, mutta onhan niitä vielä paikkapaikoin. On myös järjestelmiä, jotka perustuvat kapeaan raideväliin. Baltian maiden kapsut katosivat Neuvostoliiton geopoliittisten intressien ryydittämänä. |
|
| 18.09.2013 14:04 | Martin Hillebard: | Saarenmaalle on tosiaan ollut suunnitteilla rautatie, mutta olen kuullut teorian, jonka mukaan sitä ei rakennettu saaren maaperän pehmeyden, tai vetisyyden vuoksi - siis jonkinlaista hyllyvää suopohjaa jossa pitäisi ensimmäisenä suorittaa mittavia täyttö- ja pengerrystöitä. Tietysti radan rakentamatta jättämiseen on voinut olla moniakin syitä. Joku vuosi sitten menimme Kuressaareen Spa:han pariksi viikoksi (ennenvanhaan tällaisia kutsuttiin suomenkielessä yksinkertaisesti Kylpylä) se oli aika hauskan vanhanaikainen laitos "Saaremaa Vals". Matka Tallinnasta eteenpäin suoritettiin omalla autolla siihen liittyi myös salmen ylitys lautalla Muhun saarelle josta vei maantie Kuressaaren kaupunkiin. Tie oli hienossa kunnossa ilmeisesti melko hiljattain päällystetty - neukkuajasta oli jo ehtinyt kulua jokunen vuosi, ja sikäli kuin saatoin nähdä kunnolla pengerretty. Siitä huolimatta Ford keinui mennessään kuin pienehkö laiva laineilla. Muistelin tuota rautatiejuttua ja vedin johtopäätöksen, että painumia riitti. Hoppa painoi jonkin tuhatkunta kiloa; mitenkän ratapenger olisi kestänyt JUNAN painon. Taustapeilistä näkyi samalta lautalta maihin jäänyt pikavuoro-linjuri Tallinnasta. Kohtapa se jo porhalsi ohitse - sillä oli aikataulunsa seurattavanaan meillä ei. Se siitä rautatieprojektista. |
|
| 18.09.2013 16:20 | Joni Lahti: | Saarenmaalla oli 600 mm:n saksalaista linnoitusrataa ainakin välillä Kuressaaren satama-Putla-Tõnija ja Putlasta Haeskaan. Myös Sõrvesääressä oli rata Mõntusta rantapatterille niemen kärjessä. Suunnitelmissa oli vetää rata Kuressaaresta Mõntuun Salmen ja Ansakülan kautta rantaviivaa noudattaen. Se olikin jo pitkällä toteutuksessa, mutta vuonna 1918 asiasta luovuttiin. Muita suunnitelmia olivat Tõnija-Orissaare, Haeska-Soela ja Kursessaare-Kihelkonna. Eivät toteutuneet ja loputkin radoista purettiin. Sitä en osaa sanoa, oliko koskaan tarkoitus muuttaa raideleveyttä 750 milliseksi? Tuskinpa. Kalustoa saarella oli saksalaisten tuomina mm 12 höyryveturia, 2 moottoriveturia. Tavaravaunuja oli eri hiukan muodossa yli 200 sen lisäksi oli kaksi sairaalavaunua ja kaksi matkustajavaunua. |
|
| 18.09.2013 23:56 | Joni Lahti: | Ei Saarenmaan rautatiehistoria loppunut tietenkään kenttäradan purkuun. 1951 tehtiin suunnitelma rakentaa noin 200 km leveäraiteista verkkoa raskaita aseita, lähinnä rautatietykkejä varten. Rakentaminen tapahtui vuosina 1951-23 ja lopetettiin vuonna kokonaan vuonna 1956. Syy oli ilmeisesti se, että ohjustukikohdat korvasivat tykistön. Kaikki valmiiksi saadut radat purettiin 1960-luvulla. Muistona tästä näkyy varsinkin Kihelkonnan ympäristössä teitä, jotka on rakennettu menneille ratapenkereille. Koska verkon tarkoitus oli yksistään sotilaallinen, ei sitä ollut tarkoitus rakentaa Muhuun päin ja yhdistää lautalla mantereen verkkoon. Linja kulki Kuressaaresta Kihelkonnaan, josta lähti rata pitkin pohjoisrantaa ja säteittäin mm Sõrvesääreen, jossa oli raskas patteriasema. Kaiken kaikkiaan tämäkin suunnitelma oli vain suuren Neuvostoliiton asevoimien tarpeisiin tehty, ei saarelaisia varten. Karttapiirros rataverkosta: http://tinyurl.com/p7nohcc |
|
| 18.09.2013 23:59 | Joni Lahti: | Tuo tinyurl ei toimi. Tässä toinen yritys kartasta http://goo.gl/Olx2SD |