??.03.1980 / Haapamäki

??.03.1980 Talvinen puolen päivän hetki Haapamäen asemalla. Kuutosraiteelle saapumassa porkkanarunko.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haapamäki
Kuvaaja: Pekka Laakso
Kuvasarja: Kuvia Haapamäeltä ja vähän muualtakin
Lisätty: 24.10.2013 17:44

Kommentit

24.10.2013 18:23 Kari Rantanen: Oho!! Liikennettä ollut kohtalaisesti, mutta nyt ei enää. Dm9 ja vaihdekoppi. Harmi, kun ei ole 12-sylinterisen äänimaailmaa kuin muistikuvissa, viimeisin Toijalasta.
24.10.2013 20:07 Markku Blomgren: Olisiko Porkkana Helsinki - Seinäjoki junassa joka jakaantui Tampereella, vai jakaantuiko, jossain siitä keskusteliin paljonkin. Olisiko junanumero P 43?
24.10.2013 20:33 Martin Hillebard: Onpa tänne Luojan korpeen (1800-luvun lopulla??) pystytetty niin maan perusteellisen komia asematalo. Haapamäestä tuli sittemmin risteysasema, mutta onko täällä koskaan mitään erityistä "paikkakuntaa" ollut - ennenkuin myöhempinä aikoina?
Itse olen käynyt täällä vain pari kertaa ja silloinkin pikajunan vaunussa läpikulkumatkalla. Ainakaan ensimmäisestä reisusta en muista mittään, se oli noin v. 1950 enkä osannut viellä edes puhua, saatikka bongata rautatieaiheita.
Kiskonjatkeitten rytmi lie jäänyt jonnekin alitajunnan sopukoihin.
24.10.2013 20:41 Kari Haapakangas: Eikös tästä Seinäjoen suuntaan ole toinenkin varsin näyttävä asemarakennus, joka rakennettiin suuria suunnitelmia silmälläpitäen? Jotka eivät sitten kuitenkaan realisoituneet Haapamäen tapaan... Ja onhan Haapamäen asemarakennuskin saanut hieman laajennusosia vuosien mittaan.
24.10.2013 21:36 Tommi K Hakala: Lukekaa ihmeessä kirja "Vihreän kullan kirous", niin hiffaatte miksi rata kulkee tällä paikalla. Se oli sen ajan "pekkarointia", jolla käytännössä alustettiin kaiken keskisuomalaisen teollisuuden toiminta. Jos Serlachius ei olisi ollut niin pääkkö kuin oli, rata olisi seurannut rannikkoa ja keskisuomi olisi jäänyt kehityksessä jälkeen.
24.10.2013 21:41 Jorma Rauhala: Juuri saapunut, kellon mukaan, Porkkana on P43 (Tpe-Sk) ja se on osapala alkujunasta P141 (Hki-Pri). Viikonloppuisin tuosta 141:stä erkani erinäisinä vuosina Peipohjassa/Kokemäellä Raumalle myös oma kolmas Porkkanarunko.
24.10.2013 21:59 Markku Blomgren: Voi vain miettiä, miksi Haapamäkeä pidettiin hyvänä paikkana risteysasemalle? Olisihan Kolhosta lähteä 'suoraan' Keuruulle ja tehä risteysaseman sinne, radan tarkoitushan oli toki päästä Vaasaan jos oikein muistan lukeneeni, Jyväskylä oli toissijainen kohde?

Ähtärissä on aika muhkea asemarakennus, joten olisikohan siitä suunniteltu 'seinäjokea', eli risteysasemaa pohjoisen suuntaan?
24.10.2013 22:22 Tommi K Hakala: Mitä kautta muutoin Mäntän vaunut kiersivät, Vilppulasta suoraan Tampereelle vain Haapamäen kautta Raumalle tai Poriin?
24.10.2013 22:40 Ari Palin: Ovatkohan Haapamäen aseman korkeammat osat 1800/1900-lukujen taitteesta? Niiden päädyt muistuttavat melkoisesti niihin aikoihin rakennetun rantaradan asemien vastaavia. Haapamäestä tuli risteysasema vuonna 1898 Suolahden radan valmistuessa, jolloin laajennus voisi hyvinkin olla siltä ajalta. Vai oliko niin, että rata avattiin osalta matkaa jo vuonna 1897, olikohan se Keuruulle asti?
24.10.2013 23:26 Juha Puusaari: Eka vaihe kai oli (ainakin päivämäärät kertoo) Jyväskylään 1. 11. 1897 ja Suolahteen 1. 11. 1898 (näin kertoo Radan varrella).
25.10.2013 00:15 Kimmo T. Lumirae: Ei Ähtäristä, Markku, vaan Myllymäestä piti tulla "seinäjoki". Siksi siellä on luokkaa korkeampi, lue: isompi, asemarakennus kuin muilla vastaavilla paikoilla ja veturitallikin. Paikka jäi uneliaan maaseutuaseman asemaan, kun Oulun radan haara päätettiin tehdä vasta Seinäjoelta ja veturitallikin jäi nelipilttuiseksi ja liki vaille käyttöä.
25.10.2013 07:52 Pekka Laakso: Kuvassa kaikki on vielä ennallaan: Postin talo asemarakennuksen takana ja postivaunuliikennettä varten pystytetty parakki vaunumiesten ja vaunumestarin rakennuksen vasemmalla puolella. Pystyssä on vielä keskivaihteen putka ja häämöttääkö taustalla vielä tallivaihteen putkakin..?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!