06.04.2012 / Loughborough Central, Yhdistynyt kuningaskunta
06.04.2012 Peremmällä varikolla käynnisteltiin jyhkeää 45-sarjan D123:tä. Nimeä "Leicestershire and Derbyshire Yeomanry" kantava veturi on valmistunut Crewessa 1961, poistettu käytöstä 1987 ja tullut GCR:lle 1998. Tässä näkyy myös brittiläisen juna"numeron" perimmäinen merkitys: headcode tarkoittaa kirjaimellisesti junan keulassa olevaa tunnusta. Nuo numerokilvet peitettiin vetureista myöhemmin, eikä numeroita missään normaalirautateiden yleisöaikatauluissa nykyäänkään näy.
Kommentit
| 31.12.2013 18:37 | Mikael Sahervo: | Veturissa näyttää olevan 8 akselia mutta onko siinä 4x kahden akselin teli vai miten tuollainen käyttäytyy kaarteissa jos on telitön? | |
| 31.12.2013 18:44 | Markku Blomgren: | Pyöräjärjestys on 1'Co'Co'1, kaksi kolmeakselista teliä joilla lisäksi juoksu-/ohjausakseli. | |
| 31.12.2013 19:54 | Kimmo T. Lumirae: | Varmaankin 1Co´Co1´ vai pitääkö se kirjata jo (1Co)´(Co1)´ ? Hankala tapaus. (Käyttäjä muokannut 31.12.13 19:58) |
|
| 31.12.2013 20:13 | Kimmo T. Lumirae: | Peak-sarjassa oli ikivanha Sulzerin moottorikonstruktio, pieni ja sievä 264-litrainen (!!) 12-sylinterinen twin-bank, josta tässä otettiin turboahtamalla ja välijäähdytyksellä jo 2500 hv . Peak:in 133 tonnin paino oli liikaa kuudelle akselille, joten telit varustettiin jännästi yhdellä juoksuakselilla kumpikin. Pidän mahdollisena, että tuo Sulzerin kone olisi ollut ehdolla aikoinaan Hr 12:n koneeksi, koska veturin yleissuunnittelussa käytettiin SLM:ää, joka puolestaan käytti Sulzerin moottoreita eikä niinkään MAN:ia. Tuosta Sulzerista otettiin jo 1938 1900 hv, 060 DA:ssa 2100 hv ja brittivetureissa 2100...2750 hv. |
|
| 31.12.2013 22:37 | Mikael Sahervo: | Eli ensimmäinen ja viimeinen akseli on siis juoksuteli? | |
| 31.12.2013 22:49 | Kimmo T. Lumirae: | Ensimmäinen ja viimeinen akseli on juoksuakseli, joka on kolmiakselisen telin neljäntenä akselina, osana teliä mutta ei itsenäisenä telinä. | |
| 31.12.2013 22:51 | Mikael Sahervo: | Aivan. Onko maailmalla muita samanlaisia dieselvetureita olemassa? | |
| 31.12.2013 23:51 | Kimmo T. Lumirae: | Tuollainen akselijärjestys ainakin on harvinainen, jos sitä tarkoitit samanlaisuudella. Briteissä oli Peakien lisäksi class 40 ja joku proto. Varmaan jotain samantapaista löytyy jostain...hämärästi muistelen jotain kehitysmaaveturia, jossa oli kahdeksanakselisuudella painettu akselipainoa matalaksi mutta en muista sen paremmin tyyppiä kuin maatakaan. | |
| 01.01.2014 01:20 | Jorma Toivonen: | Hieman hämmästyttää brittiläisten kuljettajien hämäränäkö, tässä 1960-luvun veturissa on sentään yksi rataa valaiseva valaisin - kuvasarjan vanhemmissa höyryhepoissa on vain "koukku" jonkinlaisen öljylyhdyn (?) kiinnittämiseen. Ajettiinko pimeällä vain "korvakuulolla", vaiko junia ei ajettu öisin lainkaan? Kuinkahan nuo telien pyörät "kirskuivat" "lyhyissä vaihteissa", taitanee tuo juoksuakseli sentään taipua erikseen tiukoissa kurveissa (Mikaelin, ketjun ensimmäistä, kommenttia mukaellen)? Hieno kuvasarja Jussilta, paljon olisi nähtävää tuollakin saarella - liian paljon yhdelle matkalle.. |
|
| 01.01.2014 11:38 | Kimmo T. Lumirae: | Olen muuten aina ihmetellyt samaa. Aivan kuin brittiläisissä vessoissa yritetään viimeiseen asti välttää kylmän ja kuuman veden sekoittumista ennen allasta, niin samalla tavalla siellä tuntuu välteltävän valoa veturin nokassa. Olisi kiva tietää syy tähän. Tuolle juoksuakselille on varmaan ollut suht helppo järjestää sivusuuntaista liikevaraa telin runkoon nähden. |
|
| 01.01.2014 13:21 | Eljas Pölhö: | Tämän pyörästön oikea merkintätapa on hankala myös siksi, että se edellyttää tietoa onko kyseessä 4-akselinen teli, jossa on juoksuakseli vai yksi heiluva akseli ja 3-akselinen teli (esim. Etelä-Afrikan sarja 4E). Englantilaisilta onnistui kaikki kummallinen ja tilannetta ei helpota, kun sikäläiset eivät käytä heittomerkkejä. Englantilaisittain (kaikki eivät noudata edes tätä!) tämä olisi 1Co-Co1 ja 4E oli 1-Co-Co-1. Tämä kun on englantilainen kummajainen, vaikka olikin monilukuinen, niin ihan oikeaa ohjetta ei taida olla UIC:n/saksalaiseen merkintään. Minä käyttäisin Kimmon jälkimmäistä merkintää selvyyden vuoksi (1Co)´(Co1)´. Silloin on selvempää, että kyseessä on 4-akselinen teli. 4E olisi 1'Co'Co'1'. | |
| 01.01.2014 13:52 | Eljas Pölhö: | Ensimmäisistä vetureista, joissa oli tämä telimalli, on juttua täällä http://www.semgonline.com/diesel/bull_1coco1_01.html Kuvan veturisarjan historia löytyy täältä http://www.derbysulzers.com/class44.html |
|
| 01.01.2014 14:11 | Jussi Mäkinen: | Kiitos Jorma! Olet aivan oikeassa mitä tulee nähtävän määrään. Tänne ladattavien kuvien valinnassakin on vähän haasteita, että pysyisi edes jotenkin järjellisessä määrässä. Lienevätkö nuo keltaisen raidan yläreunassa olevat aukot punaisille valoille? Ikään kuin niissä olisi paikka isommille valonheittäjille avaamalla tuo saranoitu "luukku" – mutta tuskin sieltä sentään väritön valonheittäjä paljastuisi? |
|
| 01.01.2014 14:14 | Jussi Mäkinen: | Eljas: tosiaan, 1Co-Co1 -merkintää käyttää Marsdenin kirja "Traction Recognition" (2. painos, 2011) tästä veturista. Kiitos sinulle ja kaikille muille näistä sivistävistä kommenteista! |
|
| 01.01.2014 19:47 | Topi Lajunen: | Mikäli juoksuakselit ovat nivelletty suhteessa telin muihin akseleihin, niin pyörästömerkintä voisi olla (1'Co)'(Co1')'. Mikäli siis merkintäjärjestelmä antaa mahdollisuuden tuollaiseen kahden tason nivellyksen kuvaamiseen. | |
| 01.01.2014 19:55 | Topi Lajunen: | Kysäisin brittiläiseltä veturinkuljettajalta syytä vaatimattomampiin valoihin, vastaus kuului: "Our headlamps aren't for the driver, they're so the train can be seen. British Drivers are expected to know exactly where they are using route knowledge and until the 80s trains had no headlamps apart from markers. In the days of headcodes the lamps were used to indicate the class of train and later with the alpha-numeric rollers. Even today the modern headlights don't illuminate far into the dark." Lyhyesti: Briteissä ei siis ole katsottu, eikä juuri katsota nykyäänkään tarpeelliseksi, että kuljettaja näkisi valojen avulla eteensä pimeässä. Ovat pärjänneet ilmankin. |
|
| 01.01.2014 21:14 | Jussi Mäkinen: | Oppaani tuolla reissulla ihmetteli myöhemmin samana keväänä Suomessa, miten museolättää saattoi ajaa sama kuski metroraiteella, Haapajärvellä ja Savon-radalla saman kuukauden aikana. Siellä kuskien pitää ilmeisesti jotenkin suorittaa pätevyys kaikille linjoille erikseen, ja paikallisia poikkeuksia lienee paljon enemmän kuin täällä. Mutta on tuo tietysti silti vähän yllättävää, luulisi että kirkkaammat valot parantaisivat kaikkien osapuolten turvallisuutta. | |
| 01.01.2014 21:54 | Topi Lajunen: | Kyllä, Briteissä pitää tuntea oma rataosa juuri eikä melkein. Suomessa sen sijaan jokainen kuljettaja saa ajaa missä tahansa, jopa ilman ennakko-opastusta. Ensimmäiselle reissulleen oudolla rataosalla saa toki oppaan mukaan mikäli haluaa. Yksi syy vaatimukseen on varmasti nykyeurooppalaisella mittakaavalla yksinkertainen kulunvalvonta ja kulkuteiden muodostuskäytännöt ylipäätään. Sikäläisessä systeemissä kun esimerkiksi vaihteiden nopeusrajoitukset kerrotaan vain merkeillä - usein ilman etumerkkiä, jolloin kuljettajan käytännössä pitää muistaa vaihteiden nopeusrajoitukset ulkoa jokaisella mahdollisella eri junakulkutiellä. Itse junakulkutie ilmaistaan "viuhkalla" tai reittikirjaimella (http://en.wikipedia.org/wiki/British_railway_signals#Junction_signals ), mutta ne eivät sisällä nopeustietoja. (Käyttäjä muokannut 01.01.14 21:54) |
|
| 01.01.2014 22:09 | Topi Lajunen: | Britit ovat käyttäneet ainakin tämänlaisia videoita reittien opetteluun: https://www.youtube.com/watch?v=0BwGVp42O_I Lisäksi ymmärtääkseni pitää myös pelkääjän paikalla matkustaa jokunen reissu ennen itse puikkoihin pääsemistä. |
|
| 02.01.2014 00:16 | Jorma Toivonen: | Kiitokset valaisevista (taitaa olla hieman väärä sanavalinta tähän yhteyteen) lausunnoistanne. Opettelua ja opettelua kuljettajilla hieman Lontoon taxikuskien tapaan? Eikö Suomessakin jossain vaiheessa puhuttu kuljettajien rata-osakohtaisista "ajokorteista"? Kuinkahan laajalti nuo brittikolleegat omaavat ajolupansa - mielenkiinto heräsi? Topikin ajellessaan parikymmentä vuotta A-, K-, N- , M-, jne-junia varmaan muistaa tarkalleen minkä "heiton" kohdalla matka etenee milloinkin Sm:n yllättäen pimentyneillä ajovaloilla.. | |
| 02.01.2014 00:46 | Niila Heikkilä: | Jossain vanhassa dokumentissa mainittiin että briteissä olisi ollut rautatielaitoksen alkuaikoina koviakin vääntöjä siitä tarvitaanko junissa valoja ollenkaan. Nehän kulkevat kiskoilla, ja kuljettaja kyllä näkee valaistut yöopasteet. Sen verran asiaan tuli sitten myönnytystä turvallisuuden nimissä, että juniin saatiin lopulta asentaa merkkilyhty keulaan, jotta asemahenkilöstöllä ja ratatyömiehillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus havaita lähestyvä juna. Hieman kyllä ihmetyttää kuinka valottomalla veturilla on voinut selvitä vaikkapa vaihtotöistä valaisemattomalla alueella. Olkoonkin että linjaveturilla niitä lienee tehty vähemmissä määrin, mutta joskus kumminkin. | |
| 02.01.2014 09:13 | Kimmo T. Lumirae: | Britit ovat, tässäkin asiassa, aivan oma rotunsa :D | |
| 02.01.2014 18:58 | Eljas Pölhö: | Topin 01.01.2014 klo 19:47 kysymykseen, niin kyllä moinen kahden tason nivellyksen kuvaaminen on täysin hyväksyttävää. Kaikkia mahdollisia sivuttaissiirtymiä tai Beugniot-vipuja ei kuitenkaan yleensä esitetä, koska silloin yksinkertaisesta merkinnästä tulisi helposti yhtä pitkä kuin uuden malliset veturien numerot, ja silti aina löytyy joku vielä uudenlainen poikkeus. Katsoin Prototype Locomotives-kirjasta tämän telin piirroksia ja jonkinlainen vivusto siellä näyttää olevan juoksuakselille. Sitä kutsutaan "nerokkaaksi" ja sen sanotaan tekevän telin hyväkulkuiseksi myös tiukoissa kaarteissa. Valitettavasti en löytänyt netistä äkkiseltään vastaavaa hyvää leikkauspiirrosta. Jos kiinnostaa etsiä, niin sopivia hakusanoja voisi olla: bogie + 10101, 10103, Class D16/2, Class 40, Class 45, Percie Bollen (telin suunnittelija). |
|
| 06.01.2014 00:37 | Jussi Mäkinen: | Toisella museorautatiellä vähäisetkin lyhdyt näytettiin peitettävän valkoisin peltilevyin: http://vaunut.org/kuva/89292?s=1 – kai ne sentään heijastavat. Mutta onhan saarivaltakunnan sää alati aurinkoinen ja kikas! ;) | |
| 06.01.2014 13:39 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä, tästä piti myös mainitsemani. Brittein saarethan ovat kuuluisia kauniista keleistään, kuten jo pari tuhatta vuotta sitten Asterix ja Obelix kysyvät Asterixin pikkuserkulta Fritaxilta että "Onko täällä aina tällainen sumu?" johon tämä vastaa "Hyvänen aika, eihän toki. Vain silloin, kun ei sada!". | |
| 06.01.2014 14:31 | Heikki Kannosto: | Sudenpentujen op... ei kun Pikku Jättiläisen mukaan (16. painos 1952) Helsingissä sataa 705 mm vuodessa, Jerusalemissa 650 ja Lontoossa vaatimattomat 620 mm vuodessa. Bengalin Tsherrapundshissa (sic) vuotuinen sademäärä on 11 630 mm. Kivihiilisavusumut lienevät sadan viime vuoden aikana vähentyneet - nykyään niitä nähdään Kiinassa. |