25.04.2014 / Hinsnoret, Ruotsi
25.04.2014 Domnarvetin (Borlänge) ja Luulajan väliset teräsjunat vaikuttavat kulkevan järjestään kolmen Rc4-veturin voimin. Turvalaitevian vuoksi tämä juna 9118 vetureinaan Rc4 1171+1314+1139 jäi Hinsnoretissa muita junia odotellessaan 55 minuuttia aikataulusta myöhään.
Kommentit
| 25.04.2014 21:49 | Martin Hillebard: | Nämä veturit ovat jo varsin iäkkäitä, mutta Still going strong - valmistaja ASEA vuosina 1975 - 1982 130 kappaletta. Vaikuttaa siltä että taloudellinen käyttöikä jatkuu. (Käyttäjä muokannut 25.04.14 21:52) |
|
| 25.04.2014 23:41 | Jouni Hytönen: | Näitä ei ole edes saneerattu kuten vanhempi Rc2-sarja on jo kokonaisuudessaan muuttunut Rd2-vetureiksi. | |
| 26.04.2014 09:51 | Kimmo T. Lumirae: | Eri Rc-versioiden keskinäiset erothan ovat melko pieniä niin, että sama veturi on pienin muutostöin saattanut olla elämänsä aikana eri sarjoissa. Kaikkiaan Rc:itä on valmistettu peräti 360 kpl ja sanoisin vielä, että olisi kelvannut kyllä meillekin, mutta piti vain väkisi hankkia idästä noita 2/3 -vetureita (2/3 vastaavan länsiveturin tehosta ja 2/3 vetovoimasta. Veturin rakenne on 2/3 VL60:stä.) Jouni; wikipedian mukaan vain 42 veturia sadasta olisi muutettu Rd:ksi. |
|
| 26.04.2014 11:06 | Eljas Pölhö: | Kaikki Rc2 ja Rc3G veturit on tarkoitus muuttaa sarjaan Rd2. Alkujaan Rc3:t oli tarkoitus muuttaa sarjaan Rd3, mutta suunnitelmia on muutettu: nyt ne muutetaan Rc2:ksi ja sitä kautta Rd2:ksi. Sitä mukaa kun yksi Rc3 on muutettu hitaampaan sarjaan Rc2, niin yhden Rc4:n välitys muutetaan 160 km/h nopeudelle ja sarjaksi tulee Rc4P. Niillä on tarkoitus korvata kaikki Rc3:t postijunien vetäjinä. Näin, mikäli olen pysynyt perässä muutostyöprojektissa, jota en aktiivisesti seuraa. | |
| 26.04.2014 11:31 | Heikki Kannosto: | Postijunille ikioma veturi? Lienee turha toivoa että Itella näkisi edes unta tuollaisesta. | |
| 26.04.2014 13:05 | Jouni Hytönen: | Wikipedia on väärässä (jälleen kerran). Parempaa tietoa löytyy vaikka täältä: http://www.lokstallet.n.nu/rd2-gc Neljä viimeistä on parhaillaan muutettavana. 75 veturia on jo liikenteessä. En keksi, mikä on se puuttuva yksi, että tulisi tasan 80 kpl. Kaksi Rc3-veturia (1040 ja 1041) ovat Trafikverketin omistuksessa ja Tågåkeriet i Bergslagenin käytössä. Loput 25 Rc3-veturia ovat SJ:n, eivät Green Cargon. Ensimmäiset 13 niistä myytiin jo Hector Railille ja loput 12 sitten ilmeisesti ensi vuonna, jos SJ:n uutista on uskominen. (Käyttäjä muokannut 26.04.14 13:06) |
|
| 26.04.2014 15:13 | Eljas Pölhö: | Kiitos linkistä, Jouni. Näkyy seuraavan jokseenkin ajantasalla. http://www.lokstallet.n.nu/gc-rc4-individlista kertoo, että P=posttåg versioita on kuusi P ja neljä PR-versiota. Posti saa Ruotsissa hyvää kyytiä. Minulle on käynyt muutaman kerran niin, että IC on vedetty sivuun, jotta Posttåg pääsee ohittamaan. | |
| 26.04.2014 16:07 | Kimmo T. Lumirae: | Ok, kiitos täydennyksestä, Jouni. Wikipedia on valitettavan usein väärässä ja suomenkielisen wikipedian korjaamisessa on vielä loputon työ. | |
| 03.06.2014 01:33 | Jouni Hytönen: | Tällaisen teräsjunan maksimipaino on nähtävästi 3200 tn ja junaa voisi vetää myös kahdella Re-veturilla. Tåg-lehdistä ilmenee, että Green Cargo sitoutui vähentämään junaliikenteen energiankulutusta voittaessaan SSAB:n kuljetukset. Siksi hankittiin 16 kpl uusia Re-vetureita. Niissä oli ilmeisesti jonkinmoisia ongelmia ainakin luistoneston kanssa. Myöhemmissä artikkeleissa on tietoa, että koko sarja olisi jopa myytävänäkin. En ole kertaakaan nähnyt Re-vetureita näissä teräsjunissa, vaikka veturisarja liikkuukin ahkerasti Borlängen ympäristössä. | |
| 03.06.2014 18:31 | Petri Nummijoki: | Mihinkähän perustuu, että Rc:llä tosiaan tyydytään noin 1500-1600 tonnin junapainoihin, kun Sr1:llä vedetään 1800-2000 t tai kaksinvedossa jopa 2200-2400 t veturia kohden? Rc:ssä niin teho, suurin vetovoima kuin jatkuva vetovoimakin ovat Sr1:n suoritusarvoja kovemmat. Painoa Sr1:llä on noin 10 % enemmän mutta vierasherätteisten moottoreiden ja akselikohtaisen luistoneston vuoksi Rc:n olettaisi saavuttavan paremman kitkakertoimen, joten kitkan osaltakaan ei pitäisi olla eroa ainakaan Sr1:n hyväksi. | |
| 04.06.2014 04:18 | Topi Lajunen: | Asiaan ehkä liittyy "merkitsevä nousu", joka on siis rataosan promillemäärä, joka määrittelee junien massoja suhteessa vetovoimaan. Tasaisemmassa maastossa voidaan hyväksyä suurempi massa-/vetovoimasuhde. | |
| 04.06.2014 11:29 | Eljas Pölhö: | Esimerkki: osuus Järna-Åby, nousu 15,6‰, eri sarjojen junapainot ilman poikkeuslupaa v.2009: Ma 1600 (Ma+Ma 2000) Rc, Rm, El16 1600 (Rc+Rc, Rm+Rm, El16+El16 1800) 161 2000 Da 825 T43 900 T44 1000 DLL-Tb 1000 DLL-Tc 450 TMx 900 TMy 1000 DAL-Z43 775 (painovirhe? pitäisi olla n. 175) V5 550 DAL-Z65-Z67, Z70 350 |
|
| 04.06.2014 11:54 | Eljas Pölhö: | Pitää kai selittää edelliseen taulukkoon, että Ma+Ma, Rc+Rc jne on siis junapaino veturia kohti, jos ne ovat moniajossa (multipelkopplade), muutoin 80% tästä luvusta (ej multipelkopplade). Muiden sarjojen kohdalla moniveto on summattu junapaino (multipelkopplade tai 80% summasta, mikäli ej-multipelkopplade). | |
| 04.06.2014 14:16 | Kimmo T. Lumirae: | Petrin kysymys herätti mielenkiintoni, mutta onko esim. Eljaksella tietoa suurimmasta Rc:lle sallittavasta junapainosta, kun rataosan nousu on noin 10 tai noin 12 promillea? Koska tosiaan, kuten Petri kirjoittaa, Rc:n tehollisen vetovoiman luulisi olevan parempi eikä suinkaan huonompi kuin Sr1:n, painoerosta huolimatta. | |
| 04.06.2014 14:46 | Petri Nummijoki: | Kysymykseni liittyikin siihen, että olen nähnyt mainittavan Rc:lle 1500-1600 tonnin junapainoja noin 10 promillen radoillakin, jolloin ei ole enää eroa suomalaisiin pääratoihin. Mutta jos se ei ole maksimi vaan käytössä vaikka sen vuoksi, että juna jatkaa jyrkkänousuisemmalle osuudelle niin selittäisi tilanteen. 15,6 promillen noususuhteessa Sr1:n junapaino varmaankin jäisi selvästi alle 1600 tonnin, joten tuollainen lukema Rc:lle alkaa olla jo järkevän tuntuinen. | |
| 06.06.2014 00:55 | Eljas Pölhö: | Täytyi oikein vähän aikaa miettiä, että miten tämän oikein esittäisi... Sitten välähti, että tulkitkaa itse kukin. Kotona ei nyt ole "tasamaaradasta" Lund-Malmö (Lu-M aika alhaalla) sen uudenpaa junapainotaulukkoa kuin vuodelta 1989, mutta ehkä se kertoo jotain, että junien maksimipaino on riippuvainen junan sn:stä. Aikataulukirjan tavarajunataulukko ei tarjoa hitaampaa junaa kuin 70 km/h ja henkilöliikenteessä suurimmat painot ovat 1000 t (junan sn 100 km/h) ja 750 t (sn on 130 km/h). Nämä siis eivät ole veturityyppien maksimijunapainoja vaan maksimipainoja tietynnopeuksisilla junilla sen rataosan maksiminousuilla/laskuilla. https://www.dropbox.com/s/2kpzqvddnndc01v/SJ%20Malm%C3%B6ss%C3%A4%20s%C3%A4hk%C3%B6-tavarajunat-1989.png |
|
| 06.06.2014 01:32 | Eljas Pölhö: | Junapainokoeajot on taas tietysti missä sattuu, paitsi siellä mistä osaan etsiä. Ensi hätään Rc2 ja Rc3 vetovoimakäppyrät. Käppyrä on niillä sama, vain vetovoima- ja nopeuspykällys muuttuu. https://www.dropbox.com/s/qifg0l1mkz3s52c/Rc2-3%20vetovoimak%C3%A4ppyr%C3%A4.png |
|
| 06.06.2014 11:56 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitos jälleen äärimmäisen kiintoisasta dokumentista, Eljas. Se vain herättää enemmän kysymyksiä, kuin mihin ehkä vastaa :o} Veturille ilmoitetaan noin-nopeudella 72 km/h 270 kN vetovoima! Tämä tarkoittaa tehossa 5400 kW eli 7300 hv; Rc:n tehoksi ilmoitetaan 4900 hv. Mitä ihmettä? Vaikka ajomoottorit kestäisivätkin, luulisin muuntajan tehon tulevan vastaan. Teho putoaa jyrkästi nopeuden noustessa. Noin-nopeudella 100 km/h on tehoa noin 4000 kW ja 135 km/h enää 3000 kW. |
|
| 06.06.2014 12:28 | Petri Nummijoki: | Eikö 4900 hv ole Rc:n jatkuva teho, joten hetkellisesti irroitettavissa oleva maksimiteho voi hyvinkin olla 7000 hv jollain nopeudella? | |
| 06.06.2014 19:50 | Eljas Pölhö: | Kiitos Kimmo ja Petri. Kiva, että edes joku muu mun lisäksi on kiinnostunut näistä brosareista. Linkin takana on Rc2-3 brosari. Sen koko on 13,3MB, eli älä turhaan tuhlaa aikaasi, jos ei kiinnosta. https://www.dropbox.com/s/67x0i3tiun7q4kl/Rc2-3%20brochure%20TB%2022-101%20E.pdf Ihan oikeasti, eikö nämä jutut kiinnosta muita, etenkinkin nuoria, jotka osaisivat tehdä mulle sellaisen kotisivun, että mun tarvitsisisi vain ladata sivuja lisää (maksan kyllä kaikki kulut). Dropboxista näitä on vaikea löytää vastaisuudessa, luulisin. Kohta mua ei enää ole ja sitten 140 cm hyllymetriä veturibrosyyrejä ja 130 m (0,13 km hyllytavaraa) muita junajuttuja menee Norrköpingin polttolaitokselle, jollen ehdi kopsata ja sijoittaa niiitä muualle. |
|
| 07.06.2014 01:29 | Jorma Toivonen: | Valitettavasti en pysty Eljasta auttamaan (samaa ikäluokkaa(?)) ja vielä heikompi syventymään netin syövereihin. Mutta kaiken tiedon olen tulostanut paperille - varmuuden vuoksi (ei luottoa nykytekniikkaan). Älä kuitenkaan aineistoasi testamenttaa polttolaitokselle, toivottavasti jokin yhdistys haluaisi säilyttää valtaisan kokoelmasi tuleville sukupolville. | |
| 23.01.2016 16:45 | Riku Outinen: | Nyt noihin Re-sarjalaisiin (eli Traxx) on tehty tekinisiä parannuksia, ja CG:n aikomus olisi tuoda ne takaisin tähän Luulaja-Borlänge-teräsjunaan, jota varten ne alunperin hankittiinkin. | |
| 23.01.2016 18:51 | Hannu Peltola: | Ja tässä kuvia klassisesta Stålpendelnistä kahdella Re-veturilla: http://vaunut.org/kuva/108176?a=1 ja http://vaunut.org/kuva/108177?a=1 (Käyttäjä muokannut 23.01.16 19:05) |