05.07.2014 / Falköping, Ruotsi
05.07.2014 Svensk Tågteknit valmisti vuonna 2005 tämän hybridin ( T43H - 215). Cumminsin diesel ( QSC 8,3C ) pyörittää generaattoria, joka latailee akustoa, joista virtaa lykätään ajomoottoreille. Alunperin Nohabin valmiste vuodelta 1961-1963. Akuston voimin pitäisi löytyä tehoa 800-1000tn:n junalle, sn 80km/h. Ei ilmeisesti kovin onnistunut kyhäelmä.
Kommentit
| 27.07.2014 04:08 | Topi Lajunen: | Eiköhän se virta mene generaattorilta suoraan ajomoottoreille ainakin silloin, kun niissä on kuormaa. | |
| 28.07.2014 00:24 | Jorma Toivonen: | http://www.svenska-lok.se/motor_solo.php?s=372&lokid=1267 , http://www.nordicrefinance.se/vara-lok/ , tuolta hieman tietoa veturista - on tainnut parisen vuotta oleilla Tanskassakin. NRF Ab:n sivuilla kehaistaan veturin tehoksi 1500 hv:aa - melkoinen saavutus 6-sylinteriselle ja 8,3 litraiselle dieselille (olenkohan ymmärtänyt aivan kaikkea?). | |
| 28.07.2014 10:58 | Kimmo T. Lumirae: | Ekassa linkissä mainitaan tehoksi 280 hv. Alkuperäisen T43:n EMD 567-koneen teho on 1445 hv, joka on saatettu toisessa linkissä pyöristää 1500 hv:ksi; sinänsä väärin, koska alkuperäiskonetta ei enää tässä genset-versiossa ole. Tuossa on varsin kiintoisaa lisätietoa veturista. Eli tuon Cumminsin koneen teho on siis 280 hv, mutta veturina laitteiston kokonaisteho on 1200 hv http://tinyurl.com/nj9vh34 (Käyttäjä muokannut 28.07.14 11:05) |
|
| 28.07.2014 12:19 | Olli Keski-Rahkonen: | Hybridiveturissa dieselmoottorin tehosta tai tilavuudesta ei voida suoraan päätellä veturin kokonaistehoa, sillä välissä on akusto tai kondensaattoreita energiavarastona. Pieni dieselmoottori voi siis hiljalleen ladata akustoa, josta kuitenkin hetkellisesti saadaan ulos suuri teho. Tälläinen veturi soveltuu käyttöön, jossa täyttä tehoa tarvitaan vain lyhyehköjä aikoja esim. liikkellelähdössä ja matkanopeuden ylläpitoon riittää karkeasti alle puolet maksimitehosta. (Käyttäjä muokannut 28.07.14 12:22) |
|
| 28.07.2014 22:04 | Kimmo T. Lumirae: | Juuri tätä korostetaan linkkaamassani esityksessä; hybridiveturin päästöt ovat pienet (no, hei, oikeasti, minkä hyvänsä veturin päästöt ovat pienet verrattuna T43:n alkuperäisiin päästöihin. Mutta nyt takaisin studioon: ), kun se käy tyhjäkäyntiä vähän ja tehoja ottaessaan päämoottori käy sen ihanteellisella toiminta-alueella. Hybridiveturin ongelmana on vielä se, että rakenne on protoluonteestaan johtuen mutkikas ja kallis ja myös epäluotettava. Toisaalta, jos ajatellaan, että hybridiveturi saattaa olla oikeastaan vain taajuusmuuttajaveturi, jonka välipiiri muodostetaankin akuista eikä kondensaattoreista; se ei ole sen mutkikkaampi kuin muutkaan. Mutta toistaiseksi protoluonteisuus pitää sen harvinaisena jopa hypetetystä käyttöalueestaan Yhdysvalloissa. |
|
| 28.07.2014 22:13 | Mikko Nyman: | Taajuusmuuttaja mainittu! Meikäläinen hyppii täällä päässä tasajalkaa ja tuulettaa Strömbergin keksinnön puolesta kerrasta toiseen; ilman Strömpän idistä esimerkiksi Helsingin metron (ajo)moottorikäyttö olisi erilainen ja sitä kautta muun muassa Dr16:sta ei ehkä olisi tehty koskaan, Azipodeista puhumattakaan. Kai sitä nyt edes joskus saa olla aidosti ylpeä suomalaisista innovaatioista ja inssiosaamisesta... :-) (Käyttäjä muokannut 28.07.14 22:57) |