??.??.1953 / Veitsiluodon tehtaat, Kemi
??.??.1953 Uutta paperitehdasta rakennetaan , ja muistitiedon mukaan kolmonen on juuri jäänyt toimettomaksi. Kyseessä on ASEA no 152/1922. Seuraava kuva selittää ylös viedyn virroittimen - veturi käytti samaa ajojohtoa kuin sähkönosturit. Veturi siis toimi sahan alueella , ja millainen raiteisto siellä oli, en tiedä. Sähkövetureita käytettiin mieluusti kipinävaaran takia. Vetureita 1 ja 2 pitää siis etsiä vuoden 1922 vaiheilta, eikä kovin voimattomia, luultavasti moottorivetureita. Tämä kuva on melko yleinen, ja pahoittelen , että olen sen julkaissut aikaisemminkin.
Kommentit
| 08.08.2014 11:36 | Jouni Halinen: | No, tässä se on kaikille Vorgissa olevilla/olleille "virroitinfaneille", joille ko. vermeet ovat elämää suurempi asia, "kaikkien virroittimien äiti". Mutta asiaan, jokin järkevä syyhän tuon virroitintyypin valinnassa on, ei vaan tule minulle äkkiseltään mieleen?. Pitääkö radan ali pystyä kuljettamaan rakenteilla olevaan konesaliin esim. kookkaita paperikoneen osia, sylintereitä ym?. Mittakaavaa saa kun katsoo rakennuksen tekeillä olevan laudoituksen korkeutta?. Esim. http://vaunut.org/kuva/93005 No kun katsoo kuvasarjan muita kuvia, niin näyttää siltä, että kyseessä on tehdasalueella oleva "standardi". Ajolangan alla kulkee mm. sähkökäyttöinen nosturi jolla nostetaan puutavaraa taapeliin kuivumaan. (Käyttäjä muokannut 08.08.14 11:44) |
|
| 08.08.2014 11:41 | Topi Lajunen: | Syyhän kerrotaan kuvatekstissä: sähkönosturit http://vaunut.org/kuva/94989 käyttivät samaa lankaa. | |
| 08.08.2014 12:20 | Kimmo T. Lumirae: | Aivan hiivatillisia vehkeitä, kuten vorgissa sanottaisiin :o} | |
| 08.08.2014 12:37 | Topi Lajunen: | Ei voi jousitus paljoa myötää sivulle, ja radankin on hyvä olla täysin vaaterissa. :) |