17.08.2014 / Ii raasakka, välillä Ii–Olhava

17.08.2014 Kiskot hehkuvat hämärtyvässä illassa Ii:n raasakassa, kovasti on pomppuinen rata :)

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Harri Junttila
Kuvasarja: Oulun seudulta
Lisätty: 19.08.2014 16:23
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki, Opastin
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

19.08.2014 23:10 Ari Palin: Mikähän kuvassakin näkyvän ilmiön taustalla on, kun useimmiten suurin osa tuulivoimaloista on lukittu paikalleen ja vain yksi tai kaksi pyörii? Tuskinpa noilla sentään voi liikaa syöttää sähköä valtakunnanverkkoon. :)
20.08.2014 10:34 Niila Heikkilä: Tuulivoimapuistoa suunniteltaessa määritellään jokaiselle voimalalle ns. tuulenottoalue, jolla ei saa olla turbulenssia aiheuttavia reunaesteitä. Yleensä tämä on vähintään 500-1000m. Koska tuulen suunta ja voimakkuus vaihtelee, tietyllä tuulella kannattaa tehoa ottaa vain niiltä laitoksilta jotka ovat tuuleen nähden edullisimmassa asemassa. Tällöin esim. taaempi ei joudu kärsimään etummaisen jättöpyörteistä. Joskus voi turbulenssi käyttäytyä varsin erikoisesti, se ei etenekään suoraviivaisesti vaan termiikki nostaa tai laskee sitä, tai jopa voimistaa. Rannikkoalueilla esiintyy tyypillisesti kesäiltaisin ja aamupäivisin ilmiö, jossa tuulen suunta muuttuu 180 astetta. Merituuli ja maatuuli vaihtavat paikkaa. Vaihtumishetkellä tuuli pyörteilee jonkin aikaa ilman varsinaista suuntaa. Opastimen takana näyttäisi olevan ilmeisesti olevan menossa tilanne jossa tuulen yläpuoleinen "mylly" pyörii, taaempi on pysähdyksissä. Liian kovalla ja hiljaisella tuulella sitten kaikki pysäytetään. 3m/s on yleensä pysäytysraja, maksimit riippuu voimalan koosta. Pysähdyksissä oloon voi olla syynä siis/myös se että tuuligradientin maksimiarvot ovat ylittyneet. Tämä tarkoittaa että jos ilma liikkuu eri korkeuksissa merkittävästi eri nopeuksilla, roottoriin kohdistuu liian suuria voimia. Roottorin pyöriessä siivenkärjen lakipisteessä vaikkapa 200 metrissä vallitsee yleensä maksimitaipuman kohta, joka pienenee tuulen heiketessä alaspäin mentäessä. Maassa voi olla lähes tyyntä, ylhäällä puhaltaa vaikkapa 10m/s. Näiden voimien ja materiaalien hallinta on vasta viime vuosina kehittynyt sille tasolle että on voitu rakentaa korkeita laitoksia.
Voimaloita operoiva sähköyhtiö tietäisi tarkemmin miten tuota tuulivoimapuistoa ajetaan, tuulivoimahan on pieniltä osin myös säätövoimaa. Eteläisempään Suomeen muodostuu muuten näillä tietoa uusi vastaavanlainen paikka jossa rautatiemiljöö ja tuulivoima kohtaavat. Korpilahdelle Markkulan sillan kupeeseen Maatianvuorelle on Tuuliwatti hakemassa rakennuslupaa neljälle voimalalle. Vuoren päällä on vuoden ajan ollut 120 metrinen tuulimittausmasto, jonka mittaamaa tuulidataa aletaan analysoimaan vakavammissa merkeissä tänä syksynä. Jos hyvin käy, napakorkeudeltaan 140-metriset voimalat alkavat rakentua. Siipi pyyhkäisee ylimmässä asennossaan 200 metriin, eli reiluun 340 metriin Päijänteen pinnasta, joten kyseessä ovat kauas näkyvät maamerkit.
(Käyttäjä muokannut 20.08.14 15:13)
05.10.2019 22:49 Kari Jokinen: Ja mitäs iloa mokomista? Ne jotka esmes näkyvät Minkiölle tullessa lähes aina seisovat!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!