Eljas Pölhö: Dm3 ja Dm4

Dm3- ja Dm4-kuvia vuosilta 1952-1974. Yksimoottoriset Dm3-sarjan 10 moottorivaunua (1500-1509) muutettiin kaksimoottoriseen sarjaan Dm4 vuosina 1956-1959 ja ne saivat silloin numerot 1614-1623. Neljätoista moottorivaunua rakennettiin jo alunperin Dm4-sarjaan (1600-1613).

kuva
Valmet, Lentokonetehdas

Suunnitelma: Pariksi kuvalle http://vaunut.org/kuva/25877 todellisuutta vanhempi näkemys Dm4 moottorivaunun profiilista ja istuinjärjestyksestä.
2 kommenttia
??.??.1950 Eljas Pölhö
kuva
Välillä Espoo–Kauklahti asema

Dm4 1616 pikajunassa P27 Helsingistä Turkuun. Tämä oli viimeisiä aikoja kun vanhan kiitojunarungon sai kuvattua. Valo ei ihan riittänyt ja...
15 kommenttia
15.05.1969 Eljas Pölhö
kuva
Turku asema

Dm4 1614 lähdössä Helsinkiin pikajunassa P28. Viereisellä raiteella on jo valmiina H369 vaunusto (Toijalaan, lähtö 16:15), johon tulee...
8 kommenttia
26.02.1969 Eljas Pölhö
kuva
Suomi

Arkistokuva: Kiitojunan III lk:n KEi vaunun sisäkuva lehdistöä varten otetussa mainoskuvassa. "Istuimet ovat III luokassa kaksipaikkaisia...
4 kommenttia
??.??.1954 Eljas Pölhö
kuva
Suomi

Arkistokuva: KDik (vuodesta 1956 KCik) sisänäkymä lehdistöä varten otetussa mainoskuvassa. "II luokassa käytetään istuimina...
26 kommenttia
??.??.1954 Eljas Pölhö
kuva
Tampere, Lentokonetehdas

Arkistokuva: Dm4 1609 kolmivaunuisen kiitojunarungon kanssa lehdistöä varten otetussa mainoskuvassa talvella 1954. Jotkut lehdet julkaisivat...
9 kommenttia
??.03.1954 Eljas Pölhö
kuva
Turku, Turku asema

Moottoripikajunapari MP27-​MP28 Helsingin ja Turun välillä ajettiin syksyllä 1968 yhdistelmällä Dm4+​kiitojunarunko, joskus oli...
15 kommenttia
17.09.1968 Eljas Pölhö
kuva
Lahti

Dm3 1500 skannattuna jostain 50-​luvun alun ruotsalaisesta lehdestä. Kuva on varmaan Valmetin mainoskuva. Tietääkö joku paikkakunnan...
6 kommenttia
24.01.1952 Eljas Pölhö

Hakuehdoilla löytyi 8 kuvaa

Kommentit

30.03.2011 01:11 Jorma Toivonen: Kiitokset Eljakselle ja Jukalle http://vaunut.org/kuva/68754 ,toki unohtamatta Tapiota aiemmista kuvistaan, hienoista Dm4-otoksista. Äänimaailma saattoi olla erittäin mielenkiintoinen, kun neljä 2-tahtista ja 6-sylinteristä "Gemsua" yhtä aikaa työnsivät pakokaasut taivaalle (muistissa vain Vv13:n äänet). Kaksi suoraa kutostahan/ohjaamo näissä oli kytketty yhteen, mutta puoliskot käynnistettiin erikseen ja vikatapauksissa voitiin toinen puoli moottoriparista erottaa työtehtävistään. Suomessa moottorien kierrokset rajoitettiin 1800r/min (175hv/moottori) (5-vaihteella nopeus 111km/h). Hetkellisesti taisivat muutamat yksilöt kiertää 1900r/min - 190hv:aa/moottori (vastaten suoralla vaihteella nopeutta 120km/h). "Suuressa lännessä" moottoreille sallittiin max. 2200r/min, vastaten n. 215hv:aa (yht. 860hv) , tuolla kierrosluvulla vaunu olisi saavuttanut n. 150km/h:n nopeuden. Vaihtamiskaaviossa suositeltiin moottorien kierroslukua n. 1500r/min:ssa ja vasta 5-vaihteella otettiin "kaikki irti moottoreista" (HUOM. erittäin karkeita omia arvioita). Moottorit olivat GM671-sarjaa, mutta tyypeistä löytyy mm.: 6046E, 12103, 12107 (Vv13) - kaikilla samat pää-arvot. Löytyykö jonkin tyyppimerkinnän takaa hieman lyhyempiä "ylimjäämä"-moottoreita?
31.03.2011 00:11 Tapio Muurinen: Tuo Jorman käyttämä nimitys GM:sta "Gemsu" kolahti tajuntaan. - Kun Summan tehtaan rataa rakennettiin, niin me pikku-pojat ihailimme tietenkin suuria kuorma-autoja, jotka ajoivat kalliolouhetta ratapenkereeseen. Gemsuiksi niitä sanottiin. Oikea merkki jäi epäselväksi. - Myöhemmin "Gemsujen" ääni kyllä kävi hyvinkin tutuksi Vv14-vetureiden taistellessa pitkin vaunuroikkien kanssa. Samaa moottorikonstruktiota käyttivät tuhannet panssarivaunut ympäri maailmaa.
31.03.2011 00:29 Jorma Toivonen: Riihimäellä Korttion ratapihaa rakennettaessa oli myös noita "Gemsuja" "suljetulla" alueella maansiirtotehtävissä. Todellisuudessa taisivat olla Tsekkiläisiä Tatroja tai Pragoja (?), ulkonäkö taisi viitata sota-ajan GM:n tuotteisiin, josta kansansuussa muuntui gemsuiksi (=kaikki puskukoneeet "katerpillareita") . Varmaan sivustoja selailee kuorma-autojenkin tuntija, joka voinee tarkentaa hataria olettamuksiani.
(Käyttäjä muokannut 31.03.11 00:31)
31.03.2011 04:07 Kimmo T. Lumirae: Jorma saattaa kyllä olla oikeassa. Silti muistan kuulleeni juttua, että Suomessakin olisi käytetty GMC eli GM:n kuorma-autoja ja jos aika oli sodan jälkeen, ovat ne olleet joko US armeijan ylijäämävarastosta tai sitten siviilituotantoversioita sodanaikaisista GM:n kuormureista. Edelleen luulen, että nimitys Gemsu tai suomalaisittain Kempsu, tuli juuri tästä GMC -lyhenteestä. Ja varmasti näissäkin Kempsuissa oli kaksitahtikoneet. Tämä ei tee mahdottomaksi Jorman kertomaa, että muunkinlaisia autoja olisi sanottu Gemsuiksi.
31.03.2011 10:01 Tommi K Hakala: Olisko nämä "kempsut" (kuten isäukko niitä kutsui) olleet jotain amerikan tukea suomelle?
Nehän oli monesti vetävällä etuakselilla varustettuja ja erittäin maastokelpoisia. Yhden vanhan autoilijan muistan joka kertoili sellaisella olleensa lapin voimalaitostyömailla hommissa talvisin...tais muutama vuosi sitten olla vielä pihallaan sellaisen vaihteistokin heinikossa.

Moottorista tämän verran löytyi tietoa Kuukuna Gallerystä; "Virallinen nimihän on GMC CCKW-352 tai 353 akselivälin mukaan. 6-syl.kansiventtiilimoottori, 34,35 SAE hp, 269.5 kuutiotuumaa"

Eli kempsuissa olisi ollut normikoneet.
31.03.2011 13:59 Kimmo T. Lumirae: Aivan! Tämä GMC-CCKW auttaakin jo asiaa. Suunnilleen tuonnäköistä vehjettä odotinkin näkeväni. Ja tosiaan kone on kuusisylinterinen 4,4 -litrainen bensakone (!!) ja tehoksi lähteet mainitsevat 91 hv. Auto oli kolmiakselinen ja kuusipyörävetoinen. Enkä ihmettelisi, vaikka tätä mallia olisi tehty enemmän tai vähemmän luvallisella lisenssillä Neuvostoliitossa tai vaikkapa Tsekeissä.
04.04.2011 13:41 Heikki Jalonen: Lisätietoja löydätte webistä helpommin, kun haette moottorista tietoja sen varsinaisella omalla nimellä, Detroit Diesel. Tarina alkoi GM:n dieselmoottoriosastona joskus vuonna 1937. Sittemmin omistus on hieman seilannut. GMC-kuorma-auto ja Detroit Diesel ovat Amerikan mailla tuttu parivaljakko, mutta täällä Suomessa dieselkäyttöiset GMC-autot ovat lähinnä kaukaisen teoreettista Amerikan herkkua. Moottorina Detroit Diesel oli sensijaan täälläkin laajalti tunnettu. Paitsi tietenkin vetureissa, myös maansiirtokoneissa (esim. isommat Michigan-koneet) ja nostureissa (Link-Belt/Hendriksen ja Grove) ja dumppereissa (varsinkin Euclid) ja monissa muissa. Ja tietenkin teollisuusmoottoreina, varavoimakoneina ja vastaavina. Don Kesko teki tarjouksia, josta moottoreiden ostajat eivät voineet kieltäytyä...
27.08.2011 21:57 Esko Ampio: Itse muistan, pikkupoikana, nähneeni Riihimäellä vain "jenkkikemsuja", niitä 10-pyörävetoisia. Ja kyllä pikkupojat automerkit tiesivät. Tatra-henkilöauto, musta, oli eräällä apteekkarilla, sitä ennen hänellä taisi olla vihreä Amstrong-Siddeley. Kyllä amerikankemsuja NL:ssa oli, kuten oli taistelulentokoneitakin. Amerikan apuna saatuja. Ylijäämävarastosta Suomeen kemsut hankittiin, näkyi muutama Jeeppikin. Kuten näkyi myös White-1/2-tela-ajoneuvoja, Riihimäen varuskunnassa tykkien vetäjinä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!