290-83100 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Reino Kalliomäki: Koskivoimakomitean työradat, Imatra

Suurimman vesivoimalamme maansiirtotyöt kestivät noin kuusi vuotta, 1922 -1928. Lappeenrannan - Imatran seutu on runsaudensarvi mitä tulee kapearaiteisiin ratoihin ja yksityisiin vetureihin. Oheiset kuvat ovat peräisin haastattelumatkoilta eri lähteistä. Vieläkään Koskivoimakomitean veturilista ei ole minulle täysin selvä. Siksi julkaisen kaikki kuvat, vaikka pari on julkaistu aikaisemmin Resiinan artikkelissa (3/92). Joku aina huomaa jotakin. Koskivoimakomitea oli valtion elin, se perustettiin 17.10.1917, eli ennen itsenäistymistä. Arveltiin rautateiden mahdollisen sähköistämisen olevan tulevaisuudessa suurin kuluttaja. Varmaan juuri sen takia Rautatiehallituksen päätirehtööri B. Wuolle määrättiin puheenjohtajaksi. Tie- , ja vesirakennusten Ylihallituksen vanhempi insinööri Hugo Malmi määrättiin yli-insinööriksi, ja sähköinsinööriksi Alfred Järvinen. Molemmat ovat kirjoittaneet ”työkertomuksen” rakennustyöstä. Tänä päivänä helposti saatavilla on Lappeenrannan Yliopiston kirja: ”Imatran Voimalaitoksen Rakentaminen” (Pertti Kolari ja Veikko Puska, 2013). Noin 160-sivuinen kuvitettu kirja, jossa on paljon rata-asiaa.

kuva
Imatrankoski

Vain veturinpuolikas. B-​pää TE-​3 :sta. Ehkä tyypillisin tavaraliikenneveturi itäisillä raja-​asemilla 60-​luvulla....
4 kommenttia
29.08.1970 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Edustava kuva kuutosesta aputendereineen. Näyttää varsin vahvalta. Öljylamppu? "Kukkopilli". [1920-​luku]
3 kommenttia
??.??.1920 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Alakanava valmistumassa. Kivilouhimo oli mm. Antreassa. Rakennusten muuraamiseen käytetyt tiillet tuottiin Hallenbergiltä Tammisuolta. Tämä...
2 kommenttia
??.??.1927 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Reippaat vaihdemiehet (?), ja vaihdekoppi. Vain yhdellä on työjalkineet. Kortin takana on leima: ”Walokuvaamo Imatra”.
2 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Melkein höyryveturi tämäkin! Suomalainen Kalustokauppa PV Sidorow Oy toimitti työmaalle kolme ”Podeus”-​tankkitraktoria (40 hv)....
3 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Veturitalli ja korjauspajat, sekä yksi monista nostureista. Isoimmat nosturit tulivat Holmenilta, puomin pituus oli 22m, ja nostokyky 5t....
Ei kommentteja
??.??.1920 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Menck & Hambrock-​ höyrykaivinkoneen toimitti Zitting & Co. Sen koura veti 2 m³,ja kuormausetäisyys oli kiskosta mitattuna 11,2 m....
4 kommenttia
??.??.1926 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Koska kuutosessa ei ollut kunnon tilaa haloille, otettiin käyttöön aputenderi, ja avattiin aukko veturin takaseinään. Aputenderissä ei ollut...
Ei kommentteja
??.??.1926 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Viitosen kyljestä ei maalattua numeroa erota. 10544/10.23 Orenstein & Koppel, tehty Ivar Lindfors Oy:lle varastoon. Arkkityypillinen Koppel...
Ei kommentteja
??.??.1925 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Huopikkaita esitellään. ”6” oli sitten ”4”:sen varsinainen korvaaja. Tuli Zitting & Co kautta, Krauss 8069/1925. Valmistuessaankin...
Ei kommentteja
10.09.2015 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Huonosti erottuva numero ei ole samanlainen kuin kakkosessa. Laatassa erottuvat viimeiset numerot, siis 21/1922, ”3”. Nämä veturit olivat...
4 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Veturi no ”2”. Valmistajanlaatasta voi helposti lukea: 20/1922. Työkertomuksessa mainitaan, että yksi veturi myytiin (veturina?). No ”5”...
1 kommentti
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Veturin kyljessä erottuu no ”4”, ja luupilla alkuperäisestä 25/1923. Tämän veturin kattila räjähti 20.2.25. Syyksi todettiin...
1 kommentti
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Tyypillisessä junassa oli 8 vaunua. Kaikkiaan kuljetettavaa oli noin miljoona kuutiota. Lapiokaivuuna ja hevoskuljetuksina tehtiin siitä 15%....
Ei kommentteja
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Ykkönen palaa perä edellä tyhjävaunujen kanssa. Kuvassa veturi ja vaunut näyttävät yhä uusilta. Vaunut joutuivat työn jatkuessa koville....
Ei kommentteja
??.??.1922 Reino Kalliomäki
kuva
Koskivoimakomitean työmaa, Imatra

Tämä kuva on myös Resiinan artikkelissa ( Iikka Kuha 3/92 s.24 ). "Ensimmäinen veturi sillalla". Sillan kantta täytyi vahvistaa. Aluksi...
Ei kommentteja
??.??.1922 Reino Kalliomäki
kuva
Imatrankosken työmaa, Imatra

Sketsi alueesta suunnitteluvaiheessa 1922. Raiteita siirrettiin tarpeen mukaan. Tästä saa mielikuvan kuljetussuunnista ja etäisyyksistä....
Ei kommentteja
??.??.1922 Reino Kalliomäki
kuva
Kosken silta, Imatra

Tavallinen postikorttinäkymä kosken yli v. 1893 rakennetusta (Kone-​ ja Silta, pituus 33,3m) sillasta, joka peruskorjattiin...
Ei kommentteja
??.??.1922 Reino Kalliomäki

Hakuehdoilla löytyi 18 kuvaa

Kommentit

13.09.2015 08:58 Petri Sallinen: Komea kuvasarja mielenkiintoisesta aiheesta. Kiitokset kuvien julkaisemisesta — on yleisempää, että tämäntapaista materiaalia pantataan kuin julkaistaan :) Toivottavasti kuvasarjan julkaiseminen lisää tietoutta aiheesta.

Jo lakkautetun Vesivoimalaitosyhdistyksen aikanaan julkaisema kirja esitteli Imatrankosken voimalaitoksen työmaalla käytettyjä työmenetelmiä — esim. maansiirtoa kapearaidekaluston avulla. Ideana oli, että työmaalta saisi mallia muihinkin vesivoimarakennuskohteisiin. Kirja pyöri pitkään työpaikan kirjastossa — mutta nyt se on kadonnut jonnekin. Yritän kaivaa nimen esille. YLE on tainnut tehdä myös jonkinsortin lyhyen dokumenttifilmin aiheesta.

Koskivoimatoimikunta työskenteli rautatiehallituksen alaisuudessa kuten työskenteli myös valtion polttoainetoimisto. Koskivoimatoimikunnasta kehittyi sitten Fortumin edeltäjä Imatran Voima Oy ja valtion polttoainetoimistosta kehittyi Vapo Oyj. Timo Herrasen kirja "Suomen sähköistyskysymys vuoteen1945" esittelee hanketta laajasti ja Wuolteen roolia sen vetäjänä. Taustalla todellakin oli rautateiden sähköistämisen käynnistäminen Saksan mallin mukaan. Ajatuksena oli, että voimalaitoksen kapasiteetista puolet käyttäisi teollisuus ja toisen puolen rautatiet.

Sähköteollisuuden ja rautateiden tiet yhtyivät seuraavan kerra 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, kun voimayhtiö Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Aalto valittiin VR:n pääjohtajaksi. Aallon visiona oli myös sähköistyksen nopea käynnistäminen rautateillä — jopa oman ydinvoimalaitoksen rakentamnen VR:lle.
13.09.2015 09:54 Ari-Pekka Lanne: Kiitokset minunkin puolestani. Imatrankosken voimalaitos oli aikanaan tekniikan huippusuoritus, ja tänä päivänähän suurelta osin sähköistetyt rautatiemme todellakin ovat tämän ekosähkön huomattava kuluttaja, mikä on ihan oikein sekin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!