Kosken putouskorkeus luonnontilassa oli yli 21 metriä. Moinen voimavara ei voinut jäädä huomaamatta. Tehtaan nimeksi tuli Hammarèn & Co. Se perustettiin 1870, ja vasta 1947 nimi muuttui Oy Kyrö Ab:ksi. V. 1997 ”öökköset” jäivät pois, mutta sillä ei ole mitään tekemistä radan kanssa.
Sähköradan ensimmäinen vaihe rakennettiin 1913 – 1915. Matkustajajunasta, joka välitti liikennettä Siuron reitin ja Kyrösjärven laivojen välillä en ole nähnyt yhtään kuvaa. ”Kyröfors Bruks Historia” (von Bonsdorff 1946) kertoo laivoista ja radasta (s. 140) on kartta vuodelta 1902, jossa näkyy raiteita. (s.143) Porin radan valmistumisen jälkeen tavaraliikenne siirtyi laivoille (Siuroon), matkustajaliikenne laivalla alkoi ilmeisesti kesällä 1897. Aikaisemmin tehtaan tuotteet oli kuljetettu hevosilla Tampereelle (48km). Sähkölaitteet vesivoimalaan toimitti firma Zitting 1913. (s. 199) Raitiotiepenger sahalle Timinsaareen tehtiin 1913. Hankittiin uusia tarkoituksenmukaisia vaunuja. Erilliset raiteistot tehtaan ylä-, ja alapuolella yhdistettiin 1915. (s. 289) Timinsaaren rata sähköistettiin 1914 – 1915. Satamien välille syntyi ratayhteys. Vuorolaivojen välistä liikennettä varten hankittiin Riikasta kaksi sellaista matkustajavaunua, jollaisia käytetään kaivosmiesten kuljettamiseen. Matka yhteen suuntaan maksoi markan. Myös yleinen kappaletavaraliikenne helpottui. Sähköistetty yhteys satamien välille syntyi 1921 – 1922. (s. 348) Matkustajatilasto toteaa (viimeisen kerran) 350 matkustajaa Siuron laivassa v. 1937, eli keskimäärin 1,3 h/päivä. Kyrösjärven liikenne päättyi jo 1929, ja sen myötä sähköjunan matkustajavuoro. 1931 alkoi postiautoliikenne. Eräs postiautolinja joka kulki Kyröskosken kautta 30-luvulla oli Tampere – Merikarvia, parikymmentä vuotta myöhemmin se oli vielä puoliksi kuorma-auto. Penkit oli asennettu turhan tiuhaan. Rahastaja oli virkapukuinen mies.
Rata kehittyi palvelemaan tehtaan tarpeita monipuolisesti (tehdasrata). Tämän kuvasarjan tarkoitus on toimia kommenttina sivujen monille Kyröskoski-kuville, ja näyttää mitä radan monipuolisuudesta oli jäljellä 1970 – luvulla, ja kuinka massapuuliikenne toimi. Sivuilla on runsaasti kuvia aiheesta. Toivon tämän jäsentävän kokonaisuutta.
Vanhoja kuvia: http://vaunut.org/kuva/124888?t=kyr%25C3​%25B6s
http://vaunut.org/kuva/128055?t=kyr%25C3​%25B6s
http://vaunut.org/kuva/128055?t=kyr%25C3​%25B6s
Loppuvaiheen ilmakuvia: http://vaunut.org/kuva/78930?t=kyr%25C3%​25B6s
http://vaunut.org/kuva/78932?t=kyr%25C3%​25B6s

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Kun juna lähti takaisin tehtaalle se saavutti noin juoksunopeuden höyläämön kohdalla. Ratalinjan korkein kohta oli leikkauksessa...

Ei kommentteja
??.??.1978 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Ratasilmukan keskellä oli kuorimon lastaushuone. Täydet vaunut tulivat vaununsiirtolaitteen avulla ulos länsipuolelta. Koska vaunujen seinä...

Ei kommentteja
??.??.1986 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

"Sahan puolen" sivuraiteella. Tyhjät vaunut työnettiin silmukan itäiselle raiteelle kiinni lastaushuoneen letkaan.

Ei kommentteja
??.??.1987 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Rata halkosirkkelille oli ehjä. Jäljistä päätellen mikään ei ollut liikkunut pitkään toviin.

Ei kommentteja
??.??.1972 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Vanhanmallinen massapuuvaunu rimavaununa alkuperäisellä linjalla. En tiedä oliko silta pelkkää betonia, vai oliko se teräsbetonia....

Ei kommentteja
??.??.1972 Reino Kalliomäki

Kyrökoski, Hämeenkyrö

Vaikka "metsä" tehtaan-​, ja sahanpuolen välissä ei ole juuri junaa pitempi, voi kaikki näyttää sadulta

1 kommentti
??.??.1977 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Veturi työntää 5 vaunua vaihteen ohi (sketsi no 12). Toiset 5 juuri mahtuvat siten että kolmannet viisi mahtuvat ohi. Junasta muodostuu...

1 kommentti
??.??.1978 Reino Kalliomäki

Oy Kyröö Ab, Hämeenkyrö

Kaksi miestä purkaa vaunun. Raide on hieman kallistetu kuljettimen kourua kohti, vaunun seinä avataan sähkötaljalla. Saranat ovat ylänurkissa....

Ei kommentteja
??.??.1978 Reino Kalliomäki

Kyröskoski,, Hämeenkyrö

Viikonloppuisin järjestetään koskinäÿtöksiä. Patolaitteiden takana vaunut siirtyvät hiljakseen kohti purkuhuonetta.

1 kommentti
??.??.1973 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

"Ykkönen" veturitallissa. "Kakkonen" (ASEA 234/1937, 2 x 23 kw) oli niin luotettava, että varaveturi pitkästyi. Kodak "Brownie" 620 filmille....

Ei kommentteja
??.??.1967 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Veturi numero ykköstä näki harvoin liikenteesä (ASEA 61/1915). Sen teho on 2 x 15 kw. Tyhjiä vaunuja otettiin työnnettäväksi vain 4...

Ei kommentteja
??.??.1972 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Pannuhuoneen sillalle on jäänyt mm. kuuppavaunuja, joilla tuotiin hiiliä. Enin osa polttoaineesta tuli suoraan Vaivianenvan turvesuolta...

Ei kommentteja
??.??.1972 Reino Kalliomäki

Oy Kyrö Ab, Hämeenkyrö

Raide selluloosavarastoon on yhä jäljellä. Korjausmiehet taitavat käyttää sitä hyväkseen. Kuva otettu ison pannuhuoneen sillalta.

Ei kommentteja
??.??.1972 Reino Kalliomäki

Kyröskoski, Hämeenkyrö

Tekemäni raiteistosketsi. Kun sitä vertaa Eljaksen 6 vuotta aikaisempaan, niin huomaa, että paljon on kadonnut, mutta vähän on uuttakin....

Ei kommentteja
19.08.1974 Reino Kalliomäki

Kyröskoski

Tehdasalueen raiteistot v. 1941 kaavassa. Korkeusero on noin 25 metriä, ja alkuvaiheessa vaunuhissi kuljetti vaunut alas tehdasalueelle. Kuva...

3 kommenttia
??.??.1941 Reino Kalliomäki

Kyröskoski, Hämeenkyrö

Tämä kuva paljastaa maantäytön lisäämän tehdasalueen. Laivalaituri näkyy selvästi. Kuva kirjasta "KBH".

Ei kommentteja
??.??.1938 Reino Kalliomäki

Kyröskoski, Hämeenkyrö

Juna on tulossa Timinsaaresta, linja vasemmalle vie Ohrisaareen. Kuva kirjasesta "Hammarén & Co, Kyröfors träsliperi och pappersbruk, 1870...

Ei kommentteja
??.??.???? Reino Kalliomäki

Kyröskoski, Hämeenkyrö

Massapuuvuoret Ohrisaaren kuorimolla. Ei ole epäilystäkään radan tärkeimmästä kuljetustehtävästä. Kuva kirjasta "Kyröfors Bruks...

Ei kommentteja
??.??.1938 Reino Kalliomäki