Resiina-keskustelu

Tämä aihe nyt ei välttämättä kuulu tänne, mutta kirjoitan kuitenkin, koska kotimaan lentoliikenne on päällekkäistä tarjontaa junaliikenteen rinnalla ja kilpailee ainakin osittain VR:n kanssa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen: Tiettyjen kotimaan lentoreittien ahdinko ei todellakaan ole mikään uusi asia. Itse asiassa on suoranainen ihme, miten pitkään niiden ylläpitämisen kanssa on sinnitelty ja vieläpä yksityisen toimijan avulla, kun otetaan huomioon reittien vähäiset matkustajamäärät. Esim. lennot Helsinki-Vantaalta Poriin, Savonlinnaan, Varkauteen ja Seinäjoelle eivät voi olla kovin tärkeitä, koska reitit ovat kesätauolla (Porin tauko 3.7.-8.8., Savonlinnan 9.8.-15.8., Varkauden 25.6.-15.8. ja Seinäjoen kesätauko 25.6.-8.8.). Tauot ovat seurausta alhaisesta kysynnästä, joka ei kyllä muina vuodenaikoinakaan voi olla olennaisesti suurempi. Liikenteen lopetus käy siten kätevästi, kun liikennettä ei vaan taukojen jälkeen käynnistetä uudelleen. Markkinat ovat jo vuosia sitten luoneet kulkumuotojen välille selvän työnjaon: Junaliikenteen nopeutuminen ja palvelutason parantumine eteläisessä Suomessa ovat vieneet monilta lyhyen matkan lennoilta matkustajat. Jäljelle ovat jääneet vain jotkin yksittäiset hyvissä ajoin halpalippuja ostavat sekä yritysten ja kuntien/valtion piikkiin kalliilla reissaavat matkustajat. Nyt sitten poliitikot itkevät, kun lennot ovat loppumassa ja ovat oitis pelastamassa ainakin puheiden tasolla liikennettä, jolle ei ole edes todellista tarvetta ja joille ei ole kysyntää. Mikseivät päättäjät nytten ole tyytyväisiä, kun markkinatalous itse karsii täysin epäekologista (lyhyen matkan) lentämistä? Voi olla järkevää lentää Helsingistä Ouluun tai Rovaniemelle, muttei tosiaankaan minnekään Keski-Suomeen. Poliitikkojen puheet siitä, että lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta elintärkeitä ja välttämättömiä, ovat pötypuheita ja roskaa ja ovat osoitus siitä, ettei osata nähdä kokonaisuutta oikein ja halutaan vaan taata itselle ilmaiset (muka) nopeat matkat valtion piikkiin. Ei kaikkea liikkuvaa tarvitse olla pelastamassa: on aivan eri asia huolehtia siitä, että henkilöliikenteen rautatieverkko on kattava ja hyvin palveleva kuin että lentoliikennettä, joka on puhtaasti bisnestä, ruvettaisiin verovaroin pelastamaan. Sekin kansanedustaja, joka on uhannut luopua kansanedustajuudestaan, mikäli Porin lennot lakkaavat, saisi mennä itseensä ja tulla alas norsunluutornistaan ja miettiä, mikä on oikeasti tärkeätä! Jos eivät Porin ja Tampereen väliset taajamajunat kelpaa pendolinon jatkoyhteytenä, luulisi Porin suoran IC-junaparin kelpaavan. Ja kuka tarvitsee Seinäjoen lentoja, kun junayhteydet ovat niin hyvät. Kyllä eteläisimmässä Suomessa luulisi junilla ja busseilla pärjättävän. Kun muutaman vuoden kuluttua kehärata valmistuu, on junamatkustajille tarjolla kätevät vaihdolliset, mutta sujuvat yhteydet Helsinki-Vantaalle. Lentoyhtiöiden keskittyminen kilpailemaan entistä enemmän Pohjois-Suomen liikenteessä on asiakkaan etu, vaikka saattaa vähän verottaakin yöjunien matkustajamääriä, tosin ei varmaankaan merkittävästi. Pääasia on, että eteläisin Suomi saadaan entistä tukevammin raiteille. 

Erittäin asiallinen näkemys. Täsmälleen samaa mieltä! Minä olisin valmis vaikka verotuksen keinoin jopa rajoittamaan alle 500-600 kilometrin lentoja.

Erinomainen kirjoitus ja hyvät perustelut!

Facebook-tyylisesti: tykkään! Eilen illalla Seinäjoelta (20:50) Helsinkiin (23:36) Pendolino S60-junalla 2 h 46 min pysähtyen Tpe, Tl, Hl, Ri, Tkl ja Psl. Kyytiä saivat myös Oulusta Helsinkiin perutun Blue1-lennon matkustajat.

Ymmärrän itsekin hyvin Hki-Ol/Roi lennot, mutta ei Seinäjoelta tosiaan ole mitään tarvetta junailuun. Nyt tarvitsisi vain tarkistaa kyseisiltä paikkakunnilta suorien junayhteyksien tarjontaa Helsinkiin, niin homma saataisiin hoidettua. Saa nähdä milloin raiteilla liikennöi ensimmäinen AY/FC/KF-vuoro, kuten Saksassa LH (Lufthansa).

Kumma jotta seuraavat lentopyrähdykset eivät kismitä kommentoijaa laisinkaan

AY3997 HEL TMP 13:35 14:15
Lento AY3997 Helsinki - Tampere ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 40min
 
AY3979 HEL TMP 16:10 16:45
Lento AY3979 Helsinki - Tampere ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3991 HEL TMP 23:40 00:15
Lento AY3991 Helsinki - Tampere ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3992 TMP HEL 06:15 06:50 Näytä
Lento AY3992 Tampere - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3998 TMP HEL 14:35 15:15
Lento AY3998 Tampere - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 40min
 
AY3980 TMP HEL 17:05 17:40
Lento AY3980 Tampere - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min

AY3955 HEL TKU 13:50 14:25 Näytä
Lento AY3955 Helsinki - Turku ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3957 HEL TKU 16:15 16:50
Lento AY3957 Helsinki - Turku ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3963 HEL TKU 23:40 00:15  
Lento AY3963 Helsinki - Turku ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min

AY3960 TKU HEL 06:20 06:55
Lento AY3960 Turku - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3956 TKU HEL 14:50 15:25
Lento AY3956 Turku - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
AY3958 TKU HEL 17:10 17:45
Lento AY3958 Turku - Helsinki ma 02.08.
Kokonaiskesto: 0t 35min
 
Ja niin ko näkyy nuo on tämän päivän pyrähtelyitä kaikki

Rautateiden hinnoittelu vain on äärimmäisen kankeaa, ilmeisesti komiteavetoisen työn tulosta.

Olen kuluneena vuotena lentänyt useita kertoja Tampereelta Tallinnaan. Hintaa moiselle loikalle tulee 17 euroa, kunhan varaa lippunsa ajoissa.

Eihän tuolla 17 eurolla pääse junalla kuin hädin tuskin Toijalaan, ajasta puhumattakaan!

Miksei rautateillä voitaisi ottaa mallia (halpa)lentoyhtiöiden hinnoittelusta? Pientä yritystähän oli aikoinaan, kun oli halvempia vihreitä lähtöjä, mutta nekin lopetettiin. Ilmeisesti olivat liian halpoja.

Jos junat haluttaisiin täyttää, niin Ruotsin SJ:n hinnoittelu on yksi tehokkaimmista. Joka junalla eri hinta, joka halvimmillaan 6 viikkoa ennen lähtöä ja sitten tietokone nostaa hintaa sen mukaan kuin juna täyttyy. Jos jää vapaita istumapaikkoja, ne huutokaupataan pari päivää ennen lähtöä, lähtöhinta 1€. Jos ostat lipun junasta se on sitten kallis hinta. Harmina, että päälinjojen junat on aina lähes loppuunmyytyjä.

No jos miettii jotain Seinäjoen lentoja, niin helposti Helsinki Keskusta-Seinäjoki Keskusta menee nopeammin Pendolinolla kun Lentokoneella, jos otetaan huomioon kaikki turvatarkastuksiin kuluvat ajat, lähtöselvityksen teko, sitten matkat lentokentille keskustoista. En tiedä, että mitenkä lentokenttä Seinäjoella on, mutta en itse havainnut että se ihan keskustassa olisi kuitenkaan. Helsinki-Vantaa kahta vähemmän lähellä, menee väkisin yli puoli tuntia suuntaansa.

Nuo Helsinki-Tampere ja Helsinki-Turku lennot taitavat olla enemmän syöttöliikennettä Helsinkiin/Helsingistä. Joskus huvikseni katsoin, että menolippu Helsinki-Turku olisi maksanut noin 300 euroa..

"Vihreät lähdöt", joilla sai v. 2001-2004 15% alennuksen muiden mahdollisten alennusten lisäksi lopetettiin ”koska ne eivät olleet kovin suosittuja” ( VR:n Inari Rummukainen Turun Sanomissa 12.6.2004 ). 

On se äkkiseltään ajateltuna kuitenkin erikoista, että markkinaehtoisesti toimiva lentoyhtiö kykenee kuljettamaan Rovaniemeltä Tampereelle tai päinvastoin halvimmillaan 29 eurolla.

Erikoista on myös Antero Alun esimerkki tuolla joukkoliikennefoorumin puolella: http://jlf.fi/f19/444-sisamaan-yojunaliikenne-ajetaan-alas-vuodenvaihteessa/index6.html#post90386

Siis kilpailulla markkinalla toimiva lentoyhtiö kykenee kuljettamaan matkustajia käsittämättömän vähän ilman valtion tukea isolla henkilökuntamäärällä (samansuuntaisia omiakin kokemuksia on), samaan aikaan kiskoille tarvitaan valtion 100% omistamalle yhtiölle miljoonan tukea jotta liikenne kokonaisuudessaan kannattavalla yöjunareitillä Rovaniemelle olisi mahdollista loppuun asti Kemijärvelle. Toinen vastaava esimerkki olisi voinut tulla, tai voi toki vieläkin - Eduskuntahan lopulliset päätökset tekee, Kajaanin makuuvaunuyhteydestä. Tähänhän LVM varasi omassa budjettiesityksessään yli miljoonan, mutta VVM veti sen punakynällä ylitse.

Kyllä minä luulen että Oulun eteläpuolelle ei jää kunnolla toimiviksi kuin Kuopion, Tampereen ja Turun kentät.

Taitaa Vaasan kentän laulut olla laulettu kun sähköistys on valmis. Siinä ei sitten auta enää poliittiset perustelut, kun niiden voimin saatiin sähköistys. Myös Jyväskylän kenttä on liikenteellisesti niin hankala että ei taida lentokoneet enää kauaa lentää sinne.

Porin lentoliikenteen lakkauttaminen saattaa nykäistä oikoratahanketta eteenpäin.

Äärimmäisen hyvä pointti. Tuo rapakko tuossa Ruotsin ja Suomen välissä pitää sisällään niin suuria ongelmia, että ikipäivänä vastaava systeemi ei voi tulla käyttöön Suomessa. Meillä kun todella lähdetään liikkeelle ongelmista ja vasta erikseen päästään ratkaisuun - jos ylipäätään edes päästään. Ruottin pojat kun lähtevät ensin liikkeelle ratkaisusta ja vasta lopuksi törmäävät ongelmiin - jos ylipäätään edes törmäävät. Siinä on slaavilaisuuden ja skandinaavisen ajattelutavan erot lyhyesti.

Paino sanoilla markkinaehtoisesti toimiva.

Markkinaehtoisesti toimiva firma ymmärtää, ettei tyhjien tuolien lennättämisestä tienaa senttiäkään, mutta kulut juoksevat täysimääräisinä.

VR ei toimi markkinaehtoisesti, koska on monopoliasemassa.

Pakko hivenen tuoda toisenkinlaista näkökulmaa...

Ongelman on annettu muodostua: Maakuntakenttien lentoliikenteen ongelmat ja ilmastopoliittinen kestämättömyys on ollut tiedossa 2000-luvun, mutta valtio ei silti priorisoinut Helsinki-Vantaan lentokenttärataa, vaan asetti Kehäradan sen edelle. Jos lentokenttärata olisi rakenteilla nyt Kehäradan sijaan, olisi ongelma pääosin ratkaistu. Mutta Vantaan hankkiman tonttimaan mahdollisimman nopea käyttöönotto pääosin valtion varoin ajoi edelle. Esim. Länsimetron valtion tuki 30%, kun Kehäradan 70%.

Tärkeintä nyt kuitenkin on että seuraava suuri hanke pääkaupunkiseudulla on Lentokenttärata. Sen tulee mennä metron laajennusten, Pisaran ja Espoon kaupunkiradan edelle. Näin siis koko Suomen näkökulmasta.

Suuri ongelma tuskin on jos joku haluaa ilman yhteiskunnan tukea lentää lyhyitä lentoja ja maksaa normaalin taksan lentokenttämaksuista yms. Mutta ongelma muodostuu kun tällaista toimintaa tuetaan yhteiskunnan varoilla suoraan tai epäsuoraan.

Seinäjoen osalta olenkin samaa mieltä ja kenttähän siellä on yksityinen kun valtio ei sitä suostunut rakentamaan.

Perehtymättä perinpohjaisesti edellä käytyyn keskusteluun esitän pari omaa ajatustani. Ensinnäkin lennon nopeus lyhyillä matkoilla on harhaa, kun ensin tarvitaan matkustus kentälle ja sitten ne kaikki lähtöselvitykset sun muut. Kun joskus tuo Helsingin kentälle menevä rata tulee käyttöön, pääsee junalla lennolle nopeammin kuin monelta lähikentältä. Toisaalta on suorastaan tyhmää keskittää kaikki lentotoiminta yhteen paikkaan.

Kiinnosti tuo nopeus sen verran että kaivelin Tervon aikatauluja käyttäen matka-ajan välille Helsinki - Tampere. Helsingin asemalta n. 40min. kentälle, 35min. lento ja Pirkkalasta n. 30min. Tampereen asemalle. Kaikkiaan siis 1h 45min. ilman vaihtoja ja jonotusaikoja ja julkisia kulkuneuvoja (junia ja busseja käyttäen). Junalla nopeimmillaan 1h 26min. Rautatieasemat lähtö- ja päätepisteinä siksi että saadaan sama matka ja rautatieasemat luontevasti molemmissa kaupungeissa keskustassa jolloin "kaupungin" kentän (toisessa kaupungissa) tuoma nopeuden harha paljastuu.

Totta, mutta rautatieasemat on tuollaisessa vertailussa päätepisteinä vain siksi, että sattuvat olemaan junille optimaalisemmat.

Jos vertaillaan Espoossa omakotitalossa asuvan matkaa vaikkapa Kangasalle, niin henkilöauto on täysin ylivertainen verrattuna bussi-juna-bussi -yhdistelmään.

Helsinki-Tampere välille lentokonetta nyt tuskin mitenkään saa järkeväksi kulkuvälineeksi. Ainoa järki on siinä, että Vantaa on vain välietappi.

Tuskin todellakaan  kukaan matkustaa lentäen vain Tampereelta Helsinkiin, vaan kyse on liittymästä jatkoyhteydelle ja silloin laskelmat siirtymämatkoista tulevat monimutkaisemmiksi. Silti tässä nimenomaisessa tapauksessa Paunun bussi lienee nopein, ainakin ennen tuon kehäradan valmistumista.

Lento on aina lento antaa sille sitten nimen liityntäliikenne tai vaikka kanan lento  ;D

Kannattaas Korkeakoskenkin prehtyä Vaasan lentokentän liikenteeseen ennenko päästelöö taas tuota
samaa sähköstysahristuspälinää tuleen

Matkustajat kuluvan vuoden alusta

kotimaanliikenne        98 518    lärviä
ulkomaanliikenne        41 189    lärviä
yhteensä                  139 707   lärviä

Helvetin hienoa että tuollaisesta tuppukylästä riittää noin paljon väkeä lentokoneisiin. Tai niin juu, vaasalaisethan onkin niin rikkaita että varmasti lentävät pelkästään. Sähkörata tuleekin varmaan vaan että saadaan Seinäjokelaisetkin lentokoneeseen kun sieltä loppuu kenttä.

Aloitetaan syöttöliikenne bussein Seinäjoen hiljentyneeltä lentoasemalta Vaasan flygfältelle. Eikös ongelma ole silloin ratkaistu.

Kysymys, joka ei liity mitenkään vorgiin, mutta mitä eroa suomenruotsiksi on substantiiveilla flygfälte ja flygplats? Rikssvenskassahan flygfälte on ehkä sellainen sana, jota käyttäisin flygplatsin sijaan snadimmista kentistä, kun taas mm. Malmin kenttähän on (Helsingfors-)Malm Flygplats (sulkeet tarkoituksella). Ts. voisiko flygfälte olla lähempänä suomenkielen yleistä lentokenttää ja flygplats sitten ehkä vähän isompaa lentoasemaa, kuten nyt vaikka juurikin jotain kokoluokkaa Malmi, Lappeenranta, Vaasa tms.? Sen sijaan sitten taas joku flygstation voisi olla kansainvälistä liikennettä välittävää lentoliikennettä oleva ställe? Joku varmaan ossoo ottaa kantaa tähän.

Kyllähän minä kantaa otan, jos sellaista toivotaan.

Väittäisin, että kyseessä on sellainen juttu, että riikinruotsi ei ole sama kuin suomenruotsi.

Finavian miestä kaikki kentät ovat  kyllä flygplatseja http://www.finavia.fi/forstasida
Mutta enpä ole kenenkään ruotsinkielisen nähny olevan ymmärtämättä mistä on kysymys
vaikka olen käyttänyt puheessa sikinsokin flygfälteä, flystationia tai flygplatsia

No kun minä pohdiskelin tuota samaa; kyllä synonyymeillä saa asiansa kerrottua, mutta miten itse asian saa järkevimmin perille rikssvenskan ja suomenruotsin välillä riippuen siitä, kummalle puolelle Perämerta on leirinsä vääntänyt? Oma ruotsinkielen taito on peruja sukulaissuhteiden vuoksi tuolta Pohjois-Ruotsista ja myöhemmin Smålandista, joten oon väärä kaveri kertomaan siitä, mikä on just oikea ja melkein oikea sana sanoa joku juttu suomalaisen korviin hyvältä kuulostavalla tavalla.

Jep, tappelin Martinlaakson pyhässä lukiossa kolme vuotta ruotsinmaikkamme Liisa Kukkosen kanssa siitä, kumpi on oikeampaa ruotsia, se mitä Martsarin pyhässä lukiossa opetetaan, vai se, jota puhuu natiivisti 8.000.000 ihmistä? Mun ruotsin keskiarvo ennen lukiota oli 10,0, lukiossa huonoin arvosanani oli 5 joltain kurssilta ja tämä johtui siitä, että tämä mainittu Kukkonen laittoi mut abivuoden viimeisen kurssin prelien aikaan suomentamaan lennosta luokan edessä ruotsinkirjasta kappaleen, jossa sivuttiin muita Pohjoismaita. Tämä kyseinen kappale oli kirjoitettu norjaksi tai islanniksi, en nyt enää muista. No anyway, eihän siitä rojektista tullut mitään. Jotenkin homma kuitenkin meni niin, että vedin homman tunteella läpi, luokka repesi nauramaan ja Kukkonen oli kahvilla ja hämmentynyt siitä, että mä tavallaan kävelin sen varpaille, kun pistin sitä 6.0. Tästä rangaistuksena Liisa sitten palkitsi mut ja antoi tästä kurssista mulle arvosanaksi lukion vikaan spettariin femman. "Maksoin velkani" ja vein Liisalle penkkaripäivänä kirjekuoressa mun kurssitodistuksen, josta olin ympyröinyt tuon ruotsin arvosanan ja ujutin samaan kuoreen viiden markan kolikon. Tämän episodin jälkeen emme enää edes tervehtineet koulun käytävillä niin harvoina kertoina, kun silloin keväällä 1996 vielä nähtiin.

On mulla lukioajoilta hauskoja juttuja kerrottavana, mm. sellainen että sain EHDOTTOMAN porttikiellon koululle juuri hankittujen videoedittivehkeiden käyttöön, vaikka olinkin koko koulun ainut heppu, joka niitä osasi käyttää. Tämän porttarin vuoksi meidän (tai siis koko maan) ekat digiavusteiset tietsikkaedittilaitteet olivat käyttämättöminä keväästä 1994 tammikuuhun 1995. Tämän tarinan tausta ja itse storykin on sen verran kovaa matskua, että sitä en kehtaa tänne kirjoittaa, mutta jokainen kynnelle kykenevä voi omassa päässään miettiä, mitä 17-vuotias kundi saa aikaiseksi saadessaan järjettömät vapaudet "luovaa työskentelyä varten"...  :D

Jos mietitään vaikkapa Porin lentomatkustajia: muistaakseni 2/3 on Helsinki-Vantaalta eteenpäin lentäviä, joten vertailu Keskusta-Keskusta on enemmistön osalta väärä.

Muuta ajatuksen virtaa:
Vaasa onkin hyvä kaupunki kokoisekseen, koska sieltä pääsee muuallekin kuin Helsinki-Vantaalle. Arlanda tarjoaa mukavasti lisävaihtoehtoja. Koskahan vaikkapa Oulun kaupunki tajuaa että olisi koko Pohjois-Suomen etu jos Oulunsalosta pääsisi suoraan vaikkapa Frankfurtiin tai Amsterdamiin? Nämä kun ovat todellisia lentoliikenteen solmukohtia Euroopassa.

Savonlinnan loistavista junayhteyksistä on tässä keskustelussa jostain syystä oltu enempi hiljaa  ;D

Kiintoisa juttu on sekin, että kun Finncomm luopuu Seinäjoen ja Porin reiteistä ilmoittaa Blue1 per heti olevansa kiinnostunut näistä reiteistä - toki tietyin reunaehdoin.

Lentoliikenteen puolella osataan haistaa milloin on positiivista mainetta mahdollista saada helposti. Jos joku toinen lopettaa liikennöintiä, niin silloin isketään... Nyt olisikin VR:n vuoro heittää kunnon mainoskampanja alle 3h matka-ajan sisällä oleville matkoille. Seinäjoelta/Jyväskylästä/Mikkelistä/Lappeenrannasta Helsinkiin - keskustasta keskustaan!

Kannattaisi muistaa, että olosuhteet näiden lyhyiden kotimaan lentoreittien avaamisien aikoihin ovat olleet aivan erilaiset kuin nyt, esimerkkinä väli Helsinki - Jyväskylä. Ei ollut moottoriteitä eikä kaupunkien ohitusteitä - ei tosin ollut nopeusrajoituksiakaan. Keski-Suomen oikoradan valmistumiseen saakka Helsingistä Jyväskylään kulki makuuvaunu ja muistaakseni vain yksi suora päiväjuna Haapamäen kautta. Lähtö Helsingistä oli n. 18 ja tulo Jyväskylään n. 23.
Tuntuu aivan virheinvestoinnilta, että suoran nopean radan päässä olevaa Seinäjoen lentoasemaa on laajennettu aivan viime aikoina. Lappeenrannan lentoaseman kiitotietä on pidennetty erityisesti rahtiliikennettä varten. Ainoastaan rahtilennot puuttuvat. Matkustajaliikenne on tosin vilkastunut halpalentojen takia. Lähikentistä liikenne on jo loppunut Mikkeliin ja Helsinki - Lappeenranta -välin internet-sivut flylappeenranta.fi näyttävät nykyisin aika vaatimattomilta. Montakohan vientiyritystä on muuttanut pois Lappeenrannan seudulta, kun lennot ovat olleet katkolla? Hyvät syöttöliikenneyhteydet Helsinki-Vantaalle olisivat tietenkin etu ulkomaille lentäville, mutta ei muutamaa liikematkustajaa kannata lentokoneella kuljettaa. Muut matkustajat ovat siirtyneet maanteille ja rautateille, jotka tarjoavat nopeampia yhteyksiä kuin esim. 1960-luvulla.

Ilmastokortilla pelaten saatiin siis lentoliikenne torpattua suurien saatanoiden joukkoon... Milläs saataisiin vielä bussiliikenne samaan kastiin?

Vaikka eteläinen Suomi kokonaan junaliikenteen varassa onkin kiva tavoite, niin pieniä ongelmia tähänkin utopiaan mahtuu. Eihän junayhteydet ole missään tapauksessa sellaisella tasolla, jolla niiden pitäisi.

Helppo esimerkki löytyy väliltä Helsinki-Pori. Onhan se toki kiva, että sentään suora yhteys saatiin, mutta eipä tuo juuri matka-aikoja lyhentänyt. Neljättä tuntia saa vieläkin junassa kököttää. Lentokoneella vastaavan matkan rykäisi (ja rykäisee myös tulevaisuudessa) n. 40 minuutissa. Se on edestakaisella matkalla jo melkein viisi tuntia säästettyä matka-aikaa... Bisnesmiehellä kullan arvoista säästöä vaikka Hotelli Satakunnan baaritiskillä.

No heitetään sitten vastaväitteenä se, että lentokentät sijaitsevat kaukana kaikesta. Yleensä juu, paitsi nyt mainitun Porin kohdalla, mutta harvoin se juna-asemakaan sattuu kotioven viereen. Kaukojunilla vielä harvemmin. Siirtymisiin lentoasemille ei siis mene niin merkittävästi enemmän aikaa, että tämä kääntäisi vaa'an junamatkustamisen puoleen tässä kiireisessä elämänmenossa.

Hintatekijästäkään ei ole pelastajaksi. Junalippu Poriin jtn. 40 €, koneella taisi maksaa n. 10 € enemmän, pikavuoro toki junaakin halvempi. Ja pikavuorolla pääsee vielä kotioven eteen kolmesta vaihtoehdosta useimmin. Mutta kesto Poriin 4 h.

Juna on kilpailukykyinen vaihtoehto, kun matkustaminen sillä on nopeaa, mukavaa ja joustavaa. Porin suunnan liikenteestä tätä iloa ei näe edes sokea Reetta. Sama tilanne maakuntakenttäkaupunkien osalta Varkauden, Savonlinnan, ja varauksilla Vaasan ja Jyväskylän kohdilla.

Maakuntakenttien ei tarvitse näivettyä vaan epävaman Helsingin yhteyden varaan. Hyvä esimerkki on Lappeenrannan kenttä. Helsingin yhteys taas kerran katki Wingon ketkuilun vuoksi, mutta niin vaan kenttä porskuttaa Ryanin ja Balticin Venäjän suunnan solmukenttänä.

Ai niin, turha sitten syyttää lentäväksi ilmastontuhoajaksi. Viimeksi lennetty n. 8 vuotta sitten, jonka jälkeen menty junalla ja muilla joukkoliikennevälineillä tuhansia ja tuhansia kilometrejä, myös Poriin... En vain varauksettomasti ihaile Suomen junaliikenteen täydellistä toimivuutta.

Radiossa mielenkiintoista juttua oli se, että Suomen sisäiset lennot eivät ole Helsinkiin matkaajien takia. Vaan ulkomaille lentävien jatkolentojen takia. Lappeenrannasta on suorat ulkomaille lennot alkaneet vasta kun Helsingin lennot lopetettiin. Luulisi Finnaviankin jossain vaiheessa kiinnostuvan.

Lennot Lappeenrantaan loppuivat ilman sen kummempia ilmoituksia liikennettä hoitavan yrityksen suunnalta jo toukokuussa. Koska lähtöjä ei lennetty, kaupunki katsoi sopimuksen ko. yrityksen (Wingo) kanssa purkautuneen. Sittemmin Wingo ilmoitti, että he voisivat aloittaa lennot jälleen elokuun puolivälissä, mutta yhtiön uskottavuus lienee jo täysin raunioina jatkuvien peruutusten vuoksi. Uusia lippuja myytiin kyllä sujuvasti, vaikka lentoja ei lennettykään.

Jos kerran liikennettä ei saada kannattavaksi edes nyt huolimatta kaupungin massiivisesta tuesta yhtiölle, kuinka se voisi kannattaa sitten, kun Lahti-Luumäki-projekti valmistuu ja matka-ajat junalla Lappeenrantaan lyhenevät entisestään.

Sitä se Lillbackakin sanoo Kauppalehdessä: "Pohjamaan ehkä tunnetuin yrittäjä, nyttemmin eläköitynyt, teollisuusneuvos Jorma Lillbacka käyttää pitkien lentojensa lähtöpaikkana Vaasaa, josta menee ensin lento Tukholmaan ja sitten jatkolennot kaukaisiin kohteisiin. " http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010089023&request_ahaa_info=true

Vaasan lisäksi Turku ja Tampere ovat kaupunkeja, joista moni lentää mielellään suoraan ulkomaille. Osa boikotoi Finnairia ja Vantaan kautta kiertämistä periaatteelisistakin syistä.

Ongelmana on sekin, että helsinkiläiset luulevat kaupunkinsa olevan maailmannapa. Ei läntisten maakuntien asukkailla ole mitään tarvetta koukata Itä-Suomen kautta maailmalle. Johan se on järjenvastaistakin lentää väärään ilmansuuntaan.

Eivät luule. Helsingin seutu kylläkin tietää olevansa Suomen napa.

Ei kai tämä ole mikään uutinen, vähimmässäkään määrin, varsinkaan lyhyempien reittien osalta. Helsinki - Oulu on sitten taas kokonaan toinen juttu.


Miksi pitäisi erityisesti 'jossain vaiheessa' kiinnostua? ::) Onko jotain syytä olettaa, että Finavia ei olisi kiinnostunut tai tietoinen Suomen lentoliikenteen ja lento-asemien tilanteesta? Finnairilla voi tietysti olla syytä huoleen, jos suomalaiset yhä enemmän lentävät maailmalle Tukholman tai Riian kautta.

Nyt täytyy FinnComin tapauksessa muistaa, että lakkautettavien lentoreittien paksuusaste per tuubi oli viime vuonna alle 47%. Se on aika vähän, jopa myös sillä liikenteellä, jonka Finnair Finncomilta ostaa. Itse en lähtisi nääs tällaiseen hommaan, että myisin tuotteen 1,30 eurolla ulos ja ostisin sen 1,90 eurolla sisään, vaikka olisi millaiset tukiaiset ympärillä.

Mainittakoon, että Finncomin myynti/liittoutuminen/S-Etukorttityypillinen-hanke ei auta "pelastamaan" "noita reittejä. Ja mainittakoon muutenkin, että reittien "pelastus" jonkun ydinoperaattorin toimesta ei minusta ole oikea termi, jos ja kun se liittyy kaikenmaailman joukkoliikenteeseen.

Tekisi mieli sanoa tähän vaikka mitä, koskien rautateiden monopolin purkamista Suomesta, mutta nyt en jaksa tehdä mitään. Sen sijaan keitän nuudeleita ja isken vapaavalintaiset kinkut noiden kylkeen - ilman pelkoa tukiaisista, enkä siis tarkoita Johannaa tässä yhteydessä.

Mainittakoon jo ennakkoon, että olen valmistelemassa niin kovaa pommia tuonne LVM:ään, talousalan mediaan, PRH:hon ja jokaiseen mahdolliseen mestaan yhteistyössä kaikkien järkevien ihmisten kanssa, että ei tuo monopoli enää tommosena voi pysyä pystyssä mitenkään 19 vuotta. Tämän nimenomaisen "uhon" voi jokainen miettiä, notta onko tällainen uho järkevää vai ei. Itse asiassa sovitaanpa niin, että nakkaan tuon raapustukseni lehteen, mikäli kukaan alan tai aiheen vastustaja ei nouse omalla nimellään sitä argumentoimaan? Reilu peli, eiks jeh? Niin minäkin kirjoitan täysin omalla nimelläni tänne näitä enemmän tai vähemmän järkeviä höpinöitäni.

Anteeksi VR, että talloin varpaillenne ja kerroin tämän ongelman ääneen. Olisiko parempi nuolla tiettyä ruumiinosaa ja todeta, että tämä toiminta on aewan helewetin jees?! Herää vain kysymys, että miksi Ruotsissa systeemi toimii oikeasti ja miksi meillä ei? (Jep, olen kysynyt tätä aiemminkin, mutta kysyn nyt uudelleen)

Nynny: Kysymykseesi et IKINÄ saa vastausta, vaikka kysymys hyvä onkin. Maailmaa ravistelevaa pommia innokkaasti odotellen!

Tämä mun uho nyt lähinnä liittyi sellaiseen sanaan kuin frustrated, kun tuntuu siltä että jatkuvasti mennään kehityksessä askel eteenpäin ja kaksi askelta taaksepäin. Tosiasiassa mikään lehtijuttu tai mikään muukaan tiikerin nosto pöydälle ei auta siihen, että kiskoliikenneasioissa ja niihin liittyvissä päätöksissä tässä maassa sahataan jatkuvasti sitä oksaa, jolla itse istutaan. Not good.

Kaipaisin Mikon vuodatuksiin enemmän konkretiaa. Se on tiedossa, että pidät kilpailutusta autuutena, ja "monopoleja" (VR:llä ei ole monopolia joukkoliikenteessä) itse pirun keksiminä. Joo, Suomessa ei toimi, Ruotsissa toimii. Mikko, mikä toimii tai ei toimi? Mikä on se mekanismi, minkä perusteella "joku muu" tekee samantasoista tasalaatuista palvelua halvemmalla?

Miten se, että kilpailun alla olevat lentoyhtiötkään eivät suostu lentämään tappiolla liittyy siihen, että VR ei suostu liikennöimään reittejä miinuskatteella? Millä ihmeellä sait tämänkin asian väännettyä VR-kritiikiksi!? :D

"Pommia" odotellessa. Ehkä virkamiehet ja media ymmärtävät noita ajatuskoukeroitasi. Minä en.

Kerroin varsin selkeästi, että minkäänlainen pommi, ei edes tehokkaaksi havaittu pommi mallia Hiroshima auta tähän.

En ole koskaan puhunut kilpailutuksen tai yksityistämisen puolesta, vaan ainoastaan vapaan tai jossain määrin rajoitetun kilpailun puolesta.

Mähän vuodatan paljon, joskus jopa tunnepohjaisesti, joten niihin liittyen ei paljon konkretiaa voi pistää... :)

Vastauksena Topin kysymykseen näkisin näin, että...
- Ei monopoli ole oikeassa käyttötarkoituksessaan pirun keksimä, mutta väärällä tavalla hyödynnettynä se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Monopolin pyörittäjät vain ja ainoastaan periaatteen vuoksi voivat monopolin pyöritykseltään ehtiessään tutustua vaikkapa Neuvostoliiton historiaan ja homman toimivuuteen. Sen on se oppikirja numero 1, josta kannattaa lähteä liikkeelle. Sitten tietysti tuo korkeakouluopus on nimeltään "Pohjois-Korea ja Kim Jong Il ja kaksikamarinen parlamentti". Se on varsin lyhyt kurssi, veikkaan että liikutaan jossain minuutin, kahden huitteilla tuon kurssin läpikäymiseen.

- Olen kertonut miltei miljoonaan kertaan asiat, jotka toimivat ja jotka eivät - siis VR:llä, enkä jaksa niitä nyt toistaa. Faktaa on se, että VR suhtautuu asiakkaisiin ylimielisesti ja tämän lopputuloksena asiakkaan pitää nöyrtyä VR:n edessä. Oikeassa pisneksessä homma menee niin, että palveluntarjoajan (tässä tapauksessa VR:n) pitää nöyrtyä asiakkaan edessä.


Olisko vaikka sellainen kapitalistinen keino kuin yhtiön kustannusrakenne? Mites tuo, että tarvitseeko ~10.000 henkeä työllistävä yhtiö hallintoonsa ja hallintorakenteisiinsa yli puolta henkilöstöstään? Tällaiset nyt tuli ekana mieleen, voi olla että olen täysin noviisi näissä yrityspuolen asioissa ja vieläpä riistokapitalistina nyt sitten vielä kehtaan vastata asioihin niiden oikeilla nimillä?


Jos tarkoitat FinnComia, kysehän on nyt aivan jostain muusta kuin tappiollisesta liikenteestä; tolla Pori/Seinäjoki/Jyväskylä-liikenteen päätöksellähän näytetään Helsingin KO:lle ja samalla Finskille persettä, jotta osakekaupan freeze saadaan äkkiä päätökseen ja jotta Finncom saadaan myytyä Air Balticille. Mikäli nämä reitit olisivat tappiollisia, nehän eivät luonnollisestikaan kiinnostaisi muita operaattoreita, kuten nyt vaikkapa Blue1:a tai Finskiä.

Kyse on markkinataloudesta ja helvetin isojen rahojen pyörittelystä. Ei siis missään nimessä vain siitä, että on monopoliyhtiö ja sillä selvä. Pieni yhtiö (Finncomm) voi pelkällä uhittelulla heilauttaa Finnairia aika paljonkin. Ja mitä noihin yksittäisiin reitteihin/junavuoroihin yms. tulee, eihän se tulos niistä kerry, vaan nimenomaan siitä, mitä tämä koko firma liikenteellään tuottaa. Mulla olisi tästä tällaisesta katelaskennasta (myynnit - ostot = myyntikate, myös ilman tarkoituksellista säätöä tiettyjen junien kustannuksella) faksattavana VR Pääkonttoriin tuo edellä mainittu ja sulkeissa oleva erotuslasku.

Tottakai selvää on se, että joku juna aivan varmasti tuottaa tappiota, samoin joku lento ja vaikkapa mun tarjoama kyyti kaverille ilmaiseksi Mersulla, jos se ei siitä maksa mitään. Mutta kun tuossa VR:n tapauksessa on kumma, että kun unohdetaan se yhteiskuntavelvoite (tai mikä se lausumismuoto nyt ikinä onkaan) ja verrataan sitä lentoyhtiöihin, jota niillä EI OLE. Finnair on toki valtio-omistajuuden kautta asia erikseen, mutta mm. Finncomilla sellaista ei ole.

Monopoliyhtiöt kuuluvat STM:n alle, eivät enää vuonna 2010 millään järkevällä perusteella LVM:n, tai minkään muunkaan ministeriön alle. Kansallinen turvallisuus yms. ovat sitten aivan asia erikseen, esim. TRAFI voi puolestani olla vaikka maailmantappiin Anu Vehviläisen asiantuntemuksen varassa. Ei ku sori. Ei muuten pitäisi, sillä se jos kuka näistä asioista tietää vähiten.

Ymmärtääkö se Lajunen nyt mua paremmin?

Eipä tuossa liiemmälti konkretiaa ollut.

Mutta jos pysytään "suurissa linjoissa", niin suurella yrityksellä on raskaamman hallintonsa vastapainoksi synergiaetuja, jotka tehostavat liikennöintiä. Tietysti, jos katsoo maailmaa kilpailunväristen silmälasien läpi, niin vastapainoja ei näe. :)

Ja missähän ne synergiaedut konkretisoituvat? Hinnat on pilvissä, "yhteiskuntavelvoite" pelkkä sumuverho monopolin suojaamiseksi, lama on huuhtonut valtio-omistajalle tulevat voitotkin mennessään!

Ja missä se yhteiskuntavelvoite muka näkyy? Porin IC on joskus mainittu, siinäkö se on? ::) Kaikki kannattamaton, tai riittävästi voittoa tuottamaton liikennekin on yhteiskunnan tilaamaa, sekin vielä VR:n monopolihinnoilla!!! (http://www.amnizia.com/forum/images/smilies/rant.gif)  

Olen Nymanin kanssa samaa mieltä siitä että VR suhtautuu asiakkaisiin nuivasti tai sitten heiltä puuttuu luova ajattelukyky. Perustan väitteeni sillä että toissa kesänä oli tarkoitus ajaa moottoripyörillä pohjoiseen ja tulla yöjunalla takaisin Hesaan. Luulin homman olevan simppeli kun kaksi kaveria ostaisi autopaikan makuuhytillä mutta eihän se onnistunut. VR:n mielestä yksi moottoripyörä vastaa yhtä autoa. Ei auttanut vaikka kuinka yritin kertoa että kaksi moottoripyörää saa rinnakkain pienemmälle alalle kuin mitä yksi auto vie.

Olisikohan vaunuun saanut pelkän kahta moottoripyörää kuljettavan perävaunun? Se sitten jollain kaverin kyydillä vaikkapa tietä pitkin takaisin, jos jollakulla on pohjoiseen/etelään menoa. Tai kyytiin joidenkin toisten kaksi motskaria.

Miksi? Lentoliikenne tulee väkisinkin vähenemään merkittävästi seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Lentokenttärata olisi täysin älytön investointi, jopa hullunrohkea (mutta perusteiltaan älykäs) Helsinki-Tallinna-tunneli on kiireellisyysjärjestyksessä edellä.

Ja kuten yleensäkin, helpot esimerkit osoitetaan helposti virheellisiksi. Tätänykyä Helsinki-Vantaalla pitää olla kaksi tuntia ennen koneen lähtöaikaa, jotta ehtii varmasti mukaan. Usein ehtisi puolta tuntia lyhyemmälläkin varoajalla, mutta on minulle kyllä käynyt niinkin, että piti juosta ja pyytää kenttähenkilökunnalta apua jonossa etuilemiseen etten jäänyt koneesta. Kahden tunnin varoajalla.

Laskepa tuo parituntinen mukaan, lisää siihen kenttärutiineiden epämiellyttävyys matkatavarasekoiluineen ja kas: junasta tulee porilaisellekin ainakin lähes yhtä nopea, mutta monta vertaa miellyttävämpi tapa pistäytyä pääkaupunkiseudulla.

Niin...

Mikä on Tallsinki-tunnelin rakennusaikataulu parhaimmillaankin tästä hetkestä? 20 vuotta? Entä yhteydet Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Niihin juna ei näköpiirissä olevilla nopeuksilla ole kilpailukykyinen matka-ajassa verrattuna lentoliikenteeseen.

Raiteiden tekeminen Lentokentän kautta vapauttaa Kerava-Pasila kapasiteettia, kun junia poistuu ja junien väliset nopeuserot pienevät. Tämä mahdollistaa liikenteen lisäämisen ja vaikkapa Nikkilä liikenteen.

Lisäksi on järkevää puhua saman kokoluokan hankkeista: Tallsinki-tunneli maksaa ainakin 5 mrd.euroa kun Lentorata murto-osan siitä.

Mielestäni lentoliikenne lyhyillä matkoilla jatkaa vähenemistään, mutta kaukolentojen osalta nopeaa muutosta ei tapahdu paitsi jos nykyinen globaali talousjärjestelmä romahtaa ja korvautuu pienemmillä paikallistalouksilla.

Aikataulu olisi minimissään se 20 vuotta. Entä mikä olisi lentoasemaradan aikataulu? Minimissään 20 vuotta. En suinkaan väittänyt lentoliikenteen loppuvan, pakkohan se noilla mannertenvälisillä yhteyksillä on säilyttää. Lyhyemmillä väleillä se kyllä tulee vähenemään roimasti.
 
Höpsis. Hitaille junille on jo nyt omat raiteet Psl-Ke-välille. Nikkilän liikenteen mahdollisuuteen uudella radalla ei olisi mitään vaikutusta.

Kaikilla hankkeilla on mm. hinnasta riippuva kiireellisyysjärjestyksensä. Mutta vain muun muassa, niiden järkevyys on ensisijainen kriteeri. Se, että Tallinnatunneli olisi paljon lentokenttärataa kalliimpi, ei ole mikään syy törsätä suuria rahoja täysin turhaan kenttäratahankkeeseen. Kehärata on se lentokenttärata nyt ja ainakin HYVIN pitkälle tulevaisuuteen.

(Lentoradasta en suostu puhumaan, se tarkoittaa jotain ihan muuta. Esimerkiksi sitä rataa, jota pitkin mahdolliset olemassaolevat suunnitelmaluonnokset on syytä lennättää silppuriin.)

Ja neljä raidetta riittää lähitulevaisuudessa? Kerava- Riihimäki muuttamista 4-raiteiseksi valmistellaan + Oikorata + Nikkilä. Ja vielä sittenkö esimerkiksi Tikkurila-Oulunkylä välillä riittää kapasiteetti?

Enpä ole Lentorata nimeä keksinyt. Onhan se nimi pölhö. Mutta en tuskin ole yksin mielipiteeni kanssa koskien pääradan uutta linjaus koska Liikennevirasto sellaista on tutkinut.

Lähijuna Nikkilään ei taida kapasiteettiin tosiaan vaikuttaa, se kun luultavimmin on K-junan jatkona (osa vuoroista [ja loput sitten Kytömaalle, ks. alla]). Vuoroiksi valitaan luultavimmin sellaiset, joilta on sujuva vaihto Keravalla RHZ-tyypin juniin.

Välille Kytömaa-Riihimäki on realistisempaa puuhailla aluksi vain kolmatta raidetta koko matkalle, osalla matkaa kolmas raide jo periaatteessa onkin. Tällä saataisiin H-junat väistämään kätevämmin kaukojunia, ja näin kapasiteettia lisättyä (H-junan keskinopeus Kyrölästä Jokelaan on n. 60 km/h). Jossain vaiheessa ehkä tarvitaan se neljäskin raide.

Seuraava pullonkaula - joka jonkin verran ahdistaa jo nyt - onkin sitten (Helsinki-)Pasila-Kytömaa. Ilman tämän välin kapasiteetin nostoa, ei RHZ- ja kaukojunien määrää voida käytännössä lisätä. Viidennen (ja kuudennen) raiteen rakentamista on mietitty ja ilmeisesti todettu, että melkoisen mahdotonta on saada niitä mahtumaan, ilman radikaaleja nykyisen rakennuskannan ja infrastruktuurin purkamista. Lentorata olisikin efektiivisesti tämä viides ja kuudes raide, jotka vain on linjattu helpompaan maastoon (tai no, isoksi osaksi maaston sisään). Kaupan päälle tulisi suorempi yhteys alueen työpaikkakeskittymään ja lentoasemalle.

Ja näin, kaukojunien tarjontaa voisi lisätä. Ensisijaisena lisäyskohteena näen kuitenkin RHZ-junat, joiden määrän voisi vaikka tuplata. Tällä hetkellä suuri joukko asemia "pärjää" tunnin vuorovälillä, kun puolen tunnin vuoroväli olisi jo huomattavasti parempaa palvelutasoa. Joka toinen riihimäkeläinen (tai Z?) siirtyisi Kytömaalla Lentoradalle, ja Keravan hoitelisivat loput neljästi tunnissa (tasavälein, pliis).

Kytömaalle tietenkin rakennettaisiin vaihtoasema kaukojunien, RHZ-junien ja... K:n välille, ja ympärille keskiuusimaalainen kauppa- ja työpaikkakeskittymä: "Keski-keski-uusimaa" (!). Tilaa on. :)

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo väite parin tunnin varoaikatarpeesta perustuu? Pelkästään omiin kokemuksiin vaiko myös kirjallisiin lähteisiin? Mitä itse on tullut keskusteltua turvatarkastusjonoista, niin kertaakaan en ole kuullut tarinaa yli puoli tuntia kestäneestä turvatarkastusjonosta kotimaan lennolle, jos kenttä on toiminut suht' normaalisti. Ulkomaanlennoista on, myönnettäköön, kuultu vähän toisenlaista tarinaa...

Sitä paitsi; vaikka Helsingin päässä turvatarkastus ahdistaisikin, sujuu se varmaankin toivotulla tavalla maakuntakentän päässä, veikkaisin. Voisin luvata 100 € puhtaana käteen, jos onnistut kuvaamaan nyt puheena olevalla maakuntakentällä (Pori, Seinäjoki, Jyväskylä) tuntikausia vievän jonon, joka johtuu kotimaan lennosta.

Mitä tulee turvatarkastusten lieveilmiöihin, niin suurin osa johtuu mielestäni matkustajasta itsestään. Kun ei ole luettu ohjeita, jotta mitä saa koneeseen tuoda ja mitä ei. Käännetään sitten koko laukku nurin tarkistuksessa  ::). Ja jono kasvaa... Muistelisin, että herra oli vahvasti matkustajan vastuun kannalla tässä Visa Electron junassa-keskustelussa. Miksi matkustajan vastuu olisi siis lentoliikenteessä jotenkin erilainen? Kummassakin liikennemuodossa ohjeiden ennaltalukeminen on pop.

Mutta ei huolta. Vaikka Wingo nyt aloittaakin lennot Poriin, loppuu se bulvaaniketkuilu parin kuukauden sisään, sanon ma...


Junamatkailun miellyttävyyteen ei taida tältä foorumilta saada värikynätöntä kantaa?

Omaan kokemukseen ja ajoittain myös kirjalliseen lähteeseen. Kirjalliset lähteet toki poikkeustilanteissa.

Yleensä kyllä, minun kokemusteni mukaan.


Sehän nyt on herrtaisen yhdentekevää mistä jono johtuu. Mutta en väittänytkään maakuntakentillä tarvittavan parin tunnin varoaikaa. Kolme varttia riittää yleensä ja tunti lähes aina.

Herran mielipiteistä ei ole aavistustakaan, kenties joku paremmissa väleissä oleva voisi valistaa, mutta minä olin ja olen edelleen sitä mieltä. Minä olen myös sitä mieltä, että jos ajaa poottoripyörällä kallioleikkaukseen kahtasataa ja pikkuisen kuolee, niin vastuu on siinäkin täysin matkustajaksi joutuneen kuljettajan.

Valitettavasti en nyt näe yhteyttä tämän matkustajavastuun ja lentokentillä odotuksen välillä.

Kahden tunnin ajasta on ainakin Hesarissa ollut useamman kerran maininta, mainitsijana lentokenttäviranomainen jonka virallisempaa nimeä en nyt muista.
Niissä artikkeleissa on tehty aika selväksi, että jos on tullut alle kaksi tuntia etuajassa kentälle ja myöhästyy lennolta pitkän lähtöselvitys- ja turvatarkastusjonotuksen vuoksi, saa syyttää itseään.