Satamaradat

[Veli-Matti Laitinen]

Turun Pansion rata ja Länsisatamaan johtava rata on käyttö kuntoinen mutta hyvin, hyvin harvoin liikennettä nykyään noin muutaman kerran vuosikymmenessä päivystäjä käy.
               Pansiossa toki 2016 Hr1 1009 vaunuineen kävi Pansiossa. 
    Turun Länsisataman radalla on hyvin usein hiljaista, ei yhtään juuri näy vaunua. Kuitenkin ilmeisti päivystäjä käy hakemassa ja viemässä vaunuja muutaman kerran viikossa.     Pansion junalauttasatama on ilmeisesti suureksi osaksi vain rekka liikennettä.        Finnlinesin lautta on siinä aikaajoin, yleisesti lauantaina.    Joskus on näkynyt Airistolla Finnlinesin kyydissä säiliövaunuja.

[Rainer Silfverberg]

Hangossa on tai on ollut satamaratoja länsisataman ja Tulliniemen lisäksi Koneen nosturitehtaalle ja Forcitin dynamiittitehtaalle. Ja kuten aiemmin mainittiin Lappohjan Koverharin terästehtaalle.

Porkkalan vuokra-aikana rakensivat neuvostoliittolaiset satamaradan Kirkkonummen Båtvikiin, ja se jatkettiin vuokra-ajan jälkeen Kantvikiin sokeritehtaalle. Tämä rata on  purettu.

Naantalin öljyjalostamoon ja Turun Pernon laivatelakalle menee kanssa omat radat.

t. Rainer

[Risto Sollo]

Vai rakensi vapauttajakansa Båtvikiin radan mutta ei siitä sotasatamaan Upinniemeen.No,Obbnäsissä oli kyllä rataa ja pikkuinen veturikin,sitä ei ehken lasketa satamaradaksi?

[Reino Kalliomäki]

Mikä lasketaan satamaradaksi? Siinä dilemma. Satamaradaksi nimitetty, mutta vain teollisuutta palveleva, kuten Haapajärvellä. Tai ei nimetty, mutta aivan rantaan johtava, kuten Turengissa? Sen paikka näkyy heti etelään asemalta. Se on merkitty vuoden 1927 ratapihakaaviossa. Päätepuskin vain on jäänyt tilan takia kaaviosta pois, siksi liitän sen tähän. Laiturin puute viitannee puutavaran kuljetukseen. En tiedä milloin se on purettu. Alue on soinen.
Liitän mukaan myös virallisen näköisen 2-puolisen folion. Teettäjää ei mainita, 1.7.09 kuitenkin. Siinä nimetään satamaratoja . Yleissilmäyksellä linja näyttää olevan: Pääasiassa yleistä liikennettä palvelevat, melko puhtaat satamaradat nimetään sellaisiksi. Sekaraiteet,  ja teollisuusraiteet haararadoiksi, aika sotkuista.
Mielipiteeni on: Laiva + laituri on satama.

[Jukka Voudinmäki]

Mikä lasketaan satamaradaksi? Siinä dilemma. Satamaradaksi nimitetty, mutta vain teollisuutta palveleva, kuten Haapajärvellä. Tai ei nimetty, mutta aivan rantaan johtava, kuten Turengissa? Sen paikka näkyy heti etelään asemalta. Se on merkitty vuoden 1927 ratapihakaaviossa. Päätepuskin vain on jäänyt tilan takia kaaviosta pois, siksi liitän sen tähän. Laiturin puute viitannee puutavaran kuljetukseen. En tiedä milloin se on purettu. Alue on soinen.
Liitän mukaan myös virallisen näköisen 2-puolisen folion. Teettäjää ei mainita, 1.7.09 kuitenkin. Siinä nimetään satamaratoja . Yleissilmäyksellä linja näyttää olevan: Pääasiassa yleistä liikennettä palvelevat, melko puhtaat satamaradat nimetään sellaisiksi. Sekaraiteet,  ja teollisuusraiteet haararadoiksi, aika sotkuista.
Mielipiteeni on: Laiva + laituri on satama.

Niissä julkaisuissa, joihin olen perustanut oman syrjäraidetutkimukseni, Haapajärvellä oli ainakin vuodesta 1927 lähtien Satamaraide ja 11.12.1961 alkaen Rantaraiteet. Ei siis satamarataa sikäli kuin termeillä raide ja rata on merkitysero.

Nykyäänhän se olisi junarata, jos sanomalehtiä on uskominen, mutta se on toinen juttu se.

[Risto Sollo]

Ja jossain kohtaa asiaa tuntemattomat alkoivat nimittellä rautatieasemaa juna-asemaksi...

[Reino Kalliomäki]

Niinhän se on, Jukka on oikeassa! Turengissa on selkeästi kyse raiteesta, Haapajärvellä ei edes menty  lähelle rantaa. Arkikielessä termien käyttö saattaa sekoittua.

[Petri Sallinen]

Ja jossain kohtaa asiaa tuntemattomat alkoivat nimittellä rautatieasemaa juna-asemaksi...

Kieli muuttuu. "Juna-asema" on jo jonkin aikaa ollut ihan virallisesti "rautatieaseman" synonyymi. Molemmat ovat siis kielellisesti oikein.

MOT Kielitoimiston sanakirja
juna-asema rautatieasema.
yks. nom. juna-asema
yks. gen. juna-aseman
yks. part. juna-asemaa
yks. ill. juna-asemaan
mon. nom. juna-asemat
mon. gen. juna-asemien, (juna-asemain)
mon. part. juna-asemia
mon. ill. juna-asemiin

MOT Kielitoimiston sanakirja © Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy

[Risto Sollo]

Okei,hyväksyn juna-aseman,kieli muuttuu,minä en.Onneksi meillä täällä periferiassa on vain yksi asema,sitä sanotaan vain asemaksi,vaikka sieltä lähtee kyllä busseja ja taksejakin...

[Raineri Hiltunen]

Kertokaapa tietäjät mistä saisin lisätietoa Loviisan satamaradan vahtitupien historiasta?  Oli yksityinen rata alkujaan joten ei kaiten valtion arkistoista? Kesäasuttanut vahtitupaa neljännesvuosisadan...

[Jukka Viitala]

Hamina Nuutniemi ja Hailikari... tai no joo Hamina on täynnään satamaratoja, mutta: ens alkuunhan Nuutniemen Sotevalle ajettiin etelästä. Sitten joku keksi ajaa pohjoisesta ja samalla Hailikariin. No sitten ei enää vanhalle Laivaromulle päästykään mutta jostain sinne ilmestyi Hr 12 romutettavaksi... mä olin itte hautaamassa 1983 tai 1984 ainakin kahta risteävää K30-raidetta Poitsilan luvanantokopin itäpuolella, nuohan eivät siis olleet VR:n latuja vaan Haminan kaupungin.

Haminassa oli joskus ennen 1930-lukua raiteet Hietakylän satamaan nykyisten katujen paikalla, noista ei ole nin missään tietoa. Alkupisteenä ilmeisesti pyssyvaltion myöhempi pistoraide.

Saviniemeen johti paikoin jopa kaksoisraide, kakarana pelehdettiin siellä GKs-vaunujen kanssa. Kiskot oli vähän syöpyneitä mutta liikkuihan se roikka... raide johti öljysatamaan, olikohan Esson tms?

Lepikonrantaan meni kaksoisraide möljään ja Ruukkujen tasangolle vyörytysraide. Lekentaarinen viimeisen matkustajajunan viimeinen vaunu oli siellä, tais muuten olla vimpan Dm4:n liitevaunu, johon majoitettiin alan miehiä.

Höyryveturiaikaan faija oli konnarina ja silloin Haminan juna katosi, vaihtoivat koneen tallille ja juna hävis... siellä se oli Lepikon möljän päässä, katot näkyivät merestä. No, siellä sattui, satamasta tullut Risto ohjattiin Salmenkylässä Inksaan mutta joku oli kääntänyt vaihteen turvaan ja Salmenkylän suosta näkyi vain korsteeni, kuvut ja katto.