Hh, avonainen tavaravaunu 0,8 m laidoin = kokeelllinen hiilenkuljetusvaunu

[Kurt Ristniemi]

Vuosien 1927-1931 vaunuluetteloissa on luetteloitu sarja Hh, avonainen tavaravaunu 0,8 m laidoin, 10 kpl.
Vaunukuvaston mukaan vaunujen numerot olivat 99601-99610.
Kuvaston kuvan mukaan vaunuissa näyttäisi olleen levyrakenteiset laidat.

Mikä oli tämä luetteloissa vain 5 vuoden ajan näkynyt vaunusarja, mistä ja miksi se tuli ja mitä sille tapahtui?

EDIT: Kuten alla olevista kommenteistani selviää, Hh-vaunusarja oli kokeeksi rakennettu sarja hiilenkuljetusvaunuja.

Mutta mitä vaunuille tapahtui, kun ne niin pian katosivat luetteloista?

[Kurt Ristniemi]

Vaunukuvaston mukaan nämä 10 Hh-vaunua näyttävät olleen keskenään samanlaisia.
Mutta vuoden 1930 standardointiohjeen varaosataulukon mukaan ne olivatkin kaikkea muuta kuin samanlaisia; alustarakenteeltaan ne olivat varsin kirjavaa joukkoa:
- pyöräkerrat: erilaisia,
- jouset: erilaisia,
- laakeripesät: erilaisia,
- laakerit: erilaisia,
- laakeripesien tiivisteet: erilaisia.

Vuoden 1930 varaosataulukkoon otettiin mukaan vain vaunusarjat, joiden uskottiin jatkavan elämäänsä. Hh-sarja katosi vaunuluetteloista kuitenkin jo vuonna 1932.

[Kurt Ristniemi]

Olisikohan tässä selitys:

Tavaravaunujen parannuskokeita.

 Sen johdosta, että eräiden tavaroiden kuten esim. sokerijuurikkaiden ja kivihiilien kuljetus nykyään käytännössä olevissa avovaunuissa on epätaloudellista, on rautatiehallitus päättänyt kokeeksi varustaa eräitä avovaunuja korkeilla rautaisilla sivuluukuilla ja tiiviillä päädyillä. Rautatiehallituksessa on myöskin herätetty kysymys varustaa avovaunut puolta tiheämmällä pylväsrivillä, koska varsinkin lyhyet propsi- ja hiomapuut sekä halot helposti pääsevät putoilemaan ja vierimään vaunuista, tuottaen häiriöitä liikenteelle.

Vaasa no 73, 30.3.1927, s. 3.


Vuonna 1927 rautateitä vaivasi huomattava vaunupula. Samaan aikaan satamiin laivattiin runsaasti mm. hiiltä, jonka kuljettamiseen olemassa oleva vaunukalusto ei mitenkään erityisen hyvin soveltunut.

Pohjan Voima 10.7.1927, s. 2

[Kurt Ristniemi]

Selvisihän se: Vaunut olivat kokeeksi valmistettuja hiilenkuljetusvaunuja

... Ainoan rautatievaunuja valmistavan tehtaamme, rautateiden Pasilan konepajan, valmistusmäärä kuluvana vuonna on ollut seuraava: 5 yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan makuuvaunua, 35 kolmannen luokan paikallisjunavaunua, 334 avonaista tavaravaunua, 25 lämmin- ja jäähdytysvaunua, 10 kokeeksi valmistettua uusmallista hiilenkuljetusvaunua, 198 katettua tavaravaunua sekä 8 kappaletta sekalaisia vaunuja. Yhteensä on siis tänä vuonna valmistunut 615 vaunua. Ennen vuoden loppua saadaan vielä valmiiksi lukuisa joukko uusia vaunuja, varsinkin katettuja tavaravaunuja.

Iltalehti no 225, 29.9.1927, s. 1.

[Kurt Ristniemi]

Vaikka vaunusarja rakennettiin Pasilan konepajalla, kirja 'Pasilan konepaja 1903-2003' tuntee sarjan vain liitteessä 8, 'VR:n vaunukalusto vuosina 1919-35', jossa se on erittelemättä sisällytetty vaunutyyppiin '2- ja 3-aks. yleisvaunuja, avonaisia, vanh.', Litt. H yhdessä H:n, Ha:n Hb:n, Hv:n ja HI:n kanssa.

[Tommi K Hakala]

Nää erikoisten tavaravaunujen keskustelut on todella mielenkiintoisia, erikoisia taustoja on aikojen saatossa ollut.

Kiitos!

[Jimi Lappalainen]

Selvisihän se: Vaunut olivat kokeeksi valmistettuja hiilenkuljetusvaunuja

... Ainoan rautatievaunuja valmistavan tehtaamme, rautateiden Pasilan konepajan, valmistusmäärä kuluvana vuonna on ollut seuraava: 5 yhdistettyä toisen ja kolmannen luokan makuuvaunua, 35 kolmannen luokan paikallisjunavaunua, 334 avonaista tavaravaunua, 25 lämmin- ja jäähdytysvaunua, 10 kokeeksi valmistettua uusmallista hiilenkuljetusvaunua, 198 katettua tavaravaunua sekä 8 kappaletta sekalaisia vaunuja. Yhteensä on siis tänä vuonna valmistunut 615 vaunua. Ennen vuoden loppua saadaan vielä valmiiksi lukuisa joukko uusia vaunuja, varsinkin katettuja tavaravaunuja.

Iltalehti no 225, 29.9.1927, s. 1.

Tällaisia artikkeleita ei taida Iltalehdestä nykyisin löytää.

[Petri Sallinen]

Tällaisia artikkeleita ei taida Iltalehdestä nykyisin löytää.

Suomalaisen lehdistön suhde rautatieaiheiden uutisointiin on aikanaan ollut mielenkiintoinen. Tässsä(kin) tapauksessa useampi lehti julkaisi sanasta sanaan saman uutisen. Pasilan konepajan vaunuvalmistusta koskevan uutisen julkaisivat Satakunnan Kansa (1.10.1927), Iltalehti (29.9.1927), Työmies (30.9.1927), Aamulehti (30.9.1927), Uusi Suomi (30.9.1927), Karjala (1.10.1927) ja Helsingin Sanomat (30.9.1927). Uutinen lienee perustunut rautatiehallituksen tiedotteeseen, jonka toimitukset ovat käyttäneet sellaisenaan — vain juttujen otsikoinnissa on eroja.

Kansalliskirjaston digitaalinen hakupalvelu on sinänsä mielenkiintoinen. Skannattujen sivujen tekstintunnistus toimii hyvin. Oleellista sivujen käytössä on keksiä osuvia hakusanoja.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hiilenkuljetusvaunu&orderBy=RELEVANCE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING

[Petri Sallinen]

Musta kirja tunnistaa Hh-litteran jo vuoden 1926 vaunulistauksessa, vaikka kappalemääräksi tuolloin on kirjattu pelkkä viiva. Vaunu näyttää olevan muunnosvaunu Hdk-vaunusta. Listauksissa vaunulle ei ole määritelty erityistä käyttötarkoitusta, vaan se on kirjattu avoinaiseksi vaunuksi, jossa on 0,8 metriä korkea sivulaita. Siis ilmeisesti monikäyttöinen vaunu avovaunujen tapaan.

Neljälle sarjan vaunulle on tehty jotain justeerauksia (en tiedä mitä), koska numerot on vedetty ylitse ja kirjoitettu uudestaan. Samalla vaunun suurin sallitu kuorma on aikaisempaa suurempi. Tarkempi vaunukohtaisten erojen syynääminen edellyttäisi tutustumista vaunukortteihin. Hh-vaunujen osalta minulla ei ole tätä dataa.

En tiedä, minä vuonna yliviivaus on tehty luetteloon. Vuoden 1932 listauksessa vaunuja ei kuitenkaan ole. Vuosien 1927-31 välisissä listauksissa on jokaisena vuonna merkattu kappalemääräksi 10 vaunua.

[Bengt Dahlberg]

Sida puoli 31 http://mrw1.se/pdf_filer/Gv1931.pdf

Denna svenska vagntyp verkar att vara lik Litt Hh. Gäller inte gavlarna.

Tämä ruotsalainen vaunutyyppi näyttää olevan samanlainen kuin Litt Hh. Ei koske päätepisteitä.

[Kurt Ristniemi]

Neljälle sarjan vaunulle on tehty jotain justeerauksia (en tiedä mitä), koska numerot on vedetty ylitse ja kirjoitettu uudestaan. Samalla vaunun suurin sallitu kuorma on aikaisempaa suurempi.

Kantavuuden nostaminen 15 tonnista 16,5 tonniin on v. 1930 annetun standardointiohjeen mukainen. Standardoinnisssa vaunuun on vaihdettu 5- tai 5 A-pyöräkerrat, G 12 b -jouset, 8-laakeripesät, 8 A L- ai 8 L-laakerit ja 8- tai 8 A-laakeripesien tiivisteet.

[Kurt Ristniemi]

Sida sivu 31 [27] http://mrw1.se/pdf_filer/Gv1931.pdf

Denna svenska vagntyp [Os] verkar att vara lik Litt Hh. Gäller inte gavlarna.
Tämä ruotsalainen vaunutyyppi [Os] näyttää olevan samanlainen kuin Litt Hh. Ei koske päätyjä.

En mycket intressant bok. Tack för den.

[Petri Sallinen]

Kantavuuden nostaminen 15 tonnista 16,5 tonniin on v. 1930 annetun standardointiohjeen mukainen. Standardoinnisssa vaunuun on vaihdettu 5- tai 5 A-pyöräkerrat, G 12 b -jouset, 8-laakeripesät, 8 A L- ai 8 L-laakerit ja 8- tai 8 A-laakeripesien tiivisteet.

Näinhän Ko.28/1930 näyttää kertovan, kun tarkemmin lukee. Koska Hh-vaunu on Hdk-muunnos, voidaan olettaa Hdk-vaunuun tehtyjen standardointitoimenpiteiden pätevän myös Hh-vaunuun — ainakin noihin neljään yksilöön. Standardoinnin jälkeen Hdk-vaunuun kelpuutettiin pyöräkertatyypit 4, 5 ja 5A ja laakereiksi 8AL ja 8L. Tosin määräyksen tekstiosassa todetaan, että "vaunuihin, joihin on merkitty laakeripesä N:o 5, voidaan käyttää poikkeustapauksissa myös pesiä N:o 4A."

Suurena vaunusarjana pitkään rakennettuna (1925-1951) Hdk on ollut kirjava sarja. Varaosataulukko toteaa pyöräkertojen, jousien, laakeripesien ja laakereiden osalta nykytilan (=1930) sisältävän "erilaisia" em. komponentteja. Hdk-vaunujen päädyistäkin löytyy neljä eri tyyppistä piirustusta eri aikakausilta. Vaunujen kirjavuus heijastuu osin myös vaunuista rakennettuihin muunnossarjoihin.

Määräyksessä myös todetaan, että "varaosataulukkoon ei ole otettu kaikkia pienempiä vaunuryhmiä, koska ainakin muutamat niistä verrattain pian häviävät ja toisissa vaunuissa ei voida käyttää niiden rakenteen vuoksi standardiosia". Ehkä Hh-vaunun kohtalo oli jo tiedossa standardia laadittaessa, jolloin sitä ei enää käsitelty erikseen omana sarjanaan. Tekstiosassa myös todetaaan, että "vaunuja hylättäessä tämä on kohdistettava ensisijaisesti semmoisiin vaunuryhmiin, jotka ovat heikkoa rakennetta tahi epäkäytännöllistä laatua." Ehkä Hh ei vastannut odotuksia.

Ko 28/1930 ei ollut vielä varsinaisen VR:n standardin mukainen ohje, kuten tekstiosassa todetaan: "Vaikka tämä taulukko poikkeaa valtionrautateiden standardilehdistä, on taulukkoa toistaiseksi kuitenkin noudatettava. Jos siinä annetut ohjeet osoittautuvat käytännössä tarkoituksenmukaisiksi, tullaan aikanaan vastaavat standardilehdet muuttamaan tämän mukaisiksi".

[Kurt Ristniemi]

Näinhän Ko.28/1930 näyttää kertovan, kun tarkemmin lukee. Koska Hh-vaunu on Hdk-muunnos, voidaan olettaa Hdk-vaunuun tehtyjen standardointitoimenpiteiden pätevän myös Hh-vaunuun — ainakin noihin neljään yksilöön.

Ei onneksi tarvitse olettaa, Hh kun on taulukossa omana rivinään. Heti siinä Hdk:n alla. Ja sille on määritetty nuo aiemmin mainitsemani standardiosat.

Määräyksessä myös todetaan, että "varaosataulukkoon ei ole otettu kaikkia pienempiä vaunuryhmiä, koska ainakin muutamat niistä verrattain pian häviävät ja toisissa vaunuissa ei voida käyttää niiden rakenteen vuoksi standardiosia". Ehkä Hh-vaunun kohtalo oli jo tiedossa standardia laadittaessa, jolloin sitä ei enää käsitelty erikseen omana sarjanaan.

Ohjetta laadittaessa tämän pienen sarjan selvästikin oletettiin säilyvän, sillä - kuten sanottu - se on pienuudestaan huolimatta taulukossa mukana omana rivinään.  Tämänhän totesin jo tuolla järjestyksessä toisessa postauksessani.

[Petri Sallinen]

Oheinen taulukko on julkaistu määräyksen Ko 28/1930 liitteenä.

[Kurt Ristniemi]

Oheinen taulukko on julkaistu määräyksen Ko 28/1930 liitteenä.

Kas, kas. Omassa kappaleessani, joka on päivätty 12.4.1930, Hh on omana rivinään.
Onneksi on, sillä se kertoo Hh:lle suunnitellun standardoinnin.

Omassani on myös Gdk, KK, HI ja I.

Onko tuossa kuvaamassasi määräyksessä - tai siis sen saatekirjeessä - eri päiväys?

[Kurt Ristniemi]

Listauksissa vaunulle ei ole määritelty erityistä käyttötarkoitusta, vaan se on kirjattu avoinaiseksi vaunuksi, jossa on 0,8 metriä korkea sivulaita. Siis ilmeisesti monikäyttöinen vaunu avovaunujen tapaan.

Tai miksei yhtä hyvin katettujen vaunujen tapaan? Valtaosahan niin avoimista kuin katetuistakin vaunuista oli monikäyttöisiä, ts. yleisvaunuja.

Itse en luonnehtisi Hh:ta varsinaisesti monikäyttöiseksi tai varsinkaan yleisvaunuksi, kun se oli erityisesti suunniteltu sellaisille lasteille, joita tavallisilla yleiskäyttöisillä avonaisilla tavaravaunuilla ei taloudellisesti voitu kuljettaa. Näitä lasteja olivat lehtiuutisten mukaan ainakin sokerijuurikkaat ja hiili. Ts. kohtuullisen karkearakenteiset irtotavaralastit, jotka helposti valuivat tavallisista avoimista vaunuista joko laitojen yli tai päätyjen laudanrakojen läpi.

Näin kertoivat lehdet:

Vaasa no 73, 30.3.1927, s. 3:   
Sen johdosta, että eräiden tavaroiden kuten esim. sokerijuurikkaiden ja kivihiilien kuljetus nykyään käytännössä olevissa avovaunuissa on epätaloudellista, on rautatiehallitus päättänyt kokeeksi varustaa eräitä avovaunuja korkeilla rautaisilla sivuluukuilla ja tiiviillä päädyillä.

Iltalehti no 225, 29.9.1927, s. 1.
Pasilan konepajan valmistusmäärä kuluvana vuonna on ollut seuraava: [...] 10 kokeeksi valmistettua uusmallista hiilenkuljetusvaunua [...]. - Uutinen perustuu epäilemättä rautatiehallituksen antamaan tiedotteesen tms.

Rautatiehallitus siis halusi tietyille irtotavaralasteille (esim. sokerijuurikkaat ja hiili) sopivamman vaunun kuin tavalliset yleisvaunumalliset avoimet tavaravaunut. Uutta vaunutyyppiä kutsuttiin syksyn 1927 tiedotteessa hiilenkuljetusvaunuksi. Ilmeisesti vaunua ei lopulta haluttukaan nimetä pelkästään hiilenkuljetukseen (muistetaan sokerijuurikkaat), mutta nähtävästi ei keksitty mitään 'karkea irtotavaralasti'-tyyppistä nimeä, joten vaunu sitten nimettiin vaunuluetteloihin käyttötarkoituksen sijasta rakennetta kuvaavalla nimellä 'avonainen tavaravaunu 0,8 m laidoin'.

Hh oli siis tavallaan monikäyttöinen siinä mielessä, että sitä ei lopulta nähtävästi - syksyn tiedotteesta huolimatta - nimettykään pelkästään hiilenkuljetukseen, vaan nährävästi myös muun karkean irtotavaran, kuten esim. sokerijuurikkaiden kuljetukseen.


On mainio asia, että sanomalehdet ovat raportoineet vaunuhankinnoista. Ilman sanomalehtiuutisia emme tietäisi, että rautatiehallitus suunnitteli Hh-vaunut sokerijuurikkaiden ja hiilen kaltaisille lasteille. Viralliset historiikit kun eivät vaunuista mitään kerro. 'Valtionrautatiet 1912-1937' -historiikkikin tuntee Hh-vaunun vain sivun 462 tavaravaunujen lukumäärätaulukossa 2: 'Avonaisia: 0.8 m. kork. laidoin', 10 kpl/1927. Näin, vaikka historiikki sivulla 459 toteaakin: "...tilalle on tullut uusia, nykytarpeita paremmin vastaavia erikoisvaunuja'.   


Olisi mukava löytää tietoa siitä, millaisia käyttökokemuksia Hh-vaunuista saatiin ja mitä vaunuille lyhyen käyttöjaksonsa jälkeen tapahtui. Hylättiinkö ne, vai poistettiinko niistä korkeat laidat ja nimettiin ne Hdk-vaunuiksi?
 

[Eljas Pölhö]

VR:n tilauskirjan mukaan Hh-vaunut olivat specialgodsvagnar. Ohessa kovasti pienennettynä ja heikennettynä vuoden 1926 sivu.

[Petri Sallinen]

Olisi mukava löytää tietoa siitä, millaisia käyttökokemuksia Hh-vaunuista saatiin ja mitä vaunuille lyhyen käyttöjaksonsa jälkeen tapahtui. Hylättiinkö ne, vai poistettiinko niistä korkeat laidat ja nimettiin ne Hdk-vaunuiksi?

Saattaa olla, että asia selviää keskushallinnon lähettämistä kirjeistä. Koneosaston/konetoimiston lähettämissä kirjeissä on hyvinkin paljon yksittäisiä vaunuja/vaunusarjoja koskevaa dataa — joskus aika nippelitasolla. Arkistosavotta on kuitenkin kohtuullinen: lähteneiden kirjeiden mappeja pitäisi selata kirje kirjeeltä. Joskus keskushallinnon kirjeet ovat kadonneet, mutta jonkun konepajan/vaunukorjaamon saapuneiden kirjeiden mapista kirje saattaa löytyä. Eräs perhetuttu meni Ilmalan varikolle töihin vaunumestariksi 1980-luvun lopulla. Hänen edeltäjänsä oli säilönyt kaiken kaman, mitä keskushallinto oli lähettänyt hemmon työuran aika. Tällaisessa vaiheessa vanha kama yleensä häviää, kun todetaan että käytännön töissä vanhoja papereita ei enää tarvita.

Yleensä sitä dataa ei löydy mitä etsitään (ainakaan heti), mutta löytyy jotain muuta mielenkiintoista, jota ei juuri silloin etsi. Eräs intohimoinen arkistoja tutkiva ystäväni kertoi, että hän käyttää yhden päivän joka viikko arkistotyöhön. Aikaa säästyy, kun ottaa rivistä ensimmäisen mapin ja seuraavalla viikolla viereisen mapin. Yksi mappi per päivä on sopiva annos.

Ajan myötä sitten löytyy sellaisiakin asioita kuin Gcl:n piirustus tai mistä T(o)-sarjan vaunusta Ggkk-vaunu rakennettiin ja minkälainen ovi (piirustusten kera) vaunuun piti rakentaa. Hh-vaunujen tapauksessa voi rajauksen tehdä Pasilan konepajan arkistoon — ehkä vuosiin 1930 ja 1931. Todennäköisesti Hh-vaunujen kohtalosta on viestitelty laajemminkin, joten asia voi selvitä muualtakin.

BTW. Kevytsoran kuljetukseen tarkoitettu H 65643 on myös mielenkiintoinen kohde.

https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kevytsoravaunu&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20