Sr1 ongelmia?

[Timo Haapanen]

Aika paljon täällä on kirjoitettu Sr2- (ja osin myös Sr3-) veturien vikaantumisista. Melko usein hätiin on tullut Sr ykkösiä, osittain ehkä siksi, että niitä on helpoimmin/nopeimmin? saatavilla. Toki alkuperäiset myöhästymisajat luontojaan pitenevät käytettäessä hitaampia vetojuhtia, mutta näyttäisi siltä, että perille sitten lopulta päästään. Jossakin YouTube-videossa sanottiin, että Susi on Suomen luotettavin veturi. Pitääkö tämä superlatiivi paikkansa? Mitä ongelmia on hitauden lisäksi ilmennyt? Mäkeenjäännit ovat jääneet mieleen tavaraliikenteen puolelta, mutta tekniikkamurheista en ole pahemmin lukenut. Tässä en tietenkään ajattele Sr1-veturien alkuvuosia, vaan lähinnä viimeksi kuluneita kymmentä vuotta.

[Petri Nummijoki]

Taitaa mennä 90-luvulle asti, kun linjallejääntitilastoja on viimeksi julkaistu, joten kenelläkään ei liene nykytilanteesta ainakaan sellaista faktaa, joka voitaisiin todentaa julkisista lähteistä.

Nähdäkseni Sr1 ei ollut uutena vähävikainen mutta ei Hr11-veturin tai Dr16-protoyksilöiden (numerot 2801-2804) kaltainen pommikaan vaan enkä keskivaikea tapaus. Tosin poliittiset syyt lienevät vaikuttaneen siinä määrin, että http://www.vaunut.org/kuva/131153 kaltaiset julkiset avautumiset asiasta eivät olleet kovin yleisiä.

Parannusten jälkeen käyttövarmuus nousi mutta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli uusi vikapiikki, joka johtui suureksi osasi tavarajunien junapainojen kasvattamisesta vuodesta 1987 lähtien. Tämä tuotti lukuisia ajomoottorikäämipaloja, kunnes vetureihin lisättiin moottoreiden lämpötilavahdit.

1990-luvun puoliväliin tultaessa Sr1:ssä oli kai suunnilleen kaikki käyttövarmuuteen vaikuttaneet parannukset tehtynä ja niistä ajoista lähtien sen voitanee sanoa olleen aidosti luotettava mutta onko ollut kaikkein luotettavin niin suhtautuisin varauksin ellei kertojana ole taho, joka tunnetusti tapaa olla oikean tiedon lähteellä. Sellainen lunta tai räntää vaakatasossa-keli ei kai Sr1:lle sovi edelleenkään hyvin http://vaunut.org/kuva/35258 ja nämä kosteusongelmat olivat syynä siihenkin, ettei Sr1:n kaavailtu käyttö Vuosaaren satamaradan tunnelissa onnistunut https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_satamarata.

[Ari-Pekka Lanne]

Taitaa mennä 90-luvulle asti, kun linjallejääntitilastoja on viimeksi julkaistu, joten kenelläkään ei liene nykytilanteesta ainakaan sellaista faktaa, joka voitaisiin todentaa julkisista lähteistä.

Nähdäkseni Sr1 ei ollut uutena vähävikainen mutta ei Hr11-veturin tai Dr16-protoyksilöiden (numerot 2801-2804) kaltainen pommikaan vaan enkä keskivaikea tapaus. Tosin poliittiset syyt lienevät vaikuttaneen siinä määrin, että http://www.vaunut.org/kuva/131153 kaltaiset julkiset avautumiset asiasta eivät olleet kovin yleisiä.

Parannusten jälkeen käyttövarmuus nousi mutta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli uusi vikapiikki, joka johtui suureksi osasi tavarajunien junapainojen kasvattamisesta vuodesta 1987 lähtien. Tämä tuotti lukuisia ajomoottorikäämipaloja, kunnes vetureihin lisättiin moottoreiden lämpötilavahdit.

1990-luvun puoliväliin tultaessa Sr1:ssä oli kai suunnilleen kaikki käyttövarmuuteen vaikuttaneet parannukset tehtynä ja niistä ajoista lähtien sen voitanee sanoa olleen aidosti luotettava mutta onko ollut kaikkein luotettavin niin suhtautuisin varauksin ellei kertojana ole taho, joka tunnetusti tapaa olla oikean tiedon lähteellä. Sellainen lunta tai räntää vaakatasossa-keli ei kai Sr1:lle sovi edelleenkään hyvin http://vaunut.org/kuva/35258 ja nämä kosteusongelmat olivat syynä siihenkin, ettei Sr1:n kaavailtu käyttö Vuosaaren satamaradan tunnelissa onnistunut https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_satamarata.

Tampereen teknillisen korkeakoulun v. 2002 julkaisemassa prujussa Rautatieliikenne (Mäkelä, Säily, Mäntynen) sanotaan sen ajan Sr1:n linjallejääntitaajuuden olleen 5 per miljoona kilometriä ja Sr2:n 2-3 per miljoona kilometriä.