Lasse Reunanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 89
|
« Vastaus #25 : Elokuu 03, 2022, 21:26:21 » |
|
Toki, jos rataverkkoa ei kavenneta, on mahdollista ja myös välttämätöntä panostaa koko rataverkko etukäteen sillein, että kerta napinpainalluksella ei Päijänteen itäpuolella ole metriäkään käyttökelpoista rataa eikä yhtään siltaa, mutta se myös vaikeuttaa omaa puolustustoimintaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2343
|
« Vastaus #26 : Elokuu 03, 2022, 21:46:06 » |
|
Toki, jos rataverkkoa ei kavenneta, on mahdollista ja myös välttämätöntä panostaa koko rataverkko etukäteen sillein, että kerta napinpainalluksella ei Päijänteen itäpuolella ole metriäkään käyttökelpoista rataa eikä yhtään siltaa, mutta se myös vaikeuttaa omaa puolustustoimintaa.
Puuttuuhan sieltä suunnalta jo yksi silta... Savonlinnasta siis. Pitkän tähtäimen varautumista? No joo eiköhän täälläkin osata katkaista strategiset yhteydet tilanteen niin vaatiessa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2519
|
« Vastaus #27 : Elokuu 04, 2022, 21:16:56 » |
|
Tämä on toistaiseksi paras ehdotus tavaraliikenteen siirtämiseksi kumipyörille. Kavennetaan aluksi Lappeenranta-Kouvola, Turku-Salo ja Turku-Toijala-(lentokenttäradan yhtymispiste), niin päästään hyvään alkuun. "Tunninjuna" Espooseen, "Itäjuna" Kouvolaan ja "Lentokenttäjuna" metsien läpi Tampereelle sitten joskus täydentävät luotijunien tarpeen. Muu verkko voidaankin purkaa rahapulan lievittämiseksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 346
|
« Vastaus #28 : Elokuu 04, 2022, 23:58:29 » |
|
En ymmärrä tätä, koska ihan kartasta huomaa että Suomi on Eurooppaan nähden saari. Yhteistä maata on vähän.
Ja kyllä tuo Venäjä tuosta jollain aikajänteellä taas tulee tärkeäksi kauppakumppaniksi/ transiton lähtömaaksi.
Uutta rataa voidaan rakentaa tietysti normaaliraiteilla, mutta suurin osa Suomen tavaraliikenteestä tulee kulkemaan vielä vuosikymmeniä leveäraiteisia ratoja pitkin. Ja jatkuvat junanvaihdot eri raideleveyksien välillä saattavat syödä matkustajia.
Ei Suomi mikään saari ole, se on merenkulkulobbyn päässä. Yhteistä rajaa lännen kanssa on huomattavan paljon joskin se ei ole maan väkirikkaammassa päässä, mutta pohjoisessa on paljon teollisuutta jotka voisivat hyötyä toimivista rautatieyhteyksistä länteen, eikä se matka keski-Suomesta Tornioon mikään ylivoimaisen pitkä ole. Asiassa on sellainen mielenkiintoinen seikka, että teollisuusyrityksillä on tapana tehdä logistiset ratkaisunsa business casen pohjalta, ei teologian.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 948
|
« Vastaus #29 : Elokuu 05, 2022, 07:19:10 » |
|
En ymmärrä tätä, koska ihan kartasta huomaa että Suomi on Eurooppaan nähden saari. Yhteistä maata on vähän.
Ja kyllä tuo Venäjä tuosta jollain aikajänteellä taas tulee tärkeäksi kauppakumppaniksi/ transiton lähtömaaksi.
Uutta rataa voidaan rakentaa tietysti normaaliraiteilla, mutta suurin osa Suomen tavaraliikenteestä tulee kulkemaan vielä vuosikymmeniä leveäraiteisia ratoja pitkin. Ja jatkuvat junanvaihdot eri raideleveyksien välillä saattavat syödä matkustajia.
Ei Suomi mikään saari ole, se on merenkulkulobbyn päässä. Yhteistä rajaa lännen kanssa on huomattavan paljon joskin se ei ole maan väkirikkaammassa päässä, mutta pohjoisessa on paljon teollisuutta jotka voisivat hyötyä toimivista rautatieyhteyksistä länteen, eikä se matka keski-Suomesta Tornioon mikään ylivoimaisen pitkä ole. Asiassa on sellainen mielenkiintoinen seikka, että teollisuusyrityksillä on tapana tehdä logistiset ratkaisunsa business casen pohjalta, ei teologian. Ruotsiin kulkevan rautatieyhteyden käytttöä alettiin välttää koska rata Ruotsissa Haaparannasta Bodeniin oli päässyt huonooon kuntoon, oli painorajoituksia ja nopeudet alhaisia. Nyt ruotsalaiset ovat laittaneet ratansa kuntoon ja sähköistöneet ja odottavat että milloin alkaisi tulla junia Suomesta. Nyt ne esteet ovat Suomessa ja suomalaisten asenteissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Panu Breilin
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 443
|
« Vastaus #30 : Elokuu 05, 2022, 08:30:41 » |
|
Ruotsiin kulkevan rautatieyhteyden käytttöä alettiin välttää koska rata Ruotsissa Haaparannasta Bodeniin oli päässyt huonooon kuntoon, oli painorajoituksia ja nopeudet alhaisia. Nyt ruotsalaiset ovat laittaneet ratansa kuntoon ja sähköistöneet ja odottavat että milloin alkaisi tulla junia Suomesta. Nyt ne esteet ovat Suomessa ja suomalaisten asenteissa. Poimin rautatietilastoista Tornion–Haaparannan yhdysliikenteessä kulkeneiden tavaravaunujen määrän vuosittain vuosina 2007–2020: 2007 - 5797 vaunua 2008 - 5046 vaunua 2009 - 4277 vaunua 2010 - 4110 vaunua 2011 - 3139 vaunua 2012 - 1704 vaunua 2013 - 2011 vaunua 2014 - 1320 vaunua 2015 - 3101 vaunua 2016 - 542 vaunua 2017 - 785 vaunua 2018 - 72 vaunua 2019 - 37 vaunua 2020 - 97 vaunua Kuljetusmäärien lasku on siis ollut aika radikaalia ja lähes yhtäjaksoista. Sanoisin, että lähinnä näissä määrissä heijastuu VR:n jatkuva pyrkimys päästä eroon vaunukuormaliikenteestä ja toisaalta viime vuosina Outokummun kuljetustarpeiden muutos (teräskelakuljetukset).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 948
|
« Vastaus #31 : Elokuu 05, 2022, 08:51:01 » |
|
Ruotsiin kulkevan rautatieyhteyden käytttöä alettiin välttää koska rata Ruotsissa Haaparannasta Bodeniin oli päässyt huonooon kuntoon, oli painorajoituksia ja nopeudet alhaisia. Nyt ruotsalaiset ovat laittaneet ratansa kuntoon ja sähköistöneet ja odottavat että milloin alkaisi tulla junia Suomesta. Nyt ne esteet ovat Suomessa ja suomalaisten asenteissa. Poimin rautatietilastoista Tornion–Haaparannan yhdysliikenteessä kulkeneiden tavaravaunujen määrän vuosittain vuosina 2007–2020: 2007 - 5797 vaunua 2008 - 5046 vaunua 2009 - 4277 vaunua 2010 - 4110 vaunua 2011 - 3139 vaunua 2012 - 1704 vaunua 2013 - 2011 vaunua 2014 - 1320 vaunua 2015 - 3101 vaunua 2016 - 542 vaunua 2017 - 785 vaunua 2018 - 72 vaunua 2019 - 37 vaunua 2020 - 97 vaunua Kuljetusmäärien lasku on siis ollut aika radikaalia ja lähes yhtäjaksoista. Sanoisin, että lähinnä näissä määrissä heijastuu VR:n jatkuva pyrkimys päästä eroon vaunukuormaliikenteestä ja toisaalta viime vuosina Outokummun kuljetustarpeiden muutos (teräskelakuljetukset). Millä ja mihin ne kelat nyt kuljetetaan? Ajateltiinko koskaan vakavasti että se radanpätkä Torniosta tehtaalle voisi olla kahden raideleveyden kiskoilla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Harri Helminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 33
|
« Vastaus #32 : Lokakuu 02, 2022, 21:08:05 » |
|
Pohjoisen teollisuus varsinkin hyötyisi tuosta raideleveyden kaventamisesta, aukeaisi lähes suora reitti eurooppaan Ruotsin kautta.
|
|
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 03, 2022, 05:50:31 kirjoittanut Harri Helminen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 273
|
« Vastaus #33 : Lokakuu 03, 2022, 13:16:33 » |
|
Elikkä niinkuin mikä "Pohjoisen teollisuus"? Tornion terästehdas ja Kemin uusi biotuotetehdas. Kaikki muu Pohjoisen liikenne on raaka-ainekuljetuksia. Ja noiltakin pääsee satamasta suurimman osan vuotta ihan avovettä maailmalle.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 331
|
« Vastaus #34 : Lokakuu 03, 2022, 16:36:54 » |
|
Eiköhän Fenniarailkin kuskaa Kemijärveltä valmista tavaraa..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Asmo Rasinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 19
|
« Vastaus #35 : Lokakuu 05, 2022, 14:33:20 » |
|
Kyllähän varmaan kannattaisi 1435mm rata rakentaa välille Tornio-Oulu. Siellä sitten junan vaihto. Jos tulee Tallinna tunneli niin sitten varmaan Tampereelle normaalilevyinen ja sieltä vaihto.(Tai Helsingissä.) Suomessa on kuitenkin aikamoinen rataverkko joten kustannuksetkin olisivat ehkä turhan mittavat. Mutta ei sitä vielä tiedä loppujen lopuksi tehdään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Daniel Preiss
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 69
|
« Vastaus #36 : Tammikuu 17, 2023, 12:09:20 » |
|
Espanjanin Renfe (tai sen liikennevirasto siellä) käy kaikkilla rautateitä, mitä kunnostetaan, tämän uuden ratapölkkyn. Jos halutaan joskus muutaa sitä 1435mm:ksi se ei ole niin iso ongelma. Miksi tämä Liikennevirasto ei tekee tällä Suomessakin?
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 19, 2023, 01:36:38 kirjoittanut Daniel Preiss »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1092
|
« Vastaus #37 : Tammikuu 17, 2023, 16:49:50 » |
|
Espanjanin Renfe (tai sen liikennevirasto siellä) käy kaikkilla rautateitä, mitä kunnostetaan, tämän uuteen ratapölkkyn. Jos halutaan joskus muutaa sitä 1435mm:ksi se ei ole niin iso ongelma. Miksi tämä Liikennevirasto ei tekee tällä Suomessakin?
Pölkynvaihto taitaa olla se pienin ongelma tässä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 948
|
« Vastaus #38 : Tammikuu 17, 2023, 17:25:53 » |
|
Espanjanin Renfe (tai sen liikennevirasto siellä) käy kaikkilla rautateitä, mitä kunnostetaan, tämän uuteen ratapölkkyn. Jos halutaan joskus muutaa sitä 1435mm:ksi se ei ole niin iso ongelma. Miksi tämä Liikennevirasto ei tekee tällä Suomessakin?
Ei ole hoksannut tai välittänyt asiasta. Jos virkamiehiltä kysyy niin Suomen ainoa yhteistyökumppani rautatieliikenteessä on ja pysyy Venäjä. Teknisiä haasteita olisi reikien paikat koska ne olisivat meidän tapauksessa paljon lähempänä kiskoja, että pölkky voisi murtua rasituksesta, koska 1524 mm on huomattavasti kapeampi kuin Espanjan 1676 mm?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Harri Helminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 33
|
« Vastaus #39 : Tammikuu 17, 2023, 20:35:55 » |
|
Ei ole hoksannut tai välittänyt asiasta. Jos virkamiehiltä kysyy niin Suomen ainoa yhteistyökumppani rautatieliikenteessä on ja pysyy Venäjä.
Teknisiä haasteita olisi reikien paikat koska ne olisivat meidän tapauksessa paljon lähempänä kiskoja, että pölkky voisi murtua rasituksesta, koska 1524 mm on huomattavasti kapeampi kuin Espanjan 1676 mm?
Näinhän se on vain lähestulkoon sen lähes yhteisen raideleveyden vuoksi, tai pitäisikö sanoa että oli koska tuskin Venäjän kauppa palautuu ainakaan vuosikymmeneen ennalleen (ja tuskin kahteenkaan kun fossiilisia ei enään tuoda). Nyt kun olemme sulkeneet Venäjän aloittaman sodan takia itsemme idän rahtiliikenteestä pitäisikö sittenkin katsoa länteen ja etelään paikkaamaan kadonnutta ulkomaan rahtia/kauppaa? Minusta kannttaisi katsoa varsinkin Oulun, Kemin ja Tornion kaksoisraiteen rakentaminen eurooppalaisella raideleveydellä, näin olisi pohjoisen teollisuudella Ruotsin kautta suora yhteus keski ja eteläeuroopan markkinoille. Tuo avaisi matkustajaliikenteekin Ruotsin kautta Ouluun. Meillähän tuo ero eurooppalaiseen raideleveyteen ei ole kuin 89mm tuo sovitusmahdollisuus voitaisiin tehdä pölkkyihin vain toiselle puolen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|