Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

 
Atlas uudistaa suomalaisen rautatieliikenteen ohjausta – liikenneohjaajat mukana kehitystyössä

1.10.2026

"Fintraffic kehittää Atlasta, uuden sukupolven liikenteenohjaus- ja liikenteenhallintajärjestelmää. Atlas kokoaa tulevaisuudessa nykyisten järjestelmien toiminnallisuuksia uudeksi kokonaisuudeksi ja tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi automaation, ennustamisen ja liikenteen optimoinnin hyödyntämiseen. Järjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä liikenneohjaajien kanssa, jotta tulevaisuuden työkalut vastaavat mahdollisimman hyvin liikenteenohjaustyön tarpeisiin.

Fintrafficin raideliikenteenohjaajat ovat keskeisessä roolissa Atlaksen kehittämisessä. Liikenneohjaajien kokemukset päivittäisestä liikenteenohjaustyöstä auttavat tunnistamaan, millaisia tarpeita tulevaisuuden liikenteenohjaus- ja liikenteenhallintajärjestelmän on ratkaistava. Käyttäjien näkemyksiä on tähän mennessä kerätty muun muassa kyselyillä, haastatteluilla, työpajoissa ja ohjauskeskusvierailuilla.

”Liikenneohjaajat ovat aktiivisesti mukana Atlaksen kehityksessä. Haluamme saada mahdollisimman monen käyttäjän näkökulman mukaan ja ymmärtää, millaiset ratkaisut tukevat liikenteenohjaustyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyötä käyttäjien kanssa jatketaan myös tulevissa kehitysvaiheissa”, kertoo Head of Product Management Janne Hyötyläinen.

Käyttäjäyhteistyössä tavoitteena ei ole toteuttaa yksittäisiä toiveita sellaisinaan, vaan tunnistaa liikenteenohjaustyön yhteisiä tarpeita ja haasteita. Näiden pohjalta kehitetään ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman laajasti liikenteenohjaajia ja tulevaisuuden rautatieliikennettä.

Taustalla rautatieliikenteen teknologinen murros

Suomalainen rautatieliikenne on suuren teknologisen uudistuksen keskellä. Myös liikenteenohjauksen nykyinen järjestelmäympäristö uudistuu tulevina vuosina. Nykyisin liikenneohjaajat työskentelevät useiden eri aikoina ja erilaisiin tarpeisiin rakennettujen järjestelmien ja käyttöliittymien parissa.

Atlas kokoaa tulevaisuudessa nykyisten liikenteenohjaus- ja liikenteenhallintajärjestelmien toiminnallisuuksia uudeksi kokonaisuudeksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain nykyisten järjestelmien korvaamisesta uusilla. Tavoitteena on kehittää liikenteenohjausta kokonaisuutena ja rakentaa digitaalinen ympäristö, joka tukee liikenneohjaajien työtä sekä mahdollistaa tulevaisuudessa nykyistä laajemmin automaation, ennustamisen ja liikenteen optimoinnin hyödyntämisen.
Myös tiedolla on Atlaksen kehittämisessä keskeinen merkitys. Tarkoituksena on rakentaa luotettava ja yhtenäisesti hallittu tietopohja, jota voidaan hyödyntää muun muassa päätöksenteossa, ennakoinnissa, simuloinnissa, automaatiossa ja analytiikassa.

Atlas liittyy tiiviisti Digirata-hankkeeseen, jossa Suomen junien kulunvalvontaa ja rautateiden turvalaitetekniikkaa uudistetaan. Yksinkertaistettuna Digirata-hankkeessa uudistetaan liikenteenohjauksen tarvitsemaa infrastruktuuria, kun taas Atlaksessa rakennetaan tulevaisuuden liikenteenohjauksen työkalua. "

https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/atlas-uudistaa-suomalaisen-rautatieliikenteen-ohjausta-liikenneohjaajat-mukana

[Jari Välimaa]

 
Tampere–Pori/Rauma viitoittaa koko Digirataa

"Suomi ottaa merkittävän askeleen kohti rautateiden digitalisaatioita, kun kaupalliseen käyttöön rakennetaan ensimmäistä kertaa radiopohjainen ETCS-järjestelmä (European Train Control System, eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä) Tampere–Pori/Rauma-rataosalle osana Digirata-hanketta.
Kyseessä on välttämätön korvausinvestointi, jota Suomelta edellytetään myös EU-tasolla. ETCS-järjestelmää on tähän saakka kokeiltu operatiivisen liikenteen ulkopuolellatestiradalla ja nyt järjestelmä tullaan ottamaan kaupallisen henkilö- ja tavarajunaliikenteen käyttöön.

Suomi ottaa junakuluvalvonnassa käyttöön modernin radioverkkopohjaisen ratkaisun. Käytetty radioverkko tulee perustumaan yhteiseurooppalaiseen FRMCS-järjestelmään (Future Railway Mobile Communication System) ja kaupallisten radioverkkojen käyttöön. Suomen erinomaiset kaupalliset radioverkot mahdollistavat luotettavan radioverkkoratkaisun luomisen kaupallisten verkkojen tuella, joiden avulla rakennetaan kustannustehokas ratkaisu Tampere–Pori/Rauma-rataosalle. Hyödyntämällä olemassa olevia verkkoyhteyksiä Suomen ei tarvitse rakentaa erillistä miljoonia maksavaa radioverkkoa.

Tampere–Pori/Rauma-rataosa valmistuu liikennöitäväksi syyskuussa 2029"

eli jos haluaa ajaa junia Porin/rauman radalla 2029 pitää vetolaitteistossa olla ETCS.

https://digirata.fi/eka-rataosa-viitoittaa-koko-digirataa/

[Jari Välimaa]

 
Keskustelumahdollisuus Hajala–Nunna-ratasuunnitelmasta 27.10.

8.10.2026

"Länsirata Oy järjestää mahdollisuuden keskustella Hajala–Nunna-ratasuunnitelmasta henkilöstömme kanssa tiistaina 27.10. klo 17-19. Tilaisuus järjestetään Paimion parantolassa Ravintola Toivon tiloissa (osoitteessa Alvar Aallontie 275, 21540 Paimio).

Tilaisuudessa on mahdollisuus tavata Länsirata Oy:n henkilöstöä, keskustella kanssamme Hajala–Nunna-ratasuunnitelmasta, tutustua suunnitelma-aineistoon sekä kysyä kysymyksiä.

Tilaisuus on avoin kaikille eikä se vaadi ennakkoilmoittautumista. Tilaisuudessa ei ole aikataulua tai esityksiä, joten voit saapua paikalle sinulle sopivana hetkenä klo 17 ja 19 välillä."

https://lansirata.fi/keskustelumahdollisuus-hajala-nunna-ratasuunnitelmasta-27-10/

[Jari Välimaa]

 

Tampere–Pori/Rauma viitoittaa koko Digirataa

"Suomi ottaa merkittävän askeleen kohti rautateiden digitalisaatioita, kun kaupalliseen käyttöön rakennetaan ensimmäistä kertaa radiopohjainen ETCS-järjestelmä (European Train Control System, eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä) Tampere–Pori/Rauma-rataosalle osana Digirata-hanketta.
Kyseessä on välttämätön korvausinvestointi, jota Suomelta edellytetään myös EU-tasolla. ETCS-järjestelmää on tähän saakka kokeiltu operatiivisen liikenteen ulkopuolellatestiradalla ja nyt järjestelmä tullaan ottamaan kaupallisen henkilö- ja tavarajunaliikenteen käyttöön.

Suomi ottaa junakuluvalvonnassa käyttöön modernin radioverkkopohjaisen ratkaisun. Käytetty radioverkko tulee perustumaan yhteiseurooppalaiseen FRMCS-järjestelmään (Future Railway Mobile Communication System) ja kaupallisten radioverkkojen käyttöön. Suomen erinomaiset kaupalliset radioverkot mahdollistavat luotettavan radioverkkoratkaisun luomisen kaupallisten verkkojen tuella, joiden avulla rakennetaan kustannustehokas ratkaisu Tampere–Pori/Rauma-rataosalle. Hyödyntämällä olemassa olevia verkkoyhteyksiä Suomen ei tarvitse rakentaa erillistä miljoonia maksavaa radioverkkoa.

Tampere–Pori/Rauma-rataosa valmistuu liikennöitäväksi syyskuussa 2029"

eli jos haluaa ajaa junia Porin/rauman radalla 2029 pitää vetolaitteistossa olla ETCS.

https://digirata.fi/eka-rataosa-viitoittaa-koko-digirataa/

näin juliadata Rauma-Kokemäki välillä

Liikenteen ehdoilla
EI191708
5.10.2026 8:00—30.11.2026 16:00
ETCS käyttöönottotarkastus. WSP Finland Oy

Kokemäen ja Porin välillä on vielä asennustyöt kesken baliisien ja EKA ulkolaitetyöt.

[Jari Välimaa]

 
Yksityiselle Tallinna-​tunnelille kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen alkurahoitus

"Kansainvälinen sijoitusalusta Finna Family Office perustaa sijoitusrahaston, jolla rahoitetaan yksityistä Tallinna-tunnelihanketta.

Tunnelihankkeen taustalla ovat suomalaisyrittäjät Kustaa Valtonen ja Peter Vesterbacka. Valtosen mukaan Finnan perustamalla rahastolla tulee olemaan merkittävä rooli tunnelin alkuvaiheen rahoituksessa.

– Sinne alkuvaiheessa sijoitettavilla summilla ei hoideta tunnelin rakennusvaihetta, mutta sillä käytännössä saadaan hanke aika pitkälle, Valtonen toteaa.

Valtonen ja Vesterbacka ovat sijoittaneet reilun kymmenen vuoden aikana tunnelihankkeeseen omia rahojaan toistakymmentä miljoonaa euroa. Valtonen toteaa nyt puhuttavan moninkertaisista summista siihen verrattuna.

Eli puhutaan siis vähintäänkin kymmenistä miljoonista, jos ei jopa sadoista miljoonista euroista?

– En ota siihen kantaa, mutta tuo on toimittajan hyvin varovainen arvio, Valtonen tyytyy sanomaan.

Valtonen kertoo, että rahasto perustetaan Luxemburgiin, ja se on näin ollen EU-sääntelyn piirissä.

– Luxemburg on valikoitu myös sen takia, että taustalla olevat sijoittajat ovat aika merkittäviä, ja heille Luxemburg oli tutuin ja helpoin tapa toimia.

Finna Family Officen perustaja on tanskalainen Christian Lindekilde, jolla on muun muassa pankkiiritaustaa sveitsiläisestä UBS:stä.

Family Officet ovat erityisesti Pohjois-Amerikasta tuttuja sijoitusalustoja varakkaille perheille, jotka etsivät pitkäaikaisia sijoituskohteita, eivät niinkään hae nopeita pikavoittoja.

Kustaa Valtosen mukaan Finnan rahaston takana on enimmäkseen eurooppalaisia, mutta jonkin verran myös amerikkalaisia sijoittajia.

Tallinna-tunnelista on riittänyt molemmilla puolin Suomenlahtea puhetta jo pitkään, mutta valtiovetoista hanketta ei ole saatu aikaiseksi.

Viimeisten kuukausien aikana sekä Viron ulkoministeri Margus Tsahkna että Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ovat puhuneet tunnelihankkeen puolesta. Valtonen kirjoitti virolaisen Postimees-lehden kolumnissa, että tunnelista olisi tehtävä ajantasainen selvitys.

Ulkoministerit eivät ole ottaneet kantaa siihen, miten tunneli pitäisi toteuttaa ja millä rahoilla. Julkista tunnelihanketta ei tällä haavaa ole vireillä.

Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) ilmaisi syyskuun lopussa Viron ulkoministeri Tshaknan vierailun yhteydessä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin edistäminen on nyt keskiössä kaupunkien välisessä yhteistyössä.

– Tunnelissa on kyse strategisen tason hankkeesta, johon tarvitaan mukaan sekä kaupungit että valtiot, Sazonov lausui."

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9835237

[Erkki Nuutio]

Toivotan menestystä ja eurooppalaisella tasolla toimiminen on oikea ratkaisu. Koordinointia tarvitsee kuitenkin olla suomalaisten taholta. Sitä mainitut rahastoa perustavat henkilöt ovatkin. He ansaitsevat kaikkien meidän tukemme !

Kyllä Suomenkin rahamiehillä on rahaa, mutta onko ymmärrystä. On ahneutta lisärahankin perään ja toivoakseni nyt tarpeellisiinkin hankkeisiin - kun keinotteluasuntoihin käytetty raha oikeutetusti kusee.
Laumasieluiset keinottelijat toki kuvittelevat saavansa korvaavia tuottoja datakeskushankkeista - yksi jopa tulisi autotallini ikkunoita vastapäätä.

[Jari Välimaa]

 
Luomme kasvua: Investoinnit väyläverkkoon

14.10.2026

Virkakunnan puheenvuoron taustamuistio

"Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistarpeita ei voida jatkossa toteuttaa liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoilla. Puolustuksen tarpeisiin tehtäviin suuriin
investointeihin tarvitaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoista
erillinen rahoitusratkaisu.

 Sotilaallisen liikkuvuuden kiireellisimmät tarpeet on tunnistettu
yhteistyössä puolustushallinnon ja liikennehallinnon välillä ja koostettu vuosille 2026–2037 (Käyttö
rajoitettu TL IV). Tarpeet perustuvat kansallisiin, pohjoismaisiin ja Naton puolustussuunnitelmiin ja
niiden pohjalta määriteltyihin määräaikoihin. Kiireelliset kehittämistarpeet ovat pohjoisen Suomen
maaliikenneyhteyksissä sekä siirtymisessä eurooppalaiseen raideleveyteen Haaparanta–Tornio–
Kemi–Oulu–Rovaniemi–Misi (Rovaniemi) -välisellä osuudella."

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90835d6d-1764-43d1-bd08-23ac323530c9/bccf3232-9774-4bab-9073-5dada67c9478/MUISTIO_20261014043458.PDF

[Jari Välimaa]

Luomme kasvua: Rautatieliikenteen
kulunvalvontajärjestelmän modernisointi- ja
peruskorjausinvestointi (Digirata)

14.10.2026

Virkakunnan puheenvuoron taustamuistio

"Tällä hetkellä käytössä oleva junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) tulee elinkaarensa päähän
2030-luvun puolivälissä. Kulunvalvonta on välttämätöntä uudistaa turvallisen junaliikenteen
varmistamiseksi. Muussa tapauksessa ratakapasiteetti ja rautateiden turvallisuustaso laskee
radikaalisti. Ilman kulunvalvontaa junien maksiminopeus rataverkolla on 80 km/h ja inhimillisen
virheen mahdollisuus korostuu turvallisuusjärjestelmien puuttuessa. Koska kyseessä on koko
rataverkkoa koskeva investointi ja useita vuosia kestävä projekti, tulee hankkeen rahoittamiseen
sitoutua pitkäjänteisesti.

Digirata-hankkeen selvitysvaiheessa 2019–2020 tutkittiin huolellisesti erilaisia vaihtoehtoja
korvausinvestoinnin toteuttamiseksi. Selvityksen perusteella Digirata on kokonaistaloudellisesti
edullisin vaihtoehto sekä investointi- että elinkaarikustannusten osalta. Tavoitteena on parantaa
entisestään rautatieliikenteen turvallisuutta, mahdollistaa lisää liikennettä rautateille, vähentää
häiriöitä ja edistää rautatieliikenteen automaatiota.

Hankkeen kustannukset ja EU-rahoituksen mahdollisuudet
Digiradan kokonaiskustannus on noin 1,5 miljardia euroa, sisältäen myös liikkuvan kaluston laitteet
(joista lähtökohtaisesti operaattorit vastaavat, osuus noin 250–300 miljoonaa euroa).
Talousarvioesityksessä vuodelle 2027 ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa sekä 655
miljoonan euron valtuutta. Tällä päätöksellä hanketta saadaan vietyä eteenpäin aikataulussa ja
suunniteltuna kokonaisuutena.

Digirata-hankkeen ensimmäiselle kaupalliselle osuudelle Lielahti–Rauma/Pori-välille on saatu
huomattava EU-tuki. Tuki kattaa noin 75 prosenttia 1. vaiheen 130 miljoonan euron
kustannuksista. Koko hankkeelle arvioidaan olevan haettavissa tukea lähes 400 miljoonaa euroa.

Kytkentä EU- ja kansainvälisen tason tavoitteisiin

Ratkaisu kytkeytyy suoraan EU:n rautatiejärjestelmän yhteentoimivuustavoitteisiin ja ERTMS:n
(European Rail Traffic Management System) käyttöönottoon. Euroopan unionin rautatievirasto
(ERA) kuvaa ERTMS:n yhtenäiseksi eurooppalaiseksi opastus- ja
nopeudenvalvontajärjestelmäksi, jonka tarkoituksena on parantaa yhteentoimivuutta, turvallisuutta
ja kapasiteettia sekä alentaa järjestelmien hankinta- ja ylläpitokustannuksia. Digirata ei ole vain
kansallinen välttämätön investointihanke, vaan Suomen tapa täyttää eurooppalaisen
rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus- ja turvallisuusvaatimukset."

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90835d6d-1764-43d1-bd08-23ac323530c9/995a692b-2f8f-4ca2-a8fc-d8cca6ef4e1d/MUISTIO_20261014043458.PDF

[Jari Välimaa]

Rail Nordican yleissuunnittelu etenee Kemiin ja Keminmaalle

14.10.2026

"Väylävirasto laajentaa Rail Nordican yleissuunnittelua Kemin ja Keminmaan alueelle. Osana suunnitelman laatimista alueella tehdään marraskuusta alkaen maastotutkimuksia.

Suunnitelmassa tarkastellaan eurooppalaisen standardiraideleveyden mukaisen uuden ratayhteyden rakentamista Keminmaan Rajakankaalta Kemin Ajoksen satamaan ja Veitsiluotoon. Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan radan liityntää Rovaniemen suuntaan sekä nykyisen rataverkon ja satamaraiteiden kehittämistä.

Suunnittelualueeseen kuuluvat Keminmaan Rajakankaan itäpuolinen alue, Kemi, Ajos ja Veitsiluoto. Tarkasteluun sisältyvät myös Kemi–Sahansaari- ja Kemi–Elijärvi-rataosuudet.

Aiemmin syyskuussa Väylävirasto tiedotti Rail Nordica -suunnitteluhankkeen ensimmäisten maastotutkimusten aloittamisesta Keminmaan Rajakankaan sekä Tornion ja Ruotsin rajan välisellä alueella."

https://vayla.fi/-/rail-nordican-yleissuunnittelu-etenee-kemiin-ja-keminmaalle

[Jari Välimaa]

Ratahankeyhtiöt

14.10.2026

Virkakunnan puheenvuoron taustamuistio

"Tulevalla hallituskaudella on päätettävä ratahankeyhtiöiden jatkosta. Liikenneverkon
rahoituksessa tulisi priorisoida nykyisen liikenneverkon kunnossapito ja sen tehokas
käyttö ja uudet kehittämishankkeet Väyläviraston investointiohjelman mukaisesti. Mikäli
hankeyhtiöhankkeiden kanssa halutaan edetä rakentamisvaiheeseen, tulisi priorisoida
hankkeita, joissa ulkoisten maksutulojen potentiaali on suurin

Hankeyhtiöiden tavoitteena on löytää suurten raideinfrahankkeiden rahoittamiseksi uusia keinoja.
Hankkeiden toteutuessa pidemmällä aikavälillä yhtiön osakkaille syntyy kannustin kehittää
yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, mikä edistää kaupungistumisen ja kestävän kehityksen
edellyttämää tehokasta asunto- ja toimitilarakentamista. Hankeyhtiömallista voidaan arvioida
olevan erityistä hyötyä silloin, kun hankkeen rahoittamiseksi on tunnistettavissa muita merkittäviä
tulovirtoja osakkaiden pääomitusten lisäksi.
Valtio on sitoutunut rahoittamaan kolmen ratahankkeen suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti.
Valtion ja kuntien yhdessä perustamia hankeyhtiöitä ovat Länsirata Oy, Lentorata Oy ja Itärata Oy.
Hankkeiden laatimat ratasuunnitelmat voidaan pitää voimassa 4–12 vuotta niiden valmistumisen
jälkeen. Hankkeiden keskeyttäminen suunnitteluhankkeen aikana olisi mahdollista vain
osakassopimuksissa kuvatulla tavalla. "

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90835d6d-1764-43d1-bd08-23ac323530c9/5057d0d4-71d5-4cc1-94e3-4ca895932733/MUISTIO_20261014043458.PDF

[Jari Välimaa]

 
Testiajot käynnistyivät Tampere–Pori/Rauma-rataosalla

14.10.2026

"Digirata-hankkeen uuden junakulunvalvonta- ja turvalaitejärjestelmän testaukset ovat edenneet seuraavaan vaiheeseen Tampere–Pori/Rauma-rataosalla. Kokemäki–Rauma-välillä käynnistyneissä testiajoissa järjestelmän toimintaa testataan liikkuvalla kalustolla todellisessa rataympäristössä. Testiajoissa huomio siirtyy yksittäisten turvalaite-elementtien testaamisesta maastossa järjestelmän toiminnallisuuden varmistamiseen kokonaisuutena.

Testiajot ovat tärkeä askel kohti uuden eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa. Niissä testataan, miten veturiin asennettu ETCS-junakulunvalvontalaitteisto (European Train Control System), radan turvalaitteet sekä niiden väliset tietoliikenneyhteydet toimivat yhdessä.

Kokemäki–Rauma-välillä saavutettiin kesällä 2026 testausvalmius, minkä jälkeen radalla on testattu järjestelmän eri osia ja muun muassa radanvarsilaitteiden toimintaa. Kaluston tullessa mukaan testaukseen voidaan nyt tarkastella yksittäisten laitteiden sijaan laajemmin koko järjestelmän toimintaa.

”Kesän aikana kentällä on varmistettu esimerkiksi yksittäisten radanvarsilaitteiden toimintaa. Nyt kaluston tullessa mukaan pääsemme testaamaan koko järjestelmän yhteentoimivuutta”, kertoo projektipäällikkö Aapo Tiilikainen.

”Testiajojen käynnistyminen on konkreettinen osoitus siitä, kuinka pitkälle olemme päässeet. Nyt vuosien suunnittelu, rakentaminen ja vaiheittainen testaus yhdistyvät ensimmäistä kertaa kokonaisuudeksi, jota pääsemme testaamaan liikkuvalla kalustolla rakennetussa rataympäristössä. Samalla rakennamme pohjaa tulevalle, täällä saadut kokemukset auttavat meitä viemään uutta junakulunvalvontaa eteenpäin koko Suomen rataverkolla”, jatkaa Tiilikainen.

”Testiajoissa testataan esimerkiksi junalle välitettävää ajolupaa ja varmistetaan, että järjestelmä määrittää sille oikean päätepisteen. Lisäksi testataan nopeudenvalvontaa ja järjestelmän toimintaa tilanteissa, joissa juna lähestyy kulkuluvan päätepistettä. Näin voidaan varmistaa, että junan kulunvalvontalaitteisto valvoo junan nopeutta ja tarvittaessa käynnistää jarrutuksen suunnitellusti”, kertoo käyttöönottotarkastaja Taina Lyly WSP:ltä.

Testattavana on myös uuden järjestelmän toiminnallisuuksia, joita nykyisessä junakulunvalvonnassa ei ole. Testiajoissa tarkastellaan esimerkiksi tilanteita, joissa junalle annettua kulkulupaa pidennetään tai lyhennetään liikennetilanteen muuttuessa.

Keskeinen osa testiajoja on radioyhteyden toiminnan testaaminen. Uudessa järjestelmässä junan ja ratalaitteiden välillä tarvittavaa tietoa välitetään jatkuvasti radioverkon kautta. Kokemäki–Rauma-välillä tiedonsiirrossa hyödynnetään yleisiä matkapuhelinverkkoja. Testiajoissa varmistetaan, että yhteys junan ja järjestelmän välillä toimii luotettavasti myös junan liikkuessa."

https://digirata.fi/testiajot-kaynnistyivat-tampere-pori-rauma-rataosalla/

[Jari Välimaa]

 
Logistiikkayritysten varautuminen ratkaisee häiriötilanteessa

20.10.2026

"Suomen logistiikkajärjestelmä toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin, mutta muuttunut turvallisuustilanne nostaa yritysten oman varautumisen ja jatkuvuussuunnittelun entistä tärkeämmäksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Mika Vuorisen mukaan logistiikan toimintaympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa perusteellisesti. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys ovat tuoneet peräkkäin tilanteita, joissa liikennejärjestelmän joustavuutta ja viranomaisten valmiuksia on tarvittu aiempaa enemmän.

LIIKENNEJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA ohjaa 12-vuotinen valtakunnallinen ohjelma. Sen tarkoituksena on ulottaa valmistelu hallituskausia pidemmälle ja sovittaa yhteen taloudellinen tehokkuus, turvallisuus ja huoltovarmuus.

Satamasta tavara jatkaa matkaansa maanteillä ja rautateillä. Siksi liikenneverkon kunto on osa huoltovarmuutta. Vuorinen pitää suurena haasteena korjausvelkaa, jonka kasvun taittaminen on ollut hallituskauden tavoitteena. Keskeisiä ja kriittisiä väyliä on jouduttu priorisoimaan, koska rahoitus ei riitä kaikkialle.

Samalla sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat tuoneet liikenneväylien kehittämiseen uuden näkökulman. Ne voivat painottaa väyläratkaisuja eri tavalla kuin aiemmin, vaikka korjausvelan kasvun taittaminen on edelleen keskeisin tavoite.

Tämän vuoden maaliskuussa valmistui yhteispohjoismainen liikennejärjestelmän varautumisstrategia, jonka tavoitteena on tukea turvallista, toimivaa ja huoltovarmuutta vahvistavaa liikennejärjestelmää.

Konkreettisia esimerkkejä ovat Tornion ja Haaparannan välisen henkilöliikenteen käynnistyminen uudelleen sekä selvitystyö, jossa tarkastellaan Suomen rataverkon liittämistä eurooppalaiseen rataverkkoon. Nato-jäsenyys tuo suunnitteluun myös sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita."

https://www.ostologistiikka.fi/toimitusketju/logistiikkayritysten-varautuminen-ratkaisee-hairiotilanteessa/

[Jari Välimaa]

 
Eurooppaan rakennetaan liikenneunionia – myös Suomi tarvitsee selkeän vision

"EU-komission puheenjohtaja visioi eurooppalaista liikenneunionia ja yhtenäinen raideleveys laajenee Baltiassa, Moldovassa ja Ukrainassa. Euroopassa tehdään nyt ratkaisuja, jotka määrittävät liikenneverkkoa jopa vuosisadoiksi eteenpäin. Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva peräänkuuluttaa myös Suomelta selkeää linjaa: ”Meidän pitäisi vihdoin muodostaa yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan haluamme liikennejärjestelmäämme viedä.”

Lokakuussa Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva matkusti Italiassa junalla, jonka nopeus nousi 300 kilometriin tunnissa. Samalla matkalla hän vieraili Ranskan Lyonin ja Italian Torinon välisen uuden ratayhteyden tunnelityömaalla. Alppien ali louhitaan lähes 60 kilometrin pituista tunnelia, jonka valmistuttua tavaraliikennettä voidaan siirtää maanteiltä raiteille. Yksi tavarajuna vastaa kuljetuskapasiteetiltaan noin 50 rekkaa.

Vierailu konkretisoi Portaankorvalle, kuinka pitkäjänteisesti monissa Euroopan maissa liikenneinvestoinneissa toimitaan. Uusia yhteyksiä suunnitellaan vuosisadoiksi eteenpäin, vaikka tulevaisuuden kuljetusvirtoja tai teollisuuden tarpeita ei vielä voida tarkasti ennakoida.

”Yhteiskuntien keskeistä infrastruktuuria ei voi mitoittaa vain tämän päivän tarpeisiin. Liikenneverkkoa voi verrata sähkön kantaverkkoon: luottamus riittävään kapasiteettiin myös tulevaisuudessa luo edellytyksiä uudelle teollisuudelle ja investoinneille. Aivan samalla tavoin uusi liikenneyhteys voi avata mahdollisuuksia, joita emme päätöstä tehtäessä vielä täysin tunne.”

Suomesta lähtee Eurooppaan erilaisia viestejä

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu nykyään eurooppalaisesta liikenneunionista. Suomesta ei kuitenkaan välity eurooppalaisille toimijoille selvää kuvaa siitä, mitä raideliikenteeltä pitkällä aikavälillä tavoittelemme.

”Keskustellessani eurooppalaisten päättäjien, asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa kuulen, että Suomesta tulee tällä hetkellä hyvin erilaisia viestejä. Eri tahot painottavat eri asioita. Raidehankkeita kuitenkin suunnitellaan vuosisadoiksi eteenpäin. Siksi olennaista olisi, että kokonaisuuden taustalla on yhteinen näkemys”, Petteri Portaankorva sanoo.

Uusien raidehankkeiden – Länsiradan, Lentoradan, Itäradan ja Rail Nordican – edistämistä haastaa nykyverkon korjausvelka, jota on kertynyt vuosikymmenten aikana.

”Nykyisistä radoista on totta kai pidettävä tarkoituksenmukaisesti huolta. Sen rinnalla meidän on kuitenkin katsottava, millaisia yhteyksiä ja palveluja Suomi tarvitsee tulevina vuosikymmeninä. Meidän pitäisikin ehdottomasti laatia kansallinen raideliikennestrategia, jossa määritellään suunnitteilla olevien raidehankkeiden kytkeytyminen myös toiminnallisesti Euroopan strategiseen TEN-T-liikenneverkkoon. Se on avain EU-rahoituksen saamiseen.”"


https://www.itarata.fi/eurooppaan-rakennetaan-liikenneunionia-myos-suomi-tarvitsee-selkean-vision/

[Simo Virtanen]

LIIKENNEJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA ohjaa 12-vuotinen valtakunnallinen ohjelma. Sen tarkoituksena on ulottaa valmistelu hallituskausia pidemmälle ja sovittaa yhteen taloudellinen tehokkuus, turvallisuus ja huoltovarmuus.

Ohjaa, mutta kun jäi rahoitus varmistamatta niin on aivan tyhjänpäiväinen paperi.

Idea on hieno ja se kopioitiin Ruotsista. Jäi vaan rahoitus kopioimatta.

[Jari Välimaa]

LIIKENNEJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA ohjaa 12-vuotinen valtakunnallinen ohjelma. Sen tarkoituksena on ulottaa valmistelu hallituskausia pidemmälle ja sovittaa yhteen taloudellinen tehokkuus, turvallisuus ja huoltovarmuus.

Ohjaa, mutta kun jäi rahoitus varmistamatta niin on aivan tyhjänpäiväinen paperi.

Idea on hieno ja se kopioitiin Ruotsista. Jäi vaan rahoitus kopioimatta.

Mistä tälläisen tiedon löysit ?

[Simo Virtanen]

LIIKENNEJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA ohjaa 12-vuotinen valtakunnallinen ohjelma. Sen tarkoituksena on ulottaa valmistelu hallituskausia pidemmälle ja sovittaa yhteen taloudellinen tehokkuus, turvallisuus ja huoltovarmuus.

Ohjaa, mutta kun jäi rahoitus varmistamatta niin on aivan tyhjänpäiväinen paperi.

Idea on hieno ja se kopioitiin Ruotsista. Jäi vaan rahoitus kopioimatta.

Mistä tälläisen tiedon löysit ?

Työn puolesta seuraan liikennepolitiikkaa.

Jos haluaa lukea aiheesta, niin liikenne 12 -päivitys oli viime vuonna yleisesti lausuttavana ja 228 lausuntoa siitä annettiin. Jos sieltä yhdenkin rahapulaan tarttumattoman lausunnon löytää niin hyvä.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=47f126a9-4eea-43c5-a4ba-c57137827636

[Jari Välimaa]

LIIKENNEJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA ohjaa 12-vuotinen valtakunnallinen ohjelma. Sen tarkoituksena on ulottaa valmistelu hallituskausia pidemmälle ja sovittaa yhteen taloudellinen tehokkuus, turvallisuus ja huoltovarmuus.

Ohjaa, mutta kun jäi rahoitus varmistamatta niin on aivan tyhjänpäiväinen paperi.

Idea on hieno ja se kopioitiin Ruotsista. Jäi vaan rahoitus kopioimatta.

Mistä tälläisen tiedon löysit ?

Työn puolesta seuraan liikennepolitiikkaa.

Jos haluaa lukea aiheesta, niin liikenne 12 -päivitys oli viime vuonna yleisesti lausuttavana ja 228 lausuntoa siitä annettiin. Jos sieltä yhdenkin rahapulaan tarttumattoman lausunnon löytää niin hyvä.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=47f126a9-4eea-43c5-a4ba-c57137827636

harmi ettei php ongelmien vuoksi pääse valtioneuvoston hanke systeemin.

[Jari Välimaa]

 
Digiradan palveluallianssin yhteinen työ käynnistynyt – eri alojen asiantuntijat rakentavat uutta toimintamallia

22.10.2026

"Junien kulunvalvonnan uudistaminen etenee eteläisessä Suomessa uuden palveluallianssin voimin. Kuuden kumppaniyrityksen ja Väyläviraston muodostama allianssi on käynnistänyt yhteisen työnsä ja organisoitunut kehitysvaiheen tehtäviin. Nyt rakennetaan yhteisiä toimintatapoja ja luodaan edellytyksiä tulevien vuosien toteutukselle.

Palveluallianssi vastaa Digirata-hankkeen rataosa-alueiden 2, 3 ja 4 suunnittelu-, rakennuttamiskonsultti- ja käyttöönottotarkastuspalveluista. Alueet kattavat pääkaupunkiseudun, Varsinais-Suomen sekä Seinäjoelle ulottuvan pääradan. Tavoitteena on ottaa uusi eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä käyttöön näillä alueilla kesään 2034 mennessä.

Allianssin muodostavat Väylävirasto, Ramboll CM, Welado, Rejlers, Sweco, WSP ja Ramboll Finland. Yhteinen projektiorganisaatio kokoaa eri yritysten asiantuntijat työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen.

”Hyvä ja osaava projektiorganisaatio antaa luottamusta onnistumiseen, vaikka uusi toteutusmalli vaatii vielä toimintatapojen kehittämistä”, kertoo allianssin projektinjohtaja Eija Mankkinen Rejlersiltä.

Kehitysvaiheessa rakennetaan pohja tulevien vuosien työlle

Palveluallianssi on parhaillaan kehitysvaiheessa, jonka aikana määritellään tulevien palvelujaksojen toteuttamisen edellytykset. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteisten toimintatapojen, vastuiden ja yhteistyökäytäntöjen täsmentämistä.

Allianssin projektijohtaja vastaa toiminnan operatiivisesta johtamisesta sekä kehitysvaiheen tavoitteiden, aikataulujen, kustannusten ja resurssien hallinnasta. Projektijohtajan tehtävänä on myös varmistaa, että eri osapuolilla on yhteinen käsitys työn etenemisestä ja että sovitut päätökset viedään käytäntöön.

Teknistä kokonaisuutta puolestaan koordinoi Ramboll CM:stä Lauri Luoma, joka toimii teknisen tiimin vetäjänä ja projektijohtajan varahenkilönä. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat muun muassa järjestelmätoimitusten hankintojen tukeminen, hyväksyntäprosessien varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyön koordinointi. Lisäksi tehtävänä on huolehtia siitä, että Digiradassa aiemmin kertynyttä teknistä osaamista ja oppeja hyödynnetään tulevassa toteutuksessa."

https://digirata.fi/digiradan-palveluallianssin-yhteinen-tyo-kaynnistynyt-eri-alojen-asiantuntijat-rakentavat-uutta-toimintamallia/

[Jari Välimaa]

Pohjoismaiset liikenneministerit kokoontuvat Tanskassa - kriittiset liikennehankkeet työlistalla

22.10.2026

"Pohjoismaiset liikenneministerit tapaavat epävirallisessa kokouksessa Kööpenhaminassa 22.-23.10.2026. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne osallistuu kokoukseen.

Ministerit keskustelevat mm. siitä, millaista yhteistyötä Pohjoismaat voisivat tehdä kriittisen liikenneinfrastruktuurin suojaamiseksi ja resilienssin vahvistamiseksi.

- Pohjoismaat tekevät jo nyt erinomaista yhteistyötä liikennesektorin rajat ylittävässä varautumisessa. Alkuvuonna julkaistiin pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia, jossa sitouduimme yhdessä edistämään varautumisen kannalta kriittisimpiä infrahankkeita. Strategia ei sisällä Pohjoismaiden välille joidenkin tahojen haaveilemia megasiltoja tai -tunneleita, vaan siinä sitoudutaan nimenomaan kriittisten hankkeiden yhteiseen edistämiseen. Rail Nordica on yksi näistä, toteaa ministeri Ranne.

- Yhteiset näkemykset ovat tärkeitä myös, kun EU:ssa neuvotellaan sotilaallisen liikkuvuuden prioriteeteista, jatkaa ministeri Ranne.

Liikenneinfran pitkäjänteinen kunnossapito on osa varautumista. Riittävä perusväylänpidon rahoitus on välttämätöntä myös varautumisen kannalta. Toimivan infran lisäksi tulee varmistaa kuljetusten jatkuvuus. "

https://lvm.fi/-/pohjoismaiset-liikenneministerit-kokoontuvat-tanskassa-kriittiset-liikennehankkeet-tyolistalla-