Asemien nimet

[Juha Liimatta]

Helsingin ja Turun asemien nimet muuttuvat Helsingin ja Turun päärautatieasemiksi. Helsingin Sanomien (4.6.) mukaan perusteena on se, että päärautatieaseman on erotuttava muista kaupungin asemista. Tällä perusteella muutoksen pitäisi olla laajempi.

Kaupunkeja, joissa on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa ovat ainakin seuraavat:

Espoo, Hanko, Iisalmi, Joensuu, Keuruu, Kouvola, Kotka, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Orivesi ja Rovaniemi.  Tähän ryhmään kuuluvat myös Akaa, Raasepori, Sastamala ja Vantaa, vaikka kaupungin nimistä liikennepaikkaa ei olekaan. Lisäksi on joitakin kuntia, joilla ei ole kaupunkistatusta mutta joiden alueella on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa.

[[Tunnus poistettu]]

Helsingin ja Turun asemien nimet muuttuvat Helsingin ja Turun päärautatieasemiksi. Helsingin Sanomien (4.6.) mukaan perusteena on se, että päärautatieaseman on erotuttava muista kaupungin asemista. Tällä perusteella muutoksen pitäisi olla laajempi.

Kaupunkeja, joissa on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa ovat ainakin seuraavat:

Espoo, Hanko, Iisalmi, Keuruu, Kouvola, Kotka, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Orivesi ja Rovaniemi.  Tähän ryhmään kuuluvat myös Akaa, Raasepori ja Sastamala, vaikka kaupungin nimistä liikennepaikkaa ei olekaan. Lisäksi on joitakin kuntia, joilla ei ole kaupunkistatusta mutta joiden alueella on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa.

Lisättäisikö listaan vielä pikkukaupunki nimeltä Vantaa... 

[Johannes Erra]

Kyllä niitä kaupunkeja melko pienellä hakemisella saa enemmänkin. Savonlinnassa on kaksi henkilöliikenteelle avattua liikennepaikkaa, joiden molempien nimissä vieläpä esiintyy kaupungin nimi. Samaten listaan on lisättävä Joensuu ja Lappeenranta, koska Eno tai Joutseno eivät enää ole itsenäisiä kuntia (edit: ja onhan Vainikkalakin itse asiassa Lappeenrannassa, joten Lappeenranta oli useamman henkilöliikenneaseman kaupunki jo ennen Joutseno-liitosta). Järvenpäässäkin taitaa olla useampi henkilöliikenteen liikennepaikka.

Käytännössä sekaantumisvaaraa nimien suhteen on nähdäkseni Helsingin ja Turun lisäksi aidosti korkeintaan Kotkassa, Hangossa, Savonlinnassa ja Orivedellä, joissa kaupungin nimi esiintyy myös muun henkilöliikennepaikan kuin pääaseman nimessä.

[Jukka Voudinmäki]

Helsingin ja Turun asemien nimet muuttuvat Helsingin ja Turun päärautatieasemiksi. Helsingin Sanomien (4.6.) mukaan perusteena on se, että päärautatieaseman on erotuttava muista kaupungin asemista. Tällä perusteella muutoksen pitäisi olla laajempi.

Kaupunkeja, joissa on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa ovat ainakin seuraavat:

Espoo, Hanko, Iisalmi, Joensuu, Keuruu, Kouvola, Kotka, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Orivesi ja Rovaniemi.  Tähän ryhmään kuuluvat myös Akaa, Raasepori, Sastamala ja Vantaa, vaikka kaupungin nimistä liikennepaikkaa ei olekaan. Lisäksi on joitakin kuntia, joilla ei ole kaupunkistatusta mutta joiden alueella on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa.

Lisätään ainakin Ähtäri, Seinäjoki, Kerava, Hämeenlinna, Mänttä-Vilppula

[Juha Liimatta]

Helsingin ja Turun asemien nimet muuttuvat Helsingin ja Turun päärautatieasemiksi. Helsingin Sanomien (4.6.) mukaan perusteena on se, että päärautatieaseman on erotuttava muista kaupungin asemista. Tällä perusteella muutoksen pitäisi olla laajempi.

Kaupunkeja, joissa on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa ovat ainakin seuraavat:

Espoo, Hanko, Iisalmi, Joensuu, Keuruu, Kouvola, Kotka, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Orivesi ja Rovaniemi.  Tähän ryhmään kuuluvat myös Akaa, Raasepori, Sastamala ja Vantaa, vaikka kaupungin nimistä liikennepaikkaa ei olekaan. Lisäksi on joitakin kuntia, joilla ei ole kaupunkistatusta mutta joiden alueella on vähintään kaksi henkilöliikennepaikkaa.

Lisätään ainakin Ähtäri, Seinäjoki, Kerava, Hämeenlinna, Mänttä-Vilppula

Kiitos vastauksesta

[Juha Liimatta]

Kyllä niitä kaupunkeja melko pienellä hakemisella saa enemmänkin. Savonlinnassa on kaksi henkilöliikenteelle avattua liikennepaikkaa, joiden molempien nimissä vieläpä esiintyy kaupungin nimi. Samaten listaan on lisättävä Joensuu ja Lappeenranta, koska Eno tai Joutseno eivät enää ole itsenäisiä kuntia (edit: ja onhan Vainikkalakin itse asiassa Lappeenrannassa, joten Lappeenranta oli useamman henkilöliikenneaseman kaupunki jo ennen Joutseno-liitosta). Järvenpäässäkin taitaa olla useampi henkilöliikenteen liikennepaikka.

Käytännössä sekaantumisvaaraa nimien suhteen on nähdäkseni Helsingin ja Turun lisäksi aidosti korkeintaan Kotkassa, Hangossa, Savonlinnassa ja Orivedellä, joissa kaupungin nimi esiintyy myös muun henkilöliikennepaikan kuin pääaseman nimessä.

Ei kai esim. Kupittaalla tai Malmilla ole sen suurempaa sekaantumisvaaraa? Perusteenahan ei tätä argumenttia käytettykään, vaan erottumista muista kaupungin asemista, joka on eri asia.

[Simo Virtanen]

Ei kai esim. Kupittaalla tai Malmilla ole sen suurempaa sekaantumisvaaraa? Perusteenahan ei tätä argumenttia käytettykään, vaan erottumista muista kaupungin asemista, joka on eri asia.

Mitä ihmeen erottumista tarvitaan näiden Turku Satama - Turku - Kupittaa -asemien nimissä?

Ymmärtäisin sekoittamisen vaaran, jos olisivat Turku H - Turku C - Turku E, niinkö Harbour ja East.

[Juha Liimatta]

Ei kai esim. Kupittaalla tai Malmilla ole sen suurempaa sekaantumisvaaraa? Perusteenahan ei tätä argumenttia käytettykään, vaan erottumista muista kaupungin asemista, joka on eri asia.

Mitä ihmeen erottumista tarvitaan näiden Turku Satama - Turku - Kupittaa -asemien nimissä?

Ymmärtäisin sekoittamisen vaaran, jos olisivat Turku H - Turku C - Turku E, niinkö Harbour ja East.

Olen samaa mieltä. Jos ei erota Puistolaa Helsingistä, ei erota paljon muutakaan. Koko nimenmuutos on turha.

[Jari Kuusinen]

Kyse ei missään nimessä ole tästä nimien sekaantumisesta vaan puhtaasta matkustajainformaatiosta. Aivan kuten jo rautatieasema-nimen rautatie-alkuosa tarkentaa ja informoi sen, mistä asemasta on kyse, informoi pää-etuliite rautatieasema-nimessä sen, mikä rautatieasema kyseisessä kaupungissa on junaliikenteen hermokeskus ja tarjoaa laajimman matkustusvaihtoehtotarjonnan erityisesti kaukoliikenteessä. Muutos on suunnattu ensisijaisesti kansainvälisille matkustajille ja noudattaa yleiseurooppalaista linjaa, kuten uutisten yhteydessä on saatettu mainita. Tästä johtuen tämä nimenmuutos otetaan käyttöön vain Helsingissä ja Turussa.

Tämä muutos helpottaa myös suomalaisten arkea. Vastaisuudessa esimerkiksi Helsingissä taksiin hypätessä voi hyvillä mielin ilmoittaa haluavansa päärautatieasemalle, jolloin sekä matkustajalle että kuljettajalle tulee kerralla selvä ja yhtenäinen mielikuva matkan päätepisteestä.

[Simo Virtanen]

Tämä muutos helpottaa myös suomalaisten arkea. Vastaisuudessa esimerkiksi Helsingissä taksiin hypätessä voi hyvillä mielin ilmoittaa haluavansa päärautatieasemalle, jolloin sekä matkustajalle että kuljettajalle tulee kerralla selvä ja yhtenäinen mielikuva matkan päätepisteestä.

Oletat, että kansa omaksuu uuden nimen heti kun se on virallisesti muutettu?

Uskallan väittää, että oikeasti se ei mene noin. Paikoilla on yleensä monia yleisesti tunnettuja ja käytettyjä epävirallisia nimiä. Esim. Helsinki-Vantaan lentoasema lienee tunnettu ainakin lentokenttä, lentoasema, Seutula ja ties minä muuna. Siitä huolimatta taksi ajanee em. nimillä samaan paikkaan.

Jos asiakas istuu taksiin Turun kauppatorilla Wikken edustalta ja pyytää ajamaan asemalle tai rautatieasemalle, niin tuskin kuljettaja Kupittaan asemalle tai satamaankaan ajaa. (Ai niin, Wikke ei ole Wiklundin wirallinen nimi.  )

[Kjell Knapas]

Alun perin Suomessa asemat nimettiin yleensä kylien tms nimillä, koska kunnan nimen käyttäminen olisi helposti johtanut väärinkäsityksiin (tyypillinen esimerkki Kouvola, Harju, Selänpää ym Valkealan kunnassa). Poikkeuksia oli kuitenkin jonkin verran, sillä kirkonkylässä sijaitseva asema sai kunnan nimen (tyypillinen esimerkki Pieksämäki) ja kaupungin keskustassa sijaitseva asema kaupungin nimen. Lisäksi joissakin tapauksissa annettiin kunnan nimi asemalle, joka rakennettiin esim tärkeiden maanteiden risteyskohtaan kylien ulkopuolelle. Tällaisiin paikkoihin kasvoi myöhemmin usein uusi kylä, joka sai nimen asemakylä (tyypillinen esimerkki Luumäki). Asemien väleillä olevat liikennepaikat saivat pienten sijaintipaikkojensa nimet, jotka muualla olivat vähemmän tunnettuja. Näin muodostui lista Helsinki, Pasila, Käpylä, Oulunkylä..., jossa Helsinki (siis pelkkä Helsinki, lähes kaikkien liikennepaikkojen nimet olivat maassamme alun perin yksiosaisia) oli yhden aseman nimi. Tällainen nimeämiskäytäntö selviää suhteellisen hyvin kaupungistumisista, kuntaliitoksista, kuntien hallinnollisten keskusten siirroista, uusista radoista ym nimiin muuten ehkä vaikuttavista asioista. Ja katsokaa, nimiä ei ole paljonkaan muuteltu - vielä - mitä nyt joku Imatran seutu vaihtaa paikkojensa nimiä niin usein, ettei kukaan pysy mukana.

Liikennepaikkojen miehityksen alkaessa vähentyä niiden hallinnollinen jako (asema, pysäkki, laiturivaihde, laituri, seisake) rapautui. Virallisesti nimeämisessä juuri mikään ei kuitenkaan muuttunut, ennen kuin RHK yhdellä kertaa muutti lähes kaikkien asiaan liittyvien yleissanojen merkitykset ja otti käyttöön osiin jaetut liikennepaikat -jutun. Näin esimerkiksi entinen liikennepaikka Käpylä, joka aikoinaan oli Oulunkylän aseman (ent asema = itsenäinen liikennepaikka jolla on asemapäällikön virka) alainen laituri (laituri = miehitetty epäitsenäinen liikennepaikka jolla ei ole vaihteita), tuli olemaan Helsingin liikennepaikan osa nimeltä Käpylä asema, kaupallisessa käytössä kuitenkin pelkkä Käpylä (nyk asema = osiin jaetun liikennepaikan osa jossa matkustajajunat pysähtyvät matkustajalaituriin).

Itse olen surullinen siitä, että kun nimitykset asema ja seisake ennen olivat nimistöhierarkiassa samalla viivalla siten että molemmat olivat liikennepaikkoja, ja asema oli liikennepaikkojen hierarkiassa ylimpänä ja seisake alimpana, niin nyt nimitykset liikennepaikka ja seisake ovat nimistöhierarkiassa samalla viivalla siten että molemmat ovat ns rautatieliikennepaikkoja, ja asema on liikennepaikan osana nimistöhierarkiassa alempana. Näin sanan asema osakkeet ovat menneet paljon alaspäin ja sanan seisake osakkeet ylöspäin.

[Topi Lajunen]

Mukava kirjoitus liikennepaikkojen hierarkian historiasta. Nykytilasta minulla on kuitenkin hieman eriävä näkemys:

Rautatieliikennepaikat tosiaan jaetaan liikennepaikkoihin, seisakkeisiin ja linjavaihteisiin. Kaksi viimemainittua ovat virallisesti pistemäisiä, eikä niillä ole liikenteenohjauksellisesti ja liikennöintisäännöstöllisesti kovin suurta merkitystä.

Liikennepaikoilla sen sijaan on pistemäisyyden sijaan määritelty alue, ja ne voivat olla osiin jaettuja. Liikennepaikka tulee olla osiin jaettu, mikäli saman liikennepaikan sisällä on useampia "paikkoja" - liikennepaikan osia - jotka voivat toimia esim. junan määräpaikkana tai matkustajajunan pysähdyspaikkana. Sitä en tiedä, millä perusteilla tällaisia paikkoja niputetaan saman liikennepaikan alle, ja millä perusteella toisaalla paikat ovat erillisiä liikennepaikkojaan (joskus jopa kiinni toisissaan ilman välissä olevaa linjaosuutta). Ehkä kyseessä on joku liikenteenohjaustekninen seikka, tietääkö joku?

Mainitsemasi "asema" sen sijaan ei ymmärtääkseni ole yllämainittuja vastaava virallinen nimitys. Joidenkin liikennepaikkojen osien nimissä sana esiintyy, mutta niihin se on lisätty siksi, että nimi eroaisi muutoin samannimisen isäntäliikennepaikan nimestä (Kouvola asema < Kouvola), tai muutoin olisi sekaannusvaara (Ilmala asema, Ilmalan ratapiha).

Asema lieneekin enää vain yleiskielinen nimitys paikalle, jossa juna suorittaa asiakaspalvelupysähdyksiä.

[Mika Hakala]

Montakohan "Helsinki" nimistä rautatieasemaa meillä onkaan? Vr aliarvioi asiakkaittensa älykkyyttä. Turhia selvityksiä pitää keskustaan menijältä seelvittää.
Siispä, nyt viittomakieliset, "centterit" pystyyn vaan Helsingille.

[Juha Liimatta]

Montakohan "Helsinki" nimistä rautatieasemaa meillä onkaan? Vr aliarvioi asiakkaittensa älykkyyttä. Turhia selvityksiä pitää keskustaan menijältä seelvittää.
Siispä, nyt viittomakieliset, "centterit" pystyyn vaan Helsingille.

Osuit asian ytimeen. Juuri tätä tarkoitin, että "asemien" nimien pitää olla selviä. Tosiasiassa ei kukaan ulkomaalainenkaan jää junasta Oulunkylässä sen takia, että luuli tulleensa Helsinkiin, vaikka samassa kaupungista toki on kysymys. Sama koskee tietysti meitä maalaisia. Vastaavasti jokainen, jolla on lippu Kohtavaaraan tietää, ettei vahingossa matkusta Nurmeksen "päärautatieasemalle".

[Lauri Uusitalo]

Montakohan "Helsinki" nimistä rautatieasemaa meillä onkaan? Vr aliarvioi asiakkaittensa älykkyyttä.

VR?

[Simo Virtanen]

Montakohan "Helsinki" nimistä rautatieasemaa meillä onkaan? Vr aliarvioi asiakkaittensa älykkyyttä.

VR?

TraFi?

Mistä näistä hallintoalamainen enää ottaisi selvää.

[[Tunnus poistettu]]

Mistä näistä hallintoalamainen enää ottaisi selvää.

Vaikkapa internetistä. Kyllähän nyt, verrattuna aikaan 50 tai 100 vuotta sitten, hallintoalamaisen on paljon helpompaa ottaa selvää.

Toinen asia on tietysti, että nykyisin hallintoalamainen ei viitsi tai osaa, syytä on lupa pohdiskella...

[Eljas Pölhö]

Mistä näistä hallintoalamainen enää ottaisi selvää.

Vaikkapa internetistä. Kyllähän nyt, verrattuna aikaan 50 tai 100 vuotta sitten, hallintoalamaisen on paljon helpompaa ottaa selvää.

Toinen asia on tietysti, että nykyisin hallintoalamainen ei viitsi tai osaa, syytä on lupa pohdiskella...

Siis HÖPÖ HÖPÖ. 50 vuotta sitten sai kaikki tiedot mitä ilkesi kysyä seuraavana päivänä. Nyt ne on suuria salaisuuksia, joita ei voi kertoa. Esimerkiksi jos 60-luvulla kysyi paljonko junassa H242 oli matkustajia viime matkustajalaskennassa, niin vastaus tuli seuraavana päivänä. Samoin jos kysyi esim. Periäisten seisakkeen matkustajamääriä edellisessä laskennassa. Jos kysyi useampaa, niin tarjouduttiin tuomaan koko laskennan tulos Rh:n kirjastoon, missä siihen sai tutustua. Jos kysyi jollekin varikolle sijoitettujen vetureiden numeroita, niin toimitettiin koko edellisen kuukauden sijoittelulista. Kysyppäs nyt samoja ja kuvitteletko saavasi vastauksen. Itä-Suomen yöjunien matkustajalaskentoja "ei ole enää olemassa" valehteli henkilöliikennejohtaja, vetureiden sijoittelulistat on salaisia ainoana maana Euroopassa jne. Aloin kysellä asioita VR:ltä noin 1959-60 paikkeilla, ja varmaan harva on kysellyt enemmän. Sain myös vastauksia, silloin ja aina 80-luvun loppuun, kuten varmaan on ilmennyt monien kuvien kommenteistani. Virasto-VR:n piti ilmoittaa, eikä saanut valehdella. Oy-VR:n ei tarvitse ilmoittaa eikä pysyä totuudessa. Siinä on iso ero.

[Timo Salminen]

TraFi?
Mistä näistä hallintoalamainen enää ottaisi selvää.

Sitä paitsi nämä asiat eivät taida kuulua trafille eli liikenteen turvallisuusvirastolle vaan liikennevirastolle, joka on eri asia.

Eljaksen mainitseman tietojen salaamisen lisäksi ongelmaksi ovat siis tulleet myös sekä järjestelmän monipolvisuus että yritysmaailman mallien mukaan annetut nimet, jotka eivät kerro oikein mitään ja jotka ovat joskus niin lähellä toisiaan, että sekaannuksia väistämättä syntyy. Nimistä on Kielitoimisto yhä useammin huomautellut, mutta en ihan heti jaksa uskoa, että sitä kuunneltaisi. Samantapainen lainsäädäntö kuin naapurimaissakin olisi myös Suomessa tarpeen.

[[Tunnus poistettu]]

Siis HÖPÖ HÖPÖ. 50 vuotta sitten sai kaikki tiedot mitä ilkesi kysyä seuraavana päivänä.

Höpö-höpö itsellesi. Oli kyse siitä, mistä ne tiedot saa. Ja silloin 50 vuotta sitten se oli kyllä hallintoaalamaiselle vähintäänkin epäselvää.

Nyt ne on suuria salaisuuksia, joita ei voi kertoa. Esimerkiksi jos 60-luvulla kysyi paljonko junassa H242 oli matkustajia viime matkustajalaskennassa, niin vastaus tuli seuraavana päivänä.

Ja matkustajamäärillä oli mitä relevanssia aiheen suhteen? Jotta pysyisimme edelleen yhtä tiukasti aiheessa: Kertoisitko ystävällisesti seuraavassa mahdollisessa vastauksessasi edustamasi yrityksen/yhteisön viiden eri tuotteen kateprosentin?

[Eljas Pölhö]

50v sitten tietojen kysely oli helppoa, soitto VR:n lehdistöpalveluun (nimi oli jotain sinne päin) tai käynti siellä, niin he hankkivat tiedon ja henkilön nimen, jota voi kysyä lisää. Jos itselle hyödylinen juna tai pysäkki lakkautettiin, oli kiva kuulla tarkka syy. Julkaistiin ne tiedot kyllä sanomalehdissäkin ainakin lakkautettavien junien matkustajamääristä. Nykyisin ei yksinkertaisiin kysymyksiin enää saa selkeitä vastauksia. Hyvä jos saa edes kuulla mikä instanssi on päätöksen tms takana. Vanhaan aikaan päätöksissä oli aina vastuuhenkilön nimi ja liitteenä kuka asian oli ideoinut. Onko nyt siis selvitettävissä kenen idea oli Helsinki C ja kuka tai ketkä siitä päättivät? Minusta asiasta julkaistut tiedot ovat kovin ristiriitaisia kaikissa suhteissa.

Miten mun kateprosentit tätä sivuaa? En osaa sanoa, olisiko se 100% (en tee töitä =en tienaa mitään, teen töitä ja saan pienen liksan tai palkkion). Sekalainen tuntityö = n.14€/h, kuvankäsittely ja skannaus keskimäärin n. 25€/h, pienet lehtijutut 100€, pienet ilmoitukset 15-30€, temaattiset kartat 15€-400€/kpl (tuntiliksana vaihtelee muutamasta eurosta ehkä kolmeenkymppiin, sitten petraa jos sama kelpaa moneen paikkaan).

[[Tunnus poistettu]]

50v sitten tietojen kysely oli helppoa, soitto VR:n lehdistöpalveluun (nimi oli jotain sinne päin) tai käynti siellä, niin he hankkivat tiedon ja henkilön nimen, jota voi kysyä lisää.

Sitä en epäile. Ja sinähän aiheeseen vihkiytyneenä olit toki hyvin perillä mistä tieto löytyy. Tarkoitin vastata yleisemmin. Sukevan Sulolla olisi varmaan ollut vaikeuksia, kas kun hänellä ei 50 vuotta sitten ollut edes puhelinta.