Ensimmäiseksi tulee mieleen miten radat rajataan. Esitettyyn listaan lisäisin ainakin Kymmene AB (Kymin Oy) ja Kemi Oy. Seuraavaksi kysyn kuuluvatko kaivosradat listaan? Sieltä saadaan pitkä lista sähköistettyjä ratoja. Sitten vielä pidempi lista - ja vähemmälle arvostukselle jäänyt - on tiilitehtaiden kuivaamorataverkosto. Minun parhaiten tuntemallani Salpausselän Tiilitehdas Oy:n Nopon tehtaalla oli esimerkiksi noin kilometri sähkörataverkostoa, jolla liikennöi viisi sähkölavettivaunua (moottorivaunuja, jotka kuljettivat työntövaunuja). Jos nämä otetaan mukaan, niin sitten liikutaan jo useissa kymmenissä radoissa.
Hyvä kysymys. Kysymystä muotoillessani en tullut edes ajatelleeksi sellaista asiaa kuin kaivosrata, ja tiilitehtaiden kuivaamoradoista en oikeastaan edes kunnolla tiennyt. Kymi ja Veitsiluoto (Kemi Oy) menivät näköjään ohi silmien, kun ei käyttövoimaa ole erikseen listattu. En aavistanut että vastaus olisi näinkin laaja, vaikka olisihan minun pitänyt tietää, että täällä vaikuttaa alan asiantuntijoita.
Koetetaan sitten rajata. En osaa tähän hätään esittää mitään loogista rajausta, joten poimin muutamia, jotka itseäni syystä tai toisesta kiinnostavat. Erityisesti kuvat kiinnostavat, jos niitä jostain onnistuu löytämään. Jos webistä löytyy valmiina tietoa, saa laittaa linkkejä.
Nopon tiilitehtaan radasta kiinnostaisi tietää lisää.
M. G. Steniuksen radat on käsitelty raitio.orgissa melko hyvin, mutta radalla harjoitettu tavaraliikenne on mainittu vain ohimennen.
Lohjan sähkörata kiinnostaa; ei-raitiotie, jolla on harjoitettu säännöllistä yleistä matkustajaliikennettä. (Oliko muita?) Tästä on joskus ollut webissä pdf-muotoinen historiikki, mutta ilmeisesti ei enää (linkki ei toimi).
Kemi Oy, pohjoisessa, erikoinen raideleveys (900 mm).
Stockforsin rata, erikoinen raideleveys (575 mm), pitkään käytössä 1905-71, mutta kitsaasti tietoa webissä.
