Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 430
|
« : Tammikuu 14, 2005, 20:58:21 » |
|
Viimeinen höyryveturi, mikä on tätä Linderin auraa työntänyt, on Tampellan nro 2/1900 eli G9-sarjan "Pikkurusko" 315. Se on nykyään Vapriikin pihalla surkeassa jamassa osittain ryöstettynä. Sehän veturi ostettiin GAS:lle v. 1937 ja oli Mäntässä työjuhtana v. 1955 saakka ja varakoneena v. 1963 saakka, jolloin sinne tuli Otso Moven seuraksi. No jopas, eli tossa lähellä tampellassa on mäntän vanha veturi. Mukava tieto tuokin. Tuliko move uutena GAS:n käyttöön? // keskustelu irroitettu kuvan http://vaunut.org/kuva/3613 kommenteista
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2011, 20:06:22 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 813
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 14, 2005, 21:14:56 » |
|
Move tuli uutena, niinkuin Otsokin. VR:llä v. 1942 olleet G9-veturit saivat sarjamerkinnän Sk2, mutta ei siis tämä. Veturin 315 lisäksi GAS:llä on ollut käytettynä ja kunnostettuna Saalastilta v. 1983 ostettu Jenbach vuodelta 1959. Sehän onkin nykyään Haapamäellä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 813
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 14, 2005, 21:20:52 » |
|
Niin ja olihan Mäntässä ennen Pikkuruskoakin tietysti leveäraideveturi, kun kerta VR:n rata sinne avattiin v. 1929. Ensimmäinen oma veturi oli Borsigin valmistama höyrysäiliöveturi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 20, 2011, 20:50:10 » |
|
Stop tykkänään! Mäntässä oli kapearaiteinen rata ennen leveää ja se Borsig oli siellä. Leveäraiteisia höyrysäiliövetureita on Suomessa ollut kuusi joista kaksi eli Krauss-Maffei ja Henschel, molemmat Kaukopään tehtaiden vetureita, on romutettu. Muut neljä ovat Pankakosken Porter, Pölläkkälän Hanomag Veturimuseossa sekä Oulu Oy:n Henschel ja Saastamoinen Oy:n Borsig jotka viimemainitut ovat Haapamäellä. Borsigeja oli Suomessa yhteensä kaksi joista toinen oli juuri tämä Mäntän veturi - mutta se oli kapearaiteinen. Loput olivat etupäässä Orenstein & Koppeleita ja Hohenzollerneita.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 813
|
« Vastaus #4 : Tammikuu 20, 2011, 23:21:23 » |
|
Kommentissa 20.01.2011 20:50 esitetty väittämä, joka pyrkii kumoamaan kommentissa 14.01.2005 21:20 olevan tiedon, on väärä. Ja jos haluaa nähdä sen kuvan, etsii Resiina 3-1986:n sivun 9.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #5 : Tammikuu 21, 2011, 07:26:18 » |
|
MIten niin väärä? Tästä nimenomaisesta seikasta olen aivan varma: Suomessa on ollut vain yksi leveäraiteinen Borsig-pulloveturi ja se on tämä Saastamoinen Oy:n "Karhu" joka palveli Haapaniemen sahaa Kuopiossa alusta loppuun. Mäntässä ei leveäraiteista pulloveturia ollut missään vaiheessa. Kapearaiteisia Borsigeja on ollut vain yksi... en ihan kylmiltään muista missä päin, täytyy tarkastaa kun pääsen kotiin - läppärillä ei ole tätä nimenomaista tietoa vaan se on pöytäkoneella, nyt olen reissun päällä eli Raseborg-opistolla mutta katsotaan illalla kun olen kotikoneella...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2547
|
« Vastaus #6 : Tammikuu 21, 2011, 10:31:01 » |
|
Kari, sinä olet nyt väärässä. Borsig 12227/1929 oli 2-akselinen höyrysäiliöveturi, se oli leveäraiteinen ja sen toimituspäivä on Borsigin tehtaan valmistuslistan mukaan 4.12.1929 (en tiedä onko luovutuspäivä Saksassa vai Suomessa).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #7 : Tammikuu 21, 2011, 12:07:15 » |
|
Täytyy katsoa onko kyseessä juuri Kuopion veturi. Muita tämän lajin Borsigeja ei leveäraiteisina Suomessa ollut ainakaan Veturimuseon mukaan. Yksi kapearaiteinen oli... täytyy varmistaa kunhan löydän sen asianomaisen tiedoston.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2547
|
« Vastaus #8 : Tammikuu 21, 2011, 12:59:09 » |
|
Kuopion Borsig on 10933/1923, toimituspäivä 10.9.1923. Se on siis eri veturi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 21, 2011, 16:36:04 » |
|
Eli tämä ei ole ainakaan virallisen luettelon mukaan koskaan ollut Suomessa. Se olisi sitten seitsemäs koska Veturimuseon listassa niitä on vain kuusi. Usko pois, tutkin tämän veturityypin varsin tarkkaan silloin vuosituhannen vaihteen tienoilla kun kirjoitin sitä artikkelia Resiinassa 3/2001; artikkelin oikolukivat sekä Sakari K Salo että Reino Kalliomäki - ja aivan varmasti he olisivat huomauttaneet tämän koneen puuttumisesta. Se lopulta julkaistu versio on kaiken kaikkiaan kolmas - pois jäi mm. se hurja seikkailu Kurkimäellä kun Karhu päättikin jäädä sinne; ei haluttu kiusata sitä kaveria joka avusti hinauksessa hyvän hyvyyttään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 813
|
« Vastaus #10 : Tammikuu 21, 2011, 21:29:35 » |
|
Tästä näyttää tekstinsiirron yhteydessä hävinneen (sensor) useita mielenkiintoisia kommenttitietoja, mm. että joku harrastaja antaa tietoja vain "rahasta", jota Karilla ei ollut antaa, ja jotkut harrastajat sitten puolestaan korjaavat Karin lehtiartikkeliavustuksia oikeiksi. Katsoo nyt ken tahtoo sen valokuvan Mäntän leveäraide-höyrysäiliö-Borsigista Resiinasta 3-1986. Samassa lehdessä, samassa artikkelissa on myös kuva "Leenasta", myöhemmin Vk4, Borsig sekin, ja leveäraiteinen, vaan ei akkumalaattoriveturi, ja sekin kuvattuna Mäntässä. Viimeisessä Leena-artikkelissa Resiinassa 3-2010 visusti vaiettu juttu Leena-veturin ajohistoriasta. Vaikka harrastaja käyttäisi keitä oikolukijoita vain hyväkseen, ei ne tiedot välttämättä oikoluvussa parane, kiroitusvirheet ehkä. Jos eivät oikolukijat kertakaikkiaan tiedä asioita, niin ei ne oikeat tiedot sinne itsekseen siirry. Oikea vanhoja aikoja tutkiva rautatieharrastaja-tutkija joutuu panostamaan aikaa/rahaa ihan oikeasti tutkimuksiinsa ja ymmärrän hyvin tuon kustannustietoisen aiemminmainitun kaverin tuntoja. Samanhenkiset voivat vaihtaa "arvokkaita" tietojaan ystävyysperiaatteella ilman mitään problematiikkaa, koska tietävät keskenään mitä tutkimustyö vaatii eli kun antaa niin sitten voi myös saada.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #11 : Tammikuu 22, 2011, 19:29:37 » |
|
Mielenkiintoista - ettäkö Leenakin olisi jossain välissä ollut GAS:n käytössä Mäntässä? Virallisen historian mukaan se meni sieltä Inosta suoraan Pietarsaareen josta aikanaan Kuopioon lopuksi virka-ajakseen. Olisiko se siis ollut Inon ja Pietarsaaren välissä joitakin aikoja Mäntässä? Mistähän voisi tarkataa...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
« Vastaus #12 : Tammikuu 23, 2011, 17:43:44 » |
|
Kari Jokiselle, Toijalan Veturimuseon kirjasessa "Raskas Sekajuna" toim Juuso Hyvärinen (Veturimuseo 1997) siv.30. Listassa on myös puuttuva Borsig. Yhteensä 15 höyrysäiliöveturia, joista 7 leveäraiteista. Lisäksi Porter veturin valmistajanumero on väärin. Numero 31629/1948 on ehkä esim paineastian valmistusnumero. Tehdas teki muitakin pyttyjä kuin veturinkattiloita. Porterin luettelon mukainen valmistajanumero on 8180/1948.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 813
|
« Vastaus #13 : Tammikuu 23, 2011, 19:52:49 » |
|
Toijalan Veturimuseon kirjasessa "Raskas Sekajuna" toim Juuso Hyvärinen (Veturimuseo 1997) sivu 30. Ja korjata voi myös Kotkan museoveturin raideleveyden, joka on 1067 mm (Kap-spoor). Yhdestä Kaukopään veturista puuttuu maininta 0-4-0F.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #14 : Tammikuu 24, 2011, 12:57:16 » |
|
>:(se Mäntän kone on sitten ilmeisesti romutettu sekin, kun muuta tietoa siitä ei enää löydy. Harmillista...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|