Ei vakuutusmaksuja tai auton ylläpitokuluja kannata laskea, koska ne eivät kuulu asiaan. Vai onko jokun auton kenties ostanut juuri kyseistä matkaa varten.
Entäs renkaat, laskeeko jokun myös että miten kengät kuluvat? Hyvät kiiltonahka sievit kävelyssä...
Tuo tapa laskea voi päteä yhteen reissuun kerran vuodessa, jos sen kilometrimäärä on vähäinen verrattuna koko vuoden kilometreihin. Mutta kun samaa perustelua käytetään usein myös päivittäisille työmatkoille, silloin ammutaan ohi.
Oletetaan että autokaupassa on tarjolla kaksi samanmerkkistä autoa, samaa vuosimallia, mutta toisen mittarissa 100 000 km ja toisen 200 000 km. Jos hinta on sama, kumman valitset? Kuinka paljon enemmän olet valmis maksamaan vähemmän ajetusta? Joten ajetut kilometrit vaikuttavat myös auton jälleenmyyntihintaan.
Vakuutusmaksuihin tai käyttöveroon kilometrit taas eivät vaikuta. Sen sijaan huoltoa, öljyä, kuluvien osien vaihtoa ja renkaita auto tarvitsee sitä useammin mitä enemmän ajetaan.
Nuo vertailuissa käytettävät kilometrihinnat perustuvat keskihintaisen auton keskimääräiseen ajokilometrimäärään. Eli niitä voidaan käyttää, kun miettii auton hankkimista vs. julkisen liikenteen käyttämistä kokonaisratkaisuna.
Jos auton kuitenkin ostaa, on käytettävä toisenlaista kaavaa, eli lisäkilometrien hintaa. Kuten muutenkin, mitä enemmän kilometrejä ajaa, sitä halvemmaksi tulee yhden kilometrin hinta. Mutta ei se koskaan pääse polttoainekustannusten tasolle vaan jää aina sitä korkeammaksi.
Oletetaan vuotuiseksi ajokilometrimääräksi 100 000 km, mikä kattaa melkein kaikki ei-ammattiautoilijat. Otetaan esimerkiksi dieselauto, joka kuluttaa 5l/100km. Dieselin hinnaksi lasketaan €1.3/l, joten yhden kilometrin polttoainekulut ovat 6.5 senttiä. Vakuutusmaksut €1000/v ja käyttövoimavero €500/v joiden osuudeksi yhdelle kilometrille tulee 1.5 senttiä. 20 000 km:n huoltoja (a €350) on tehtävä vuoden aikana viisi kertaa (+ yksi kalliimpi huolto €350 lisää), joten siitä tulee 2.1 senttiä kilometrille.
300 000 km:n jälkeen kytkin, moottori ja vaihteet ovat niin lopussa, että niille on tehtävä €5000 euron remontti (halvalla menee). Siitä tulee 1.6 senttiä kilometrille. Sitten tulee auton arvon alennus. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että auto on loppuunajettu (jälleenmyyntiarvo = €0) 7 vuoden päästä (700 000 km). Ostohinnaksi oletetaan €20 000, joten kilometrikustannukseksi tulee 2.9 senttiä kilometriltä. Tämä perustuu siihen, että 700 000 km ajetulla autolla on aika vähän ostajia.
Renkailla (talvi+kesä) ajanee yhteensä 100 000 kilometriä, jos ajaa siististi. Eli kaksi settiä renkaita vuodessa tekee €800, eli 0.8 senttiä kilometrille.
Jotain on varmaan vielä laskematta, mutta polttoainekulujen lisäksi on siis laskettava ainakin 1.5+2.1+1.6+2.9+0.8=8.9 senttiä kilometriltä. Esimerkki perustui ylisuureen kilometrimäärään, joten useimmat joutuvat laskemaan selvästi suuremman kustannuksen.
Toki aina voi ajaa vanhalla autolla ja korjata sitä itse. Mutta sillekin on laskettava hinta, ellei satu harrastamaan autoja.
Autonomistaja, joka laskee vain polttoainekuluja, haluaa nimenomaan perustella oman auton käyttöä. Mutta eikö sen voisi tehdä myös mukavuussyillä, jos se kerran on auton käytön tosiasiallinen peruste?
Minulla on auto, mutta en käytä sitä työmatkoilla. Seutulipulla kilometrihinnaksi tulee 11 senttiä kilometriltä (ennen verovähennystä, mutta sama vähennys koskisi myös auton käyttöä, joten sitä ei lasketa tässä) sekä vielä aikasäästöä puolisen tuntia päivää kohti! Pysäköinti työpaikallakin olisi minulle vielä maksullinen, mikä nostaisi auton kustannuksia 7.5 senttiä kilometriltä, eli auton kustannukset olisivat 6.5+8.9+7.5=22.9 senttiä/km. Mikäli siis ajaisin 100 000 km/vuodessa, mutta työmatkoineenkin tulisi vain 28 000 km/v, eli kustannukset olisivat tuotakin selvästi korkeammat.
