Veturikierto

[Valtteri Paakkari]

Tulipa mieleen tälläinen kysymys, enkä löytänyt aihetta tästä, joten aloitanpa uuden.

Jos on, onko missään näkyvillä veturikierroista tietoja? Itse en googlettamalla löytänyt. Entä jos esim. Sr2 menee IC-junan mukana Helsingistä Ouluun, niin täytyykös sen tulla sieltä takaisin Helsinkiin? Eli olisiko mahdottomuus, jos se jäisi Oulun seudulle häärimään? Kiitos etukäteen niille, jotka viitsivät vastata aloittelevan harrastajan ehkä hieman tyhmiin kysymyksiin!

[Tapani Kunnas]

En usko, että veturikierrosta olisi missään julkisesti tietoja nähtävillä. Itse havainnoimalla voi jotain saada selville. Näistä voisi olla ihan mielenkiintoista kerätä tietoja, jos joku viitsii siihen ruveta.

[Eljas Pölhö]

Ennen veturikierrot olivat julkisia myös Suomessa, tässä yksi esimerkki  http://vaunut.org/kuva/52282

Jotkut ulkomaiset harrastajalehdet (esim Lok Report) pohjaavat aineistonsa aika laajalti Saksan ja muiden Keski-Euroopan maiden veturikiertojen esittelyyn (usein alkuperäisin dokumentein).

[Valtteri Paakkari]

Kiitos Tapanille ja Eljakselle vastauksista! Eikös sitä voisi saada selville niinkin, että vertailee saapuvien ja lähtevien junien aikatauluja ja katsoo, mitkä saapuvat ja lähtevät sopivan kaukana toisistaan? (siis Helsingin, Kemijärven, Kajaanin ynnä muiden "pääteasemien" aikatauluja)

[Eljas Pölhö]

Ennen höyrykaudella oli helpompaa, kun henkilö- ja tavaraliikenne hoidettiin pääosin eri vetureilla ja pääsääntöisesti ne eivät ajaneet pitempiä yhtämittaisia pätkiä kuin Kouvola-Kuopio ja Seinäjoki-Oulu. Nyt pitää ottaa huomioon myös tavaraliikenne ja sama veturi voi ihan hyvin ajaa vaikka Rovaniemeltä Helsinkiin. Vielä monimutkaisemmaksi menee, kun toisissa junissa on 2-3 veturia. Vaatii useammalta henkilöltä parin kolmen viikon tiiviin havainnoinnin, jos haluaa saada suht'täydellisen kierron. Palasia sieltä täältä saa sitten helpommalla.

[Topi Lajunen]

Lisäksi tilanne elää koko ajan, ja usein mistään kiertosuunnitelmista välittämättä junan eteen laitetaan se veturi, joka nyt sattuu sillä hetkellä olemaan helpoiten saatavilla. Esimerkiksi seisontaraiteen letkan päästä, ei letkan keskeltä.

Ennen muinoin taisi kaluston huoltosykli olla tiheämpi, ja kalusto oli leimallisemmin vain tietyn varikon kirjoilla. Nykyään etenkin sähkökalusto on suhteellisen huoltovapaata, ja pienemmät fiksailut voidaan tarvittaessa tehdä myös ei-kotivarikolla.

[Valtteri Paakkari]

Kiitos jälleen vastauksista!

[Jorma Toivonen]

Kuten Topi jo aiemmin mainitsi, kierrot eivät enää ole veturikohtaisia, vaan varikkokohtaisia (ainakin ennen). Tässä pari esimerkkiä Sr- ja Dv-kierroista Riihimäen osalta kymmenisen vuotta sitten. Silloin kiinnitettiin huomio "viivojen" riittävyyteen, ei niinkään siihen mikä veturi todellisuudessa jatkoi mihinkin junaan. Paksun viivan yläpuolella veturit kävivät varikolla/seisontaraiteella, viivan alapuoliset olivat "ympäri-ajoja" (veturi jatkoi samassa junassa tai saman kuljettajan hallinnassa, ilman tarvetta varikolla käyntiin).  Ohuiden viivojen vasemmassa reunassa on tulevan junan numero ja oikeassa reunassa suunniteltu lähtevän junan numero, ylhäällä kellon aika. Suurimmat poikkeamat näihin kiertoihin toivat huoltoon ohjaukset (Sr1 Kv/Ilr, Dv Tpe), näistä tietenkin ilmoitettiin "hyvissä ajoin" toivomukset sopivista junista. Sr:n kierrossa voi havannoida senaikaisten Ri-Kv, Ri-Tpe taajamajunien ajon Sr1:llä.

[Tehanu Tapola]

Ennen muinoin taisi kaluston huoltosykli olla tiheämpi, ja kalusto oli leimallisemmin vain tietyn varikon kirjoilla. Nykyään etenkin sähkökalusto on suhteellisen huoltovapaata, ja pienemmät fiksailut voidaan tarvittaessa tehdä myös ei-kotivarikolla.

Huoltosykli on todellakin harventynyt ja huollot yksinkertaistuneet, mutta huoltovälit ovat edelleen olemassa, eikä kalustolla saa ajaa, jos huoltoväli on ylittynyt.

Kuten muut ovat sanoneet, veturikierto voi muuttua käytännön syistä "lennossa", joten mikään paperille tehty suunnitelma ei toteudu sellaisenaan.

Jos haluaa jotain päätellä, niin varsinkin hiljaisemmilla paikoilla (Rovaniemi, Kolari yms), saapuva veturi luultavimmin lähtee seuraavalla junalla takaisinpäin.  Koska veturit ovat nykyään yleisvetureita, matkustajajunan veturi voi hyvin päätyä tavarajunaan tai päinvastoin.  Joskus vetureita myös niputetaan, jos takaisin ei muuten olisi sopivaa junaa tulossa.  Graafisesta aikataulusta (http://gratu.miso.fi/aikataulut/ ) voi vetää johtopäätöksiä siitä, mikä veturi voisi siirtyä mihinkin junaan.

Ellei mikään muu toimi, veturi voidaan lähettää takaisin myös tyhjänä, ilman junaa, mutta sitä kannattaa tietenkin välttää mahdollisuuksien mukaan, koska se ei ole tuottavaa.  Henkilöstökierrot myös vaikuttavat veturien kulkuun, varsinkin liikennepaikoilla, joilla ei ole omaa veturimiehistöä.

Vikaantuneet veturit myös sotkevat säännöllistä rytmiä, joten omat havainnot lienevät ainoa luotettava tapa saada tietoa siitä, mitä todella tapahtuu.  Niitä tehdessä voi myös oppia yhtä ja toista, kuten sen, kuinka lyhyt kääntöaika vetureilla käytännössä on tietyllä asemalla.

[Tehanu Tapola]

Entä jos esim. Sr2 menee IC-junan mukana Helsingistä Ouluun, niin täytyykös sen tulla sieltä takaisin Helsinkiin? Eli olisiko mahdottomuus, jos se jäisi Oulun seudulle häärimään?

Sr2 on linjaveturi, joten se ei ihan lähiseudulle jää "häärimään".  Mutta hyvin voisi viedä tavarajunan Vartiukseen tai Kokkolaan.  Sr2-vetureita on vähemmän kuin Sr1-vetureita,  joten niitä käytetään lähinnä nopeissa matkustajajunissa ja hyvin raskaissa tavarajunissa, joissa ne ovat omimmillaan.  Sr1-vetureita sen sijaan voi nähdä kaikenlaisissa junissa, joten niiden kierto on paljon monipuolisempaa.

[Tuukka Varjoranta]

Eli periaatteessa Sr2:sia on vähän helpompi seurata kuin Sr1:siä (?)

[Tehanu Tapola]

Eli periaatteessa Sr2:sia on vähän helpompi seurata kuin Sr1:siä (?)

Aivan.  Tyypillisesti Sr2 löytyy IC2-junista, joissa se on vakiovaruste, mutta en edes osaa sanoa suoralta kädeltä millaisissa muissa junissa se kulkee kun en itse seuraa kaluston kiertoja.  Eil-kalustolla vedettävissä Z-junissa sitä myös näkyy, tosin ei kaikissa (molemmissa).

[Valtteri Paakkari]

Kiitos varsin monipuolisesta tietopaketista! Liittyykös muuten tuo Sr2-veturin vaihto Kaalihäkkiin Kouvolassa Helsingistä Kajaaniin tai Kuopioon meneviin juniin siihen, että Marsuja on vähemmän?

[Topi Lajunen]

Liittyykös muuten tuo Sr2-veturin vaihto Kaalihäkkiin Kouvolassa Helsingistä Kajaaniin tai Kuopioon meneviin juniin siihen, että Marsuja on vähemmän?

Liittynee tuohon, mutta myös siihen, että Sr2:n korkeampi huippunopeus ei Savonradalla pääse niin oikeuksiinsa.

Tyypillisesti Sr2 löytyy IC2-junista, joissa se on vakiovaruste, mutta en edes osaa sanoa suoralta kädeltä millaisissa muissa junissa se kulkee kun en itse seuraa kaluston kiertoja.

Nykyään lähes kaikki Helsingistä lähtevät ja sinne saapuvat IC- ja IC²-junat ovat Sr2-vetoisia, jotain yksittäisiä idänsuunnan junia lukuunottamatta. Aiemminhan idän suuntaan IC-junat olivat pääsääntöisesti Sr1-vedolla. Aiemmin mainittujen lisäksi Pasila-Oulu-Pasila-rekkajunat vedetään Sr2:lla, sekä kaikki Vuosaaren sataman liikenne Sr1:n "tunneliominaisuuksien" vuoksi.

[Otto Tuomainen]

Sköldvik-Tampere junaa 3107 on myös vedetty Sr2-veturilla maanantaisin. (Ehkä tämän keskustelun kannalta epäoleellinen yksityiskohta)

[Kjell Knapas]

Kuten muut ovat sanoneet, veturikierto voi muuttua käytännön syistä "lennossa"

Ehkä jossain joskus noin toimitaankin, mutta varsin usein ainakin Itä-Suomessa saa huomata, ettei tuota osata/ymmärretä/uskalleta tehdä tiettyjä hyvin hallittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Esim Kotkan radalla on siten painottuneita vuorokaudenaikoja, että junia on enemmän toiseen suuntaan. Tällöin ihan suunnitellusti esiintyy pelkkinä vetureina ajoja toiseen suuntaan. Kun sitten esim junien kulkusuuntaan Kotkasta Kouvolaan ei jonakin päivänä olekaan antaa jotain tiettyä junaa, jonka on suunniteltu kulkevan, siihen junaan kaavailtu Kotkassa oleva Sr1 lähetetään yksin Kouvolaan, vaikka se hetkeä myöhemmin olisi voinut ottaa junan, jonka Kouvolasta yksin tuleva toinen Sr1 pian noutaa. Näin on saatu aikaan tilanne, että yksinäiset Sudet kohtaavat toisensa jossain Kotkan ja Kouvolan välissä: toinen kulkee yksin suunnitellusti ja toinen suunnittelematta. Paperilla helppoa olisi ollut perua eka juna Kotkasta Kouvolaan vetureineen päivineen ja yksinäinen veturi Kouvolasta Kotkaan sekä panna Kouvolaan jäänyt veturi sinne mihin Kotkasta ensin tulleen veturiin olisi ollut tarkoitus mennä. Aina tämä ei vaan onnistu (muista syistä).

[Ari Palin]

Noissa Jorman linkittämissä kaavioissa on joko viikonpäivä tai päivämäärä väärin. 2.6.2002 ei ollut keskiviikko vaan sunnuntai.

[Jorma Toivonen]

Jäi mainitsematta, että kierrot ovat voimassa 2.6.-02 alkaen, toistaiseksi.