Merisuon radan vetureista

[Reino Kalliomäki]

Liitteenä oleva lista kertoo rakennusponnistuksen valtavuudesta. Millä muulla pikku radalla on maassamme ollut parikymmentä veturia? Mutta turhaan. Rata oli tarkoitettu vain VT-aseman rakennustyöhön. Linjaus kulki jopa suunnitellun linjan etupuolella. Höyry- ja moottoriveturit oli numeroitu erikseen. Ensimmäinen veturi tuli heinäkuussa 1942. Listassa on varmaan paljon korjaamista, mutta se antaa käsityksen työn suuruudesta. Raideleveys oli pakollisesti 600 mm, ei olisi enää löytynytkään raskaampaa kalustoa Paja - Kallio radan jälkeen.
Oheiset kuvat sain Jämsänkoskelta, mutta toisella haastattelureissulla ne jäivät Kuusankoskelle. Toivottavasti ovat hyvässä kodissa. Henkilöt eivät ole tiedossa. "2" on oikea numero, mutta "3" on vielä Vuojoen numero.

[Reino Kalliomäki]

Kirja "Suomen Linnoittamisen Historia 1918 - 1944", (Reino Arimo, Otava 1981) kertoo sivuilla 454 -455 seuraavaa:
- Linnoitusrakennusjoukot rakensivat 3 rautatietä
  - Uuksun - Aunuksen normaaliraiteisen rautatien
  - Paja - Kallio kenttäradan
  - Kivennavan kenttäradan (alias Merisuon-, Ahijärven-, Sahakylän rautatie)
- Kivennavan kenttärata oli noin 25 km pitkä, ja johti Sahakylästä (Mustamäki as) Lehtikuusimetsään ja Kivennavalle
- Se valmistui helmikuussa 1943
- Rata suunnattiin välittömästi työpisteiden ohi, joten autokuljetukset voitiin ... supistaa minimiin
- Kapearaiteista rautatietä käytettiin pienemmässä määrin useilla muillakin työmailla. Syvärillä otettiin käytäntöön monilla paikoilla "konnoderevjannaja doroga", eli puuraidetie, johon kalustoa oli saatu sotasaaliina.
Tilasto, joka on päivätty 1.4.44 kertoo linnoitusosastolla olleen:
 Kuorma-autoja          689   joista kunnossa   469
 Henkilöautoja            179      -"-                  130
 Traktoreita                116      -"-                    60
 Kapearaidevetureita       8     -"-                      8
Eli kumipyöräkanta oli vakavasti hajoamassa. Vain Merisuon veturit olivat Linn.Os:ton käytössä. "8" tarkoitane höyryvetureita?

[Pekka Porkkakoski]

Porin lentokenttä valmistui 1940. Oliko Porissa 2 dieseliä, jotka kuljetettiin Merisuolle (3 ja 4)? Hieman ihmetyttää, että Valtio urakoi kentän, mutta lähettäjä oli saksalainen, kuten Rovaniemellä. Tosin Luftwaffe hallinnoi molempia kenttiä.

[Reino Kalliomäki]

Ilmeisesti Porissa oli 2 veturia. Linnoitusosaston papereissa on selvä merkintä siitä, että tulivat Porista. Muu tietoni asiasta on kuulopuhetta: Saksalaisilla oli vetureita pohjoisen lentokenttien kunnostamisessa, Kaamasen he suorastaan tekivät. Kerrotaan, että Ajoksen satamaa tehtiin. R.L., joka oli harrastaja, kertoi kotikylänsä (Koivu) isolla varikolla olleen raiteiston, ja vetureita. Samoin muistitieto kertoo Hanhisuon Windhoffin tulleen sinne Turun lentokenttätyömaalta. Sitä ei kuitenkaan luovutettu yksityisomaisuutena. No 640/39, toimitettu ensin saksalaiselle urakoitsijalle. 30hv ja 7,5t.
Porista tulleiden veturien tyyppi ei selviä hallussani olevista luetteloista, tyyppi KZ130 vastannee ZL130:sen arvoja - 36hv ja työpaino 8t. Lähes samanlaisia Hanhisuon koneen kanssa.
Ohessa kuva Hanhisuolta 1972. Silloin ei veturia saatu hankituksi Museorautatielle.

[Eljas Pölhö]

Äkkiseltään vertaamalla minulla on seuraavat lisäykset:
1. Jung 8977/1939 (18.8.1939) Erich Brangsch, Engelsdorf für Baumeister Herbert Heine, Leipzig
tyyppi ZL 233, B dm

2. Jung 8978/1939 (21.8.1939) Erich Brangsch, Engelsdorf für Ernst Geyer, Baugeschäft, Chemnitz
tyyppi ZL 233, B dm

3. Jung 9212/1939 (14.12.1939) Erich Brangsch, Engelsdorf für Leipzig
tyyppi ZL 233, B dm

4. Jung 8975/1939 (20.6.1939) Erich Brangsch, Engelsdorf für C. Fiedler, Chemnitz
tyyppi ZL 233, B dm

9. Ruhrthaler Maschinenfabrik Schwarz & Dyckerhoff  1589/1937, tyyppi 70DL

Ilmeisesti 1-4 kaikki on siirretty Saksan armeijan käyttöön.