Eipä sitä nyt aivan tarkasti välttämättä yksilöidä. Esim. juuri vaikka Sld Vgoboissa yleinen YK-numero 3295 tarkoittaa hiilivedyt, nestemäiset. Sen alla kulkee kuitenkin vaihtelevaa tavaraa. Tai toinen numero mieleen eli 3082, se tarkoittaa ympäristölle vaaralliset aineet, nestemäiset. Kyseisen numeron alla on kulkenut hyvinkin vaihtelevaa kamaa. Esim. kreosoottia, mutta myös monia aivan muita aineita.
Toki kuljetettavan tavaran laatu pitää siitä yleisluontoisesti ilmetä.
Juu, mutta ilmeneehän niistä kuljettavan aineen luokka ja onnettomuuden torjuntatoimet hoidetaan ainakin alkuun sen tiedon mukaisesti. Ei kai sillä suuremmin merkitystä ole, onko säiliössä talvi- vai kesälaadun dieseliä vaiko tupaöljyjä?
Jotenkin olen luullut, että YK-kilvessä on se olennainen tieto ja aineiden luokitukset ja numeroinnit on säädetty juurikin sen olennaisen tiedon pohjalta. Nykyäänhän ei kumipyöräliikenteessäkään enää tarvitse olla kuormakirjoja jemmassa kuljettajan ovessa.
Jotkut raakaöljyn tai dieselin tapaiset hieman tolkummat mömmöt eivät ole ihan niin tujuja kuin vaikka plutonium. Mitä ärhäkämpää kuljetettava tavara on, sen tarkempaa on kuljetusyksikön merkintä ja yleensäkin käsittelyprotokolla.
Otetaan esimerkiksi kuva
http://www.vaunut.org/kuva/76393. Kuvan vaunussa kuljetetaan fluoripiihappoa, piifluorivetyhappoa, heksafluoripiihappoa, divetyheksafluorisilikaattia eli hydropiifluorihappo. Rakkaalla kemikaalilla on monta nimeä – heh, kemistit…!
Mutta tämä aine on jo sen verran säserämpää, että sillä on aivan ikioma YK-numero, 1778 – aivan niin kuin kuvassa näkyy vaunun kyljessä oikein olevankin. Vaaran tunnusnumerona on 80. Jokainen VAK-kuljetusten kanssa tekemisiin joutuva tietää kasista heti, että aine on syövyttävää. Nolla meinaa, ettei aineella ole tämän tärkeimmän vaaran lisäksi lisävaaraominaisuutta (vaarallinen reaktio veden kanssa, myrkyllisyys tai tartuntavaara tms.). Kaksi kasia (88) tarkoittaisi, että aine on erityisen syövyttävää. Syövyttävyyden tosin voi jo kaduntallaajakin päätellä lipukkeen kuvasta. Mutta tuon ainenumeron perusteella vaikka veturinkuljettaja osaa hakea veturissa olevasta VAO-kortistosta piifluorivetyhappoa koskevan ohjekortin, jossa on toimintaohjeet onnettomuuden varalta - vaikkei aineen nimeäkään näkyisi, niinkuin tuossa kuvassa tosin näkyy. Vaikkapa happojunan T4036 kuljettaja lukenee soveltuvien happojen osalta ainekohtaiset VAK-ohjeet etukäteen jo kotiläksynä, niin osaa ne sitten sisältä ja ulkoa vaikka keskellä yötä onnettomuuden sattuessa…
Erityisen arvokkaita merkinnät ovat pelastuslaitoksen väelle - tietävät sitten vaikkapa, uskaltaako tulta sammuttaa vedellä.
