|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 553
|
« Vastaus #1 : Lokakuu 10, 2014, 12:10:50 » |
|
Eikös matkustajajunilla liikennöinti vaadi radalle JKV:n? Mm. tämän takia ei Mänttäänkään voi henkilöliikennettä aloittaa.
Sinänsä kyllä mielenkiintoinen ajatus harjoittaa kaupunkirataliikennettä höyryvetoisena tai kiskoautokalustolla.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1801
|
« Vastaus #2 : Lokakuu 10, 2014, 12:40:53 » |
|
Kartasta on helppo miettiä tällaista reittiä, mutta nykyraiteistolla ei ole mahdollista ajaa suoraan Voisalmen suunnasta Mustolan radalle. Turvalaiteteknisesti Mustolan suuntaan lähteminenvaatisi Lappeenrannan asemalla käymisen ja Voisalmen radallahan ei turvalaitteita ole.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #3 : Lokakuu 10, 2014, 15:27:24 » |
|
Turvalaiteteknisesti Mustolan suuntaan lähteminenvaatisi Lappeenrannan asemalla käymisen ja Voisalmen radallahan ei turvalaitteita ole.
Tässä sulla on hieman väärä käsitys. Näin on tosiaan tilanne tällä hetkellä, mutta ei tietenkään silloin, kun liikenne on aloitettu. Kun matkusajaliikenne kuitenkin vaatii JKV:n, turvalaitteet täytyy joka tapauksessa pistää pitkälti uusiksi liikenteen alkaessa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1801
|
« Vastaus #4 : Lokakuu 10, 2014, 17:04:55 » |
|
Tässä sulla on hieman väärä käsitys. Näin on tosiaan tilanne tällä hetkellä, mutta ei tietenkään silloin, kun liikenne on aloitettu. Kun matkusajaliikenne kuitenkin vaatii JKV:n, turvalaitteet täytyy joka tapauksessa pistää pitkälti uusiksi liikenteen alkaessa. Pelkät turvalaitteet eivät riitä, pitäisi tehdä melko massiivisia muutoksia nykyraiteistoon, että Metsä-Saimaalta pääsisi Mustolan suuntaan käymättä Lappeenrannan asemalla tai edes lähtöopastinten takana.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #5 : Lokakuu 10, 2014, 17:58:08 » |
|
Tässä sulla on hieman väärä käsitys. Näin on tosiaan tilanne tällä hetkellä, mutta ei tietenkään silloin, kun liikenne on aloitettu. Kun matkusajaliikenne kuitenkin vaatii JKV:n, turvalaitteet täytyy joka tapauksessa pistää pitkälti uusiksi liikenteen alkaessa. Pelkät turvalaitteet eivät riitä, pitäisi tehdä melko massiivisia muutoksia nykyraiteistoon, että Metsä-Saimaalta pääsisi Mustolan suuntaan käymättä Lappeenrannan asemalla tai edes lähtöopastinten takana. Menee ohi kyllä nyt multa, kun mulla ei Lappeenrannan paikallistuntemusta ole. Kartalta näyttäisi, että asemalle sataman suunnasta ajaessaan tarvitsisi tehdä suunnanvaihto, mutta nimenomaan Mustolaan päästäkseen ei tarvitsisi, vaan tuon yhteyden mahdollistaminen ei vaatisi mitään sen kummempaa kuin mahdollisesti parin vaihteen rakentamisen vierekkäisten raiteiden välillä siirtymiseen. Ilmakuvat ovat sen verran epätarkkoja, etten ole varma, mutta näyttää vähän siltä, ettei tuossa välillä ole vaihteita. Mutta mitään massiivisia muutoksia en kyllä tajua, ehkä juurikin paikallistuntemuksen puutteen takia. Mitä siellä tarttisi muutella?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 566
|
« Vastaus #6 : Lokakuu 10, 2014, 18:01:27 » |
|
Voisalmen rata 'päättyy' vetopätkälle jossa tulisi yksi suunnanvaihto jotta päästään asemalle jossa toinen suunnanvaihto jotta päästään Mustonlan radalle. Eihän tänään ole Huhtikuun ensimmäinen....
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1801
|
« Vastaus #7 : Lokakuu 10, 2014, 18:14:33 » |
|
Metsä-Saimaan radan vetopätkä on ainakin metrin korkeammalla kuin Luumäen suunnan pääraide. Mustolan rata puolestaan lähtee melko samoilla tienoilla erkanemaan Luumäen suunnan radasta. Eli aivan suoraviivaista ei olisi sellaisen vaihdeyhteyden rakentaminen, että Mustolan suunnasta pääsisi siirtymään ensin Luumäen suunnasta tulevalle radalle ja heti perään Metsä-Saimaan radalle. Ennen muiden ratojen rakentamista Simolan suunnasta tuleva rata on toki jatkunut suoraan vanhalle asemalle. Mikähän on ollut ko. nousun jyrkkyys promilleina?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Kauhajärvi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #8 : Lokakuu 10, 2014, 20:17:04 » |
|
Paljonko maksaisi tuollaisen vaihdeyhteyden rakentaminen? Todennäköisesti kaupungin budjettiin se ei kovin isoa lovea tekisi. Riskisijoitus se olisi kyllä.
En tunne Lappeenrantaa ollenkaan, mutta kartoista voi päätellä jotain asutuksen keskittymisen suhteen. Eniten luulisi matkustajapotentiaalia olevan välillä keskusta-Laihia, josta voisi toki jatkaa Mustolaan ja/tai Voisalmeen. Kuinka kauan esim. Dm12:lla kestää suunnanvaihto? Ajatellen siis reittiä Laihia-Voisalmi.
2 reittiä, Laihia-Keskusta-Voisalmi ja Laihia-Keskusta-Mustola. Matkustajia tuskin älyttömästi olisi, riittäisikö yksi Dm12 /vuoro? Koko liikenteestä selviäisi kahdella Dm12:lla, yhdellä voisi aloittaa ja kokeilla kannattaako. Luulisi, ettei se kovin valtava investointi olisi, ja voisi jopa osoittautua tuottavaksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #9 : Lokakuu 10, 2014, 20:37:41 » |
|
Miksi todellakaan ei voisi kokeilla? Välillä tuntuu siltä, että kaikki kommentoijat täällä ovat joko poliitikkoja, jotka tunnetusti eivät tiedä mistään mitään, tai virkamiehiä jotka eivät uskalla mitään peläten virkansa puolesta. Loput ovat noita kaikentietäviä besserwissereitä joilla aina on jokin jumalattoman hieno tieto jota tyhmät eivät oivalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #10 : Lokakuu 10, 2014, 21:00:55 » |
|
Mihin ryhmään itsesi lasket? Ei vaan, kokeilla toki kannattaa, mutta vähän epäilen ideaa käyttää museokalustoa. Mikäli liikenne olisi yhtään säännöllistä, niin käytännön toteutus olisi aika haasteellista. Ei kai kukaan oleta, että museokalustolla liikennöitäisiin esimerkiksi kerran päivässä? Kerta viikkoonkin on vapaaehtoisporukoille aika vaikea ponnistus.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teemu Salonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 236
|
« Vastaus #11 : Lokakuu 11, 2014, 02:59:54 » |
|
Meikäläistä ihmetyttää kans vähän nää vastaukset täällä.
Täähän sentään on rautatieaiheinen foorumi ja kirjoittelijat enemmän tai vähemmän rautatieharrastajia. Itseni lasken sellaseksi sunnuntaiharrastajaksi joka zoomailee ohiajavia junia ilman kameraa tai muita vemputtimia parvekkeelta samalla ku käyn röökillä.
Kuitenkin mun mielestä, aina kun joku rohkea jossain uskaltaa edes ehdottaa jotain, joka elvyttää tai parantaa tässä maassa junaliikennettä olen vähintään hengessä mukana. Tässä ketjussa tää lappeenrannan idea torpattiin heti alkuunsa? Miksi ihmeessä? Miksei lähdetty hakemaan ratkaisuja edessä oleviin ongelmiin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Kauhajärvi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #12 : Lokakuu 11, 2014, 12:45:20 » |
|
Meikäläistä ihmetyttää kans vähän nää vastaukset täällä.
Täähän sentään on rautatieaiheinen foorumi ja kirjoittelijat enemmän tai vähemmän rautatieharrastajia. Itseni lasken sellaseksi sunnuntaiharrastajaksi joka zoomailee ohiajavia junia ilman kameraa tai muita vemputtimia parvekkeelta samalla ku käyn röökillä.
Kuitenkin mun mielestä, aina kun joku rohkea jossain uskaltaa edes ehdottaa jotain, joka elvyttää tai parantaa tässä maassa junaliikennettä olen vähintään hengessä mukana. Tässä ketjussa tää lappeenrannan idea torpattiin heti alkuunsa? Miksi ihmeessä? Miksei lähdetty hakemaan ratkaisuja edessä oleviin ongelmiin?
Suomessa on valitettavasti ollut kovin hankalaa uusien rautatiehankkeiden toteutus. Pessimismi on levinnyt. Toiseksi, mielestäni Ylen uutisessa ollut alkuperäinen ehdotus on mm. raidejärjestelyjen vuoksi toteutuskelpoisuudeltaan todellakin hyvin kyseenalainen. Realismi on syytä pitää mukana kaikissa hankkeissa. Sen sijaan aiemmin jo ehdottamani versio Lappeenrannan paikallisliikenteestä, sen parempaa mittaria kun perstuntuma ei ole sen kannattavuuden suhteen mutta olisihan se mielenkiintoinen kokeilu. Eikä siinä persnettoakaan älyttömästi tulisi missään tapauksessa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 893
|
« Vastaus #13 : Lokakuu 11, 2014, 22:47:31 » |
|
Toinen Lappeenrannan sisäinen reitti voisi olla Lauritsala - Lappeenranta - Simola - Vainikkala, jos Simola - Lappeenranta -rata olisi säilynyt. Tällöin olisi auennut Venäjältä suorempi junayhteys Lappeenrantaan. Sillekin olisi voinut olla kysyntää. No ehkä tulevaisuudessa nykyistä suorempi yhteys Lappeenrantaan aukeaa reittiä Viipuri - Antrea - Svetogorsk - Imatrankoski - Imatra - Lappeenranta, jos Imatra tavaraan vielä rakennetaan suunniteltu kolmioraide.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #14 : Lokakuu 12, 2014, 14:10:44 » |
|
Tuosta alkuperäisestä ehdotuksesta vielä... Missä tuo raiteiden korkeusero alkaa? Niillä kohdin, missä satamasta tuleva rata liittyy Karjalan rataan, näkyisi olevan maasto niin vähällä käytöllä, että ratojen välisen liitynnän saisi siirrettyä vähän idemmäksi. Riittäisikö se korkeusero-ongelman ratkaisemiseksi?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1801
|
« Vastaus #15 : Lokakuu 12, 2014, 19:01:41 » |
|
Pitänee käydä omia viime aikojen kuvia läpi, josko sieltä joku havainnollistava löytyisi. Muistelisin, että raide nousee jo matkalla ratapihalta Metsä-Saimaan radan vaihteelle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2581
|
« Vastaus #16 : Lokakuu 13, 2014, 23:21:25 » |
|
Metsä-Saimaan radan vetopätkä on ainakin metrin korkeammalla kuin Luumäen suunnan pääraide. Mustolan rata puolestaan lähtee melko samoilla tienoilla erkanemaan Luumäen suunnan radasta. Eli aivan suoraviivaista ei olisi sellaisen vaihdeyhteyden rakentaminen, että Mustolan suunnasta pääsisi siirtymään ensin Luumäen suunnasta tulevalle radalle ja heti perään Metsä-Saimaan radalle. Ennen muiden ratojen rakentamista Simolan suunnasta tuleva rata on toki jatkunut suoraan vanhalle asemalle. Mikähän on ollut ko. nousun jyrkkyys promilleina?
Linkin mukaan aseman eteläpuolella 12,5‰ ja satamaan 20‰. http://vaunut.org/kuva/42709
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|