Ratapölkkyjen ikä ja ajoittaminen

[Wieno Vallin]

Ratoja kuljeskellessani olen kiinnittänyt huomiota eri-ikäisiin ratapölkkyihin. Minulle ei enää riitä niiden määrittely sen mukaan, ovatko ne puuta vai betonia. Kiinnityssysteemejä on monenlaisia, alkaen sellaisista isoista rautanauloista. Kertokaa te viisaammat, onko tähän kysymykseen olemassa jotain sivua/kuvastoa? Olen päätellyt, että tällä tavalla voisi päätellä kulloisenkin ratapätkän iän, tai trendin, jolloin kiskot on kiinnitetty pölkkyihin.

[Esko Ampio]

Puupölleissä taitaa olla ns. vuosinaula, jossa vuosiluku. Betonipölkyissä jokin muu tapa. Ratanaula/kiskonaula, sitten on muita kiinnitystapoja. Ratanaulan jälkeen taisi tulla jousinaula.....Nykyään yleisin taitaa olla Pandrol-systeemi, teräsjousisilmukka? Kiskojen käyttöiän aikana on vaihdettu monet puupöllit....Yhä löytyy sivuradoilta, aitatolppina, ym.  ratakiskoa 1800-luvulta.

[[Tunnus poistettu]]

Miten muuten nuo jousisysteemit ja vastaavat kiinnitetään? Taitaa olla ihan tehdastuotantoa raide-elementtien valmistus. Muistan vielä senkin ajan kun topparoikka kampesi kiskonpätkiä
paikalleen rautakangin ja kiinnitysnauloja mätkittiin lekalla.

[Matti Mustola]

Betoniratapölkyistä näkee pölkyn valmistusvuoden (vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa). Esimerkiksi Tornio-Kolari -rataosalla on 08, 09, 10, 11 ja 12 -leimalla olevia ratapölkkyjä.

[Esko Ampio]

Ratanaula ei ihan tavallinen naula. Kärki on talttamainen ja naula lyödään pölkkyyn talttakätki poikittain puun syihin nähden. Näin katkeaa puun syyt kiilautuen ja pureutuen naulan kylkiin. Naulan yläpää taas on oman muotoisensa. Nämä "Pandrolit", tai mitälie ovatkaan, lyödään lekalla, tai painetaan koneellisesti (yhtälailla irrotetaan)kiskon aluslaattaan kiskon suuntaisesti jännittyen samalla. Katselee vaan kiinnityksiä, ei liian liki, kyllä selviää.

[[Tunnus poistettu]]

Nimen omaan lyödään juuri noin. Jos tehtäisiin toisin, pölkky halkeaisi komeasti.
Mahdetaanko nauloja vielä käyttää? Olettaisin, että joillain museoradoilla, mutta muualla?

[Jouni Hytönen]

Onhan nyt naulakiinnitteisiä K30-kiskoilla kiskotettuja ratoja vielä jäljellä, vaikka Niinisalo-(Parkano)-Kihniö, Saarijärvi-Haapajärvi, Kontiomäki-Ämmänsaari ym.

[Jaakko Tuominen]

Oliko se nyt -12 kun Rautatiemuseon  tallin edusta naulattiin.

[Jukka Viitala]

Eiköhän noita naulapätkiä löydy vieläkin ratapihoiltamme. Naulakiinnityksen heikkoutena oli sen sallima kiskon vaeltaminen, mikä varsinkin yhteen ajosuuntaan kuormitettuna (lähtöraiteet) aiheutti jatkosten kasvamisen umpeen, minkä vuoksi kiskot oli ankkuroitava pituussuunnassa. Tätä vastaan kehitettiin myös jousinaula, jota varten aluslevyissä on lähellä levyn päitä naulanreiät. Jousinaulan lyöminen kiinni oli hankalaa, koska lyönti ei osunut naulan keskelle ja nimensä mukaisesti naula jousti, joten niistä luovuttiin melko pian.

Koskas muuten kyllästetty ratapölkky yleistyi? 50-lukulaisissa oli ainakin ihan raakapuisia.

[Pekka Porkkakoski]

Edellisten lisäksi Turku-Uusikaupunki, Heinola-Lahti-Loviisan satama, Parikkala-Pääskylahti, osittain Ilomantsin rata, Vaasa-Vaskiluoto. Suurelta osin myös Orivesi-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Hyvinkää-Kirkniemi.

Kreosootin käyttöä harjoiteltiin (Mikkelin kyllästämöllä?) 1910-luvulla. Sitä ennen kokeiltiin betoniratapölkkyjä (1903, Pasilassa?)

Vuosinaulasta luovuttiin kaiketi 80-luvun tietämillä. Perusteena oli, että pölkyt lahoavat joka tapauksessa (käyttöikä on 50-40 v) ja niitä uusitaan lauttavaihtona ja kierrätetään hyväkuntoisimmat sivuraiteisiin. Sama tyyli jatkuu edelleen, mm kiinnitykset, pölkyt ja kiskot.

Pandrol-kiinnitys tapahtuu joko lekalla tai Mankisen valmistamalla polttomoottoririllukalla. Vosslohin (Skl 14) -kiinnittimessä on jousi ja ruuvi, joka kiristetään muoviin Robelin valmistamalla polttomoottoriasennustyökalulla.

Jousinaula oli 50-lukuista tekniikkaa ja kunnossapidoltaan kallis. Syynä siihen oli että naula ei kiristynyt tarpeeksi, vaan piti tarkastaa vuoden välein, tai useamminkin, ja tarvittaessa hakata uudestaan. Sittemmin tuli Hey Back-kiinnitys (1959, Tl-Tpe) ja se osoittautui hyväksi.

Lisätietoja RATO 11 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_11_radan_paallysrakenne.pdf

[Jouni Hytönen]

Edellisten lisäksi Turku-Uusikaupunki, Heinola-Lahti-Loviisan satama, Parikkala-Pääskylahti, osittain Ilomantsin rata, Vaasa-Vaskiluoto. Suurelta osin myös Orivesi-Seinäjoki, Haapamäki-Jyväskylä ja Hyvinkää-Kirkniemi.

Naulakiinnityksiä? Vuonna 2014? Orivesi-Haapamäki ja Haapamäki-Jyväskylä ovat kokonaan 54E1-kiskoilla, siellähän on HeyBackeja poislukien betonipölkkyosuudet. Haapamäen ja Seinäjoen välillä on vielä K43-kiskotusta, mutta mikä osa siitä on vielä naulakiinnitteistä? Samoin Hyvinkää-Kirkniemi-väliltä ei kyllä löydy pääraiteesta vahvalla todennäköisyydellä yhden yhtä ratanaulaa, kun kiskotus on 54E1. Uudenkaupungin ratakin on koko matkalta kiskotettu 54E1-kiskoilla, Loviisan rata ei kokonaan.

[Jouni Hytönen]

Haapamäen ja Seinäjoen välillä on vielä K43-kiskotusta, mutta mikä osa siitä on vielä naulakiinnitteistä?

Vastaan itselleni: ei mikään osa. Koko matka HeyBackia. Naulakiinnitystä löytyy vain joidenkin liikennepaikkojen sivuraiteilta.

[Panu Breilin]

Parikkala-Savonlinna-välillä on pelkkää heyback-kiinnitystä, kuten myös Uudenkaupungin radalla.  Vaasa-Vaskiluoto-välillä on sekalaisena vähän kaikkea (naulakiinnitys, raideruuvi, JTR, heyback).

Kontiomäki-Vuokatti-väli ja Ristiinan rata ovat kokonaan naulakiinnitteisiä. Heinolan rata on pääosin naulakiinnitteinen, mutta seassa on hajavaihdon tuloksena myös heckback- ja raideruuvikiinnitteisiä pölkkyjä. Kaskisten radalla on naulakiinnitteiset pölkyt, poislukien myöhemmin vaihdetut jotka ovat valtaosin heybackia. Loviisan radalta ja Mäntän radalta löytyy paljon sekä raideruuvi-, naula- että heyback-kiinnitystä.

[Panu Breilin]

Nykyään yleisin taitaa olla Pandrol-systeemi, teräsjousisilmukka?

AInakin 90-luvun lopulta lähtien uusissa Suomeen hankituissa tavallisissa betonipölkyissä on ollut (liki poikkeuksetta?) Vosslohin Skl 14 -kiinnitys.

[Jukka Viitala]

Wanhan liiton rataesimiehet suosivat jostain syystä kierrätettyjä ratanauloja, siis syöpyneitä, uusien pöllien kanssa, ilmeisesti piti paremmin, mutta tartti takoakin lyönnin-pari enemmän, paitti ne tosimiehet, jotka vetivät naulan nuppiin kertalaakilla, ei tosin jatkuvasti, mutta näytöshengessä. Kierrätettyihin pölleihin taas tarjottiin uusia nauloja puunaulojen kavereiksi mieluummin. Oli paksumpi, ja kreosoottia öljypekkakannusta reilusti liukasteeksi vanhoihin reikiin, sitä sitten tirskui kaikkiin ilmansuuntiin naulatessa.